tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kombityötä ja verkostomaista kasvua – Tilastokeskus tutkii yrittäjyyttä

22.11.2016
Anna Pärnänen

Yrittäjät ovat tällä hetkellä suuren kiinnostuksen kohteena. Yrittäjiä kaivataan lisää talouskasvun vauhdittamiseksi, heidän sosiaaliturvansa parantamista selvitetään ja lehdet kertovat tarinoita intoa pursuavista startup-yrittäjistä.

Kombityö, verkostomainen kasvu, jakamistalous… nämä käsitteet eivät välttämättä heti avaudu lukijalle. Näitä asioita Tilastokeskus aikoo kuitenkin tutkia ensi vuonna Työvoimatutkimuksessa.

Kyseessä on eräänlainen yrittäjien työolotutkimus. Se on jatkoa aikaisemmin toteutetulle Itsensätyöllistäjät 2013 -tutkimukselle, mutta nyt kohteena ovat kaikki yrittäjät.

Mitä yrittäjistä sitten halutaan tietää? Lista on pitkä, joten nostan tässä esille vain muutamia aiheita.

Otetaan ensi alkuun selvennykseksi tuo jo mainittu kombityö. Kombityöllä tarkoitetaan työn tekemistä eri statuksella: aamupäivät palkansaajana, iltapäivät yrittäjänä tai tammi–maaliskuu apurahalla, seuraavat neljä kuukautta palkansaajana ja loppuvuosi freelancerina. Ensi vuoden tutkimuksessa selvitämme, kuinka yleistä kombityö on ja miten sitä tehdään.

Myös kasvu kiinnostaa. Aikaisemmin Työvoimatutkimuksessa tarkastelimme lähinnä millaista kasvupotentiaalia yksinyrittäjien joukossa oli työnantajayrittäjiksi. Nyt ymmärrämme, että kasvua voi tapahtua myös verkostomaisesti. Kun työtä on liikaa yhdelle, työntekijän palkkaamisen sijaan yrittäjä siirtääkin työtä toiselle yrittäjälle joko alihankintana tai houkuttelemalla mukaan uuden osakekumppanin.

Tämä verkostoimainen vertikaalinen kasvu voi osaltaan selittää itsensätyöllistäjien määrän kasvua. Onkin syytä tutkia, kuinka laajaa tämän tapainen verkostoissa kumpuava kasvu on – siispä kysymme myös siitä.

Kolmas mielenkiinnon kohde on jakamistalous ja digitaalisten alustojen käyttö yritystoiminnassa. Kuinka moni tekee töitä vaikkapa sellaisten alustojen kautta kuten Uber tai Airbnb? Koska digitaalisten alustojen käyttö voi moninkertaistaa yrityksen tuloksen, on kiinnostavaa tietää kuinka laajasti yritykset niitä käyttävät toiminnassaan.

Ensi vuoden Työvoimatutkimus sisältää myös perinteisempiä kysymyksiä esimerkiksi yrittäjien jaksamisesta, työoloista, työterveyshuollosta ja sosiaaliturvasta. 

Näistä tuloksista raportoimme vuoden 2018 aikana. Mukana tutkimusta rahoittamassa ovat Sitra, TEM, Eläketurvakeskus ja Työterveyslaitos.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2018
Henri Lukkarinen

Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.

Blogi
30.10.2018
Pertti Taskinen

Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.

Blogi
5.4.2018
Anna Pärnänen

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!