tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Saisiko tämän kuvallisena

16.6.2017

Suomen kielessä riittää onnistuneita ja vähemmän onnistuneita sanontoja. Opiskeltuani viisi vuotta kuvajournalismia olen vakuuttunut sanonnan ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” kuulumisesta näiden onnistuneiden joukkoon.

Maailmassa puolestaan on tällä hetkellä yksi kirja, jonka haluaisin lukea heti. Lukisin sen jo ennen kaikkia niitä kirjoja, jotka odottavat pinossa pöydälläni.

Asiaa hidastaa se, että olen kirjaston jonossa sijalla 118. Kyseistä teosta kaupunginkirjastolla on yhteensä viisitoista kappaletta, jotka kaikki ovat lainattuja pitkälle tulevaisuuteen. Kirjakaupatkin huutavat ei-oota.

En puhu nyt tämän kesän kuumimmasta pokkaridekkarista tai kohumuistelmista. Jonosta päätellen kaikki haluavat lukea Juuso Koposen, Jonatan Hildénin ja Tapio Vapaasalon Tieto näkyväksi: Informaatiomuotoilun perusteet -kirjan. Raamattuunkin teosta voisi verrata, sillä kirjaa kutsutaan ensimmäiseksi suomenkieliseksi perusteokseksi tiedon kuvallistamisesta.

Sitä olikin jo kaivattu. Kattaahan tiedon visuaalinen esittäminen kaikki kuvalliset esitykset tilastografiikasta huonekalujen kokoamisohjeisiin.

Yliopisto-lehden arvostelussa Koposen ja kumppaneiden teoksesta kirjoitetaan sen saavan pohtimaan, tulisiko tutkimustuloksista raportoida tekstin sijaan kuvin. Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu puolestaan kehuu teosta yhdeksi viime vuosien merkittävimmäksi infografiikkaa käsitteleväksi kirjaksi. Se esiteltiin myös viimeisimmässä Tieto&trendit-lehdessä.

Tilastokeskuksen ja ESACin (European Statistical Advisory Committee) alkuviikosta järjestämässä Statistics - When facts count -seminaarissa Eurostatin vt. pääjohtaja Mariana Kotzeva totesi, että tilastoinnilta odotetaan nykyään aiempaa nopeampaa kuvallista esitystä. ”Infografiikoita minuuteissa!” Kotzeva sanoi. Ihmisillä on kiire nähdä kuvia, vaikka tosiasiassa laadukkaan grafiikan tekoon tarvitaan aikaa.

Kotzevan kanssa samoilla linjoilla oli Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun, jonka mukaan kuluttajat kaipaavat entistä enemmän visuaalista ja pelillistä sisältöä. Tilastotiedon tulisi olla nykypäivänä myös hauskaa, seminaarin viesti kuului. Tilastojen kuluttajista on tullut vaativampia, mikä on hyvä. Se pitää tekijät liikkeessä ja mukana kehityksessä.

Kuva koukuttaa ja saa jatkamaan lukemista. Auttaa, selittää ja konkretisoi.

Kuvien merkitysten ymmärtäminen tapahtuu aivoissamme tekstikokonaisuuksien hahmottamista helpommin, kirjoittaa Mark Smiciklas kirjassaan The Power of Infographics: Using pictures to communicate and connect with your audiences. Hyvä infografiikka mahdollistaa kokonaisuuden nopeankin hahmottamisen. Monisivuisista selvityksistä tämä on haastavampaa.

Kuva on roolitettu tekstin tukijaksi, vaikka sillä olisi voimaa olla omillaankin. Usein teksti voisi riittää vain avaamaan ja täydentämään kuvaa. Tulisiko se jo päästää itsenäistymään?

Luotetaan kuvaan, kyllä se jo pärjää.

Kirjoittaja työskentelee Tieto&trendit-toimituksessa korkeakouluharjoittelijana kesän 2017.

 

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Vieraskynä
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
7.2.2018
Jouni Kotkavuori

Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusi­kymppinen professori, tilasto­tietoja... Auditorio on täpö­täysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperi­rullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).

Blogi
28.12.2017
Saara Roine

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?

Blogi
20.10.2017
Vieraskynä: Kimmo Vehkalahti

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.

Blogi
31.3.2017
Vieraskynä: Taina Lötjönen ja Terhi Rasikannas

Teimme tutkimuksen, jossa selvitimme hevosten määrän muutoksia 1900-luvulla sekä muutoksia aiheuttaneita tekijöitä. Työllämme osallistuimme kansainväliseen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun Suomen yläkoulusarjaan. Oman sarjamme voittanut posterimme "Mitä tapahtui hevosille 1900-luvulla"? osallistuu kansanväliseen kilpailuun, jonka voittajat julkistetaan heinäkuussa Marokossa. Miten posterimme syntyi?

Blogi
30.9.2016
Maija Metsä

”Asiakkaamme haluavat nyt infografiikkaa, siksi olen täällä”, totesi mainostoimistossa työskentelevä vierustoverini Tieto näkyväksi -seminaarissa.

Blogi
31.7.2015
Reija Helenius

Tilastollinen osaaminen on yhteiskuntataito, jota tilastoalan toimijoiden tulee edistää kaikin tavoin, viestitettiin tänään päättyneessä Kansainvälisen tilastoinstituutin ISIn 60. maailmankongressissa. Rio de Janeirossa pidettyyn kongressiin osallistui tuhansia tilastovaikuttajia ja -osaajia niin yliopistoista kuin kansallisista tilastovirastoista.