tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Palkoista riittää porinaa

15.6.2017
Suvi Kivi

”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausi­palkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimi­merkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.

Siivoojan mies ei ole kommenttinsa kanssa yksin. Palkat herättävät runsaasti keskustelua, ja Tilasto­keskuksen julkaisemia ansiotietoja ruoditaan keskustelu­palstoilla kovin sanoin.

Tilastokeskus julkistaa erillisiä palkka­tilastoja yksityisen sektorin, kunta­sektorin ja valtion ansioista. Palkkatilastot perustuvat työnantajien palkanlaskentajärjestelmien pohjalta raportoimiin tietoihin.

Esimerkiksi kunta­sektorin ja valtion palkoissa julkaistut tiedot koostuvat kaikista sektoreilla työskentelevien palkan­saajien ansio­tuloista. Valtion palkka­tilastossa tämä tarkoittaa, että tiedot saatiin vuoden 2016 aineistoon noin 72 000 palkan­saajan ansioista.

Miten tästä aineistosta julkaistavat ansiotiedot voivat olla niin eriäviä niiden ansioiden kanssa, joita ihmiset tienaavat? Vai ovatko ne?

Tilastokeskuksen julkaisemissa luvuissa on tavallisesti ansio­käsitteenä säännöllisen työajan ansio. Tähän käsitteeseen luetaan perus­palkan lisäksi maksetut vuosi­sidonnaiset lisät, henkilö­kohtaiset lisät, työaika­lisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontois­edut. Pitkälti siis samat asiat, joita arki­kielessäkin sisällytetään brutto­palkan käsitteeseen. Tilastokeskuksen julkaisemat ansiotiedot ovat bruttomääräisiä.

Mikä selittää erot kokemuksen ja julkaistujen lukujen välillä?

Säännöllisen työajan ansiot vaihtelevat eri ammatti­ryhmien välillä, mutta myös ammatti­ryhmien sisällä. Otetaan esimerkiksi sairaan­hoitaja. Jos sairaan­hoitaja tekee kolmivuoro­työtä, voi säännöllisen työajan ansio olla lisien takia huomattavasti korkeampi kuin määritelty perus­palkka. Toinen sairaan­hoitaja saattaa taas tehdä työ­vuoroja aina vain aamu­vuorossa, jolloin säännöllisiä lisiä ei muodostu yhtä paljon.

Molemmat hoitajat ovat kuitenkin mukana aineistossa samalla ammatti­nimikkeellä – säännöllisen työajan ansio vain vaihtelee tausta­tekijöiden perusteella.

Tilastokeskuksen julkaisemat luvut ansio­tiedoista ovat aina luokituksiin perustuvia. Palkansaaja­joukko tietyn luokituksen sisällä voi kuitenkin olla hyvin moni­muotoinen. Samalla ammatti­nimikkeellä voidaan tehdä hyvinkin erilaisia töitä, ja henkilöstön ikä sekä koulutus­tausta voivat vaihdella laidasta laitaan.

Siivoojan mieheltä haluaisin kysyä, puhuuko hän netto- vai brutto­palkasta. Millä työajalla hänen vaimonsa työskentelee, kuinka paljon palkka sisältää työaika­lisiä?

Kokoaikaisten siivoojien määrä valtiolla oli 322 vuonna 2006, kymmenen vuotta myöhemmin enää 40. Vuonna 2006 säännöllisen työajan ansion mediaani oli 1 711 euroa, vuonna 2016 se oli 2 269 euroa.

Huomattavaa on, että puolet palkansaajista ansaitsee mediaaniansiota vähemmän. Valtiolla oli vuonna 2016 siis parikymmentä siivoojaa, jotka ansaitsivat vähemmän kuin 2 269 euroa kuukaudessa.

Rakennemuutoksella on varmasti ollut vaikutuksensa palkka­tasoon. Julkisella sektorilla siivous­palveluita ostetaan paljon yksityisiltä toimijoilta, ja omilla palkka­listoilla on yhä vähemmän siivoojia. Uusia ei palkata enää yhtä paljon kuin aikaisemmin, ja se näkyy ikä­rakenteessa.

Vuonna 2016 suurin osa valtion siivoojista oli 55–59-vuotiaita. Iällä ei suoranaisesti ole vaikutusta palkkaan, mutta esimerkiksi henkilö­kohtaisten lisien kautta vanhemman henkilöstön ansiot ovat pää­sääntöisesti korkeammat kuin nuorempien.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
5.1.2018
Sampo Pehkonen

Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvi­sää on etelässä surkea ja palkka­eroista puhutaan. Ja kuten lämpö­tila, naisten ja miesten välinen palkka­ero tuntuu sahaavan edes­takaisin.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Artikkeli
7.12.2016
Jaana Huhta

SOTE- ja maakunta­uudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstö­rakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistys­tehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaali­toimeen.