tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa myös tilastoihin

1.9.2017
Twitterissä: @LeaVuorinen

Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toiminta­ympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.

Sote- ja maakunta­uudistus on juuri tämän tyyppinen yhteiskuntaa muuttava uudistus. Sen lisäksi että uudistuksen vaikutukset näkyvät jokaisen kansalaisen arjessa, näkyvät ne myös Tilastokeskuksen tilastoissa.

Sote- ja maakunta­uudistus on suurimpia hallinnollisia uudistuksia mitä Suomessa on tehty. Maakuntien perustamisen myötä Suomeen syntyy uusi julkisen hallinnon taso ja uusia toimijoita. Maakunnille siirtyy huomattava määrä tehtäviä kunnilta sekä jonkin verran valtiolta. Muutos tarkoittaa muun muassa valtavaa henkilöstösiirtymää työnantajalta toiselle, omaisuusjärjestelyjä, uusia vaaleja, muutoksia kuntatalouteen ja sote-palveluiden rahoitukseen, uusia hallinnollisia toimijoita ja muita yksiköitä.

Nämä muutokset vaikuttavat laajasti myös tilastoihin ja Tilastokeskuksen tilastotuotantoon. Kuntien henkilöstöä ja palkkoja kuvaavaan palkkatilastoon uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia, kun suuri määrä henkilöstöä siirtyy työnantajalta toiselle.

Kuntataloustilasto puolestaan kuvaa kuntien menoja ja tuloja sekä velkoja ja varallisuutta, jolloin tilastoon kohdistuu merkittäviä muutoksia sote-palveluiden siirtyessä kunnilta maakunnille. Muutoksella tulee olemaan huomattava vaikutus myös julkisen talouden tilastointiin kansantalouden tilinpidossa sekä julkisyhteisöjen alijäämä- ja velka­raportointiin.

Sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia alue- ja sektoriluokitukseen sekä tilastojen aikasarjoihin. Sektori­luokitus­päätöksiä maakuntien ja muiden uusien yksiköiden osalta ei ole vielä tehty, sillä ne odottavat sote- ja maakunta­lainsäädännön vahvistamista. Tiedossa kuitenkin on, että julkisyhteisöjen osalta sektori­luokitukseen otetaan käyttöön uusi alasektori. Alueluokitus muuttuu muutamien kuntien vaihtaessa maakuntaa.

Aikasarjojen osalta tilanne käydään läpi tilastokohtaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tilastoihin voidaan tuottaa uuden alueluokituksen mukaisia aikasarjoja taaksepäin. Joidenkin tilastojen kohdalla ilmiöalueen merkittävä muuttuminen voi johtaa aikasarjojen katkeamiseen.

Jokaiselle tilastolle luotettavan pohjan muodostaa tiedonhankinta. Tilastokeskus kerää tietoja yrityksiltä ja julkisen hallinnon toimijoilta sekä kotitalouksilta. Maakunnat ovat tällä hetkellä Tilastokeskuksen näkökulmasta vain osa alueluokitusta, mutta jatkossa ne tulevat olemaan julkisen hallinnon toimijoita ja näin ollen myös tärkeitä tiedonantajia Tilastokeskuksen tiedonkeruissa. Osa tiedoista saadaan hallinnollisina aineistoina, mutta osa on kerättävä tiedonkeruulomakkeilla.

Näin ollen maakunta­uudistus tarkoittaa Tilastokeskukselle myös tiedonhankinnan kehittämistä ja uusia tai laajennettuja tiedonkeruita, jotta tilastojen tarkkuus ja luotettavuus säilyvät nykyisellä tasolla.

Sote- ja maakunta­uudistuksen myötä myös tiedonkäyttäjien tarpeet muuttuvat. Mahdollisesti tarvitaan kokonaan uusia tilastoja tai joihinkin nykyisistä tilastoista on tarvetta lisätä uusia maakuntatason tietoja. Lisäksi nykyisiä tietopalveluita on arvioitava suhteessa asiakkaiden uusiin tietotarpeisiin sekä pohdittava aluetiedon uudenlaista palvelukokonaisuutta. Tilastokeskus selvittää käyttäjien tietotarpeita uusiin maakuntiin liittyen.

Edellä mainittujen tilastojen lisäksi sote- ja maakunta­uudistuksella on vaikutusta useisiin muihin Tilastokeskuksen tilastoihin, muun muassa ansiotaso­indeksiin, työvoima­kustannus­indeksiin, vaalitilastoihin ja väestötilastoihin. Tämän hetkisen tiedon valossa vaikutuksia on yhteensä noin 70 eri tilastoon, noin 30 tiedonkeruuseen sekä useisiin maksullisiin tietopalveluihin.

Osaan vaikutukset ovat merkittäviä ja osaan vähäisempiä, esimerkiksi alue­luokitus­muutosten kautta. Koska lainsäädäntöprosessi on vielä kesken, kaikkia vaikutuksia ei tällä hetkellä pystytä täysin tunnistamaan.

Tilastokeskuksessa on käynnissä erillinen hanke, jossa kehitetään tilastoja ja tietopalveluita vastaamaan sote- ja maakunta­uudistuksen tuomiin muutoksiin. Tilastokeskuksen kaikki yksiköt kattava hanke sisältää myös laajaa yhteistyötä valtionhallinnon toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Näin varmistamme yhteiskuntaamme ajantasaisesti ja luotettavasti kuvaavat tilastot asiakkaillemme jatkossakin.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2019
Marjo Bruun

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa.