tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Talouden ennusteessa yhdistyvät tilastot ja niiden tulkinta

15.5.2017
Vieraskynä: Mikko Spolander

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisee kokonaistaloudellisen ennusteen neljä kertaa vuodessa. Tuorein julkaistiin 28.4.2017.

VM:n ennusteen mukaan talous kasvaa vakaata joskin hidasta vauhtia lähivuosina. Alkuvuoden aikana kertyneet tiedot kansainvälisestä taloudesta, viennistä, tilauksista, tuotannosta, työllisyydestä sekä kotitalouksien ja yritysten uskosta tulevaisuuteen ovat rohkaisevia. Merkit viittaavat vahvistuvaan noususuhdanteeseen tänä vuonna.

Ennustajan täytyy aina harkita, minkä painon antaa ennusteessaan talouden suhdanteesta kertoville vihjeille. Vihjeet voivat ennakoida käänteitä taloudessa, mutta käänteiden ennustaminen on vaikeaa, koska vihjeet ovat epävarmoja. Varmuus saadaan vasta Tilastokeskuksen julkaiseman kansantalouden tilinpidon myötä.

VM ennustaa tilinpitoa. Edellä listattujen vihjeiden perusteella tarkistimme huhtikuun ennusteessamme arviotamme Suomen talouden tämän vuoden kehityksestä vahvemman kasvun suuntaan. Mielestämme vihjeet oli syytä ottaa vakavasti, koska uskomme niiden kertovan talouden kehityksestä ja ennakoivan tilinpitoa.

Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemat tilastot talouden tuotannosta, kysynnästä, työllisyydestä, hinnoista ja odotuksista ovat vihjeitä tilinpidosta. Ennustajalle vakaa ja ymmärrettävä yhteys näiden tilastojen ja kansantalouden tilinpidon välillä on tärkeä. Kun näin on, kyky tunnistaa käynnissä olevat muutokset talouden suhdannekuvassa paranee.

Tuntuu, että usean surkean vuoden jälkeen taloudessa halutaan vihdoin nähdä merkkejä paremmasta. Yksittäiset kuukausihavainnot saavat paljon huomiota osakseen. Muutoksia kuukaudesta toiseen tulkitaan vuositasolla ja tuloksista vedetään johtopäätöksiä koko vuoden kehityksestä. Julkisuudessa ennusteita ”tarkistetaan” aina, kun uusi kuukausitilasto julkaistaan.

VM julkaisee seuraavan ennusteensa 21.6. Silloin on käytettävissä kansantalouden tilinpidon tiedot kuluvan vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä. Silloin näemme, miten hyvin kuukausitilastot kykenivät ennakoimaan tilinpitoa tällä kertaa, oliko yhteys kuukausitilastojen ja tilinpidon välillä vakaa ja tulkitsimmeko sitä oikein ennusteessamme.

Tilinpidon ensimmäinen neljännes on tärkeä, koska se muodostaa ennusteessa kivijalan koko vuodelle. Se, mitä tapahtuu ensimmäisellä neljänneksellä, vaikuttaa merkittävästi kasvun vuosikeskiarvoon.

Suomen talouden haasteiden ja niihin haettavien ratkaisujen kannalta talouden kehityksestä yksittäisen vuoden, neljänneksen saatikka kuukauden aikana ei kuitenkaan ole syytä tehdä suurta numeroa. Suomen talouden ongelmat eivät johdu suhdanteista.

Talouden kasvun kannalta keskeistä on, että Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten osuus väestöstä alenee voimakkaasti aina pitkälle 2030-luvulle saakka. Tämä käy kiistatta ilmi väestötilastoista ja niiden avulla laadituista väestöennusteista.

Ikääntymisen vaikutuksista talouskehitykseen ja julkiseen talouteemme ei ole epäselvyyttä. Ikääntyminen leikkaa työpanosta ja uhkaa hidastaa tuottavuuden kasvua taloudessa. Ikääntyminen lisää julkisia menoja, heikentää rahoitusasemaa ja esimerkiksi syö osan siitä vahvistavasta vaikutuksesta, joka päätetyillä säästöillä ja veronkorotuksilla on valtion ja kuntien talouteen.

Ikääntymisen myötä talouden kasvun edellytykset ovat heikentyneet ja Suomen julkinen talous on lukkiutunut rakenteelliseen alijäämään, jota voimakkaampikaan suhdanne ei oikaise. Ongelma ei ratkea itsestään. Ratkaisut edellyttävät päätöksiä ja päätökset tuekseen muun muassa laadukkaisiin tilastoihin perustuvaa analyysiä.

Suomessa analyysi ja päätökset eivät jää kiinni siitä, ettei käytettävissä olisi laadukkaita tilastoja.

Kirjoittaja on ylijohtaja valtiovarainministeriön kansantalousosastolla ja Tilastokeskuksen neuvottelukunnan jäsen.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Blogi
15.3.2019
Jouni Kotkavuori

Tilastotiedoilla oli osuutensa Euroopan rajojen siirtelyssä jo parisataa vuotta sitten. Politikointi ja tunteet toki hallitsivat peliä, kuten tänäkin päivänä.

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Artikkeli
14.12.2018
Reetta Moilanen

Suhdannetilannetta seurataan nyt silmä kovana etsien merkkejä käänteestä. Ekonomisteilla on tahosta riippuen erilainen käsitys siitä, miten hyvänä talous­kasvu vielä jatkuu. Mitä kertovat yritysten tilanteesta liikevaihto­kuvaajat?

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.