tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kesätyöpaikat ovatkin hieman tiukassa

25.7.2017
Pertti Taskinen

Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työ­markkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdanne­tilanne on ollut heikko. Kesä­kuussa on ollut 2000-luvulla keski­määrin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhti­kuussa.

Tänä vuonna alku­kesän työllisyys­tilanne ei näytä kuitenkaan erityisemmin suosivan nuoria. 15–24-vuotiaita oli kesä­kuussa työllisinä vähemmän kuin aiempina vuosina vastaavana ajan­kohtana, kun taas 25–34-vuotiaiden työllisten määrä pysytteli lähes edellis­vuoden tasolla (kuvio 1).

Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työllisten määrä kesä­kuussa 2008–2017, tuhatta

Kuvio 1. 15–24- ja 25–34-vuotiaiden työllisten määrä kesä­kuussa 2008–2017  Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Kesäkuun työvoima­tutkimuksen työllisyys­luvut kertovat työllisten määrän noususta verrattuna edellisen vuoden kesä­kuuhun, mutta kehitys koskee vanhempia ikä­luokkia. Nuorten työllisten määrä kasvoi toki reilusti kesää kohti, kuten aina, mutta 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä nousu oli aiempiin vuosiin verrattuna vaimeaa.

Vastaavasti työttömiä oli kaikkiaan vähemmän kuin viime vuoden kesä­kuussa, mutta 15–24-vuotiaiden työttömien määrä nousi. Tämä tarkoittaa sitä, että edelliseen vuoteen nähden nuoret aktivoituivat työ­markkinoilla. Toive kesä­työstä tai pysyvämmästä työ­suhteesta valmistumisen jälkeen kuitenkin jäi ainakin vielä kesä­kuussa monelta saavuttamatta.

Kesätyö on nimensä mukaisesti tarkoitettu määrä­aikaiseksi. 15–24-vuotiaista määrä­aikaisessa työ­suhteessa oli kesä­kuussa 193 000 henkilöä, joista yli puolet ei halunnutkaan pysyvää työtä (kuvio 2). Syy ei kaikilla välttämättä ole ”kesä­työ”, mutta useimmiten kyse lienee juuri siitä.

Vastaavasti 25–34-vuotiaita määrä­aikaisia työllisiä oli 129 000, joista yli­voimainen enemmistö ei ollut löytänyt pysyvää työtä vaikka haluaisi. Näyttää myös siltä, että uusia työ­sopimuksia on solmittu määrä­ajaksi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä jonkin verran aiempaa enemmän.

Kuvio 2. 15–34-vuotiaat määräaikaiset työlliset määrä­aikaisuuden syyn mukaan kesäkuussa 2017, tuhatta

Kuvio 2. Määräaikaisten työllisten määrä 15–34-vuotiaissa määrä­aikaisuuden syyn mukaan, kesäkuu 2017  Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Viime vuosina kesä- ja heinä­kuussa on ollut reilut sata tuhatta 15–24-vuotiasta työllistä, jotka eivät halua pysyvää työtä. Elokuussa määrä­aikaisten nuorten työllisten määrä laskee jo selvästi, kun kesä­loma- ja samalla kesätyö­kausi loppuu.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
30.10.2018
Pertti Taskinen

Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.

Blogi
1.8.2018
Ulla Hannula, Liisa Larja

Työllisyyden kasvu tuli vuoden toisella neljänneksellä pää­asiassa yksityisen sektorin kokoaika­töistä, kirjoittavat työmarkkinatilaston asiantuntijat Liisa Larja ja Ulla Hannula.

Blogi
7.6.2017
Liisa Larja

Tilastonikkaria jännittää hallituksen esitys työttömien työnhaku­velvoitteiden lisäämisestä. Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita.