tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Valitse sopiva yritystilasto tai kaksi

28.12.2017

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?

Ensimmäisenä tietoa yritysten liikevaihdon kehityksestä julkaistaan toimialoittaisissa liikevaihtokuvaajissa muutaman kuukauden viiveellä. Suhdannetilastoina liikevaihtokuvaajien tarkoitus on kuvata nopeasti ja mahdollisimman oikein tuoreinta muutosta.

Toimialoittaiset liikevaihtokuvaajat ovat kuukausittaista ja indeksimuotoista tietoa. Niiden laskenta perustuu muutosestimointiin, jossa vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden havaintoja huomioiden muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytäntöjen muutokset.

Liikevaihtokuvaajat sopivat hyvin suhdannekäänteiden havaitsemiseen ja eri toimialojen kehityksen vertailuun. Lisäksi indeksien avulla on helppo verrata liikevaihdon kehitystä hintojen kehitykseen. Sen sijaan liikevaihtokuvaajat eivät kerro toimialoittaisten liikevaihtojen euromääriä ja jakautumista toimialojen kesken. Niiden tarkasteluun sopivat vuositilastot.

Teollisuuden (toimiala C) liikevaihdon vuosimuutos 2016 eri tilastoissa

Teollisuuden (toimiala C) liikevaihdon vuosimuutos 2016 eri tilastoissa

 

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston päätarkoituksena on esittää melko laajalle muuttujajoukolle tilastovuoden euromääräiset tiedot. Tilasto sisältää euromääräistä toimialoittaista liikevaihtotietoa, mutta sen lisäksi on saatavilla tietoa esimerkiksi kannattavuudesta ja rahoitusasemasta. Vuositilastot ovat kuukausitilastoja hitaampia ja lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuoden viiveellä. Tiedoista voi toki laskea vuosimuutosprosentit, mutta niihin vaikuttavat toimialamuutokset ja yritysjärjestelyt.

Esimerkiksi liikevaihdon suuri muutosprosentti vuositilastossa johtuu joskus yksittäisestä yritysjärjestelystä tai yrityksen siirtymisestä toimialalta toiselle. Siksi muutosprosenttien tulkinnassa on oltava varovainen, kun tulkitsijalla ei ole käytössään yrityskohtaisia tietoja.

Muutosten seuraamisen sijaan rakenne- ja tilinpäätöstiedot ovat parhaimmillaan toimialojen keskinäisen merkityksen vertailussa ja kunkin toimialan luonteen tarkastelussa. Tilaston laajan muuttujasisällön ansiosta on mahdollista vertailla esimerkiksi erilaisia toimialoittaisia tunnuslukuja.

Alueellinen yritystoimintatilasto sisältää Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston tavoin euromääräistä toimialoittaista liikevaihtotietoa vuositasolla. Alueellinen yritystoimintatilasto kuvaa kuitenkin taloutta yritysten sijaan toimipaikkojen kautta. Monitoimipaikkaisilla suurilla yrityksillä voi olla jopa satoja toimipaikkoja eri puolella Suomea. Jokaisella toimipaikalla on oma toimialansa, joka voi poiketa yrityksen toimialasta.

Toimipaikkatietojen etu on, että niiden avulla pystytään kuvaamaan alueellista kehitystä ja siten esittämään tietoja esimerkiksi maakunnan tasolla. Toisaalta toimipaikkatietojen avulla päästään myös tarkempaan toimialapuhtauteen. Eri tilastoyksiköstä johtuen toimialojen liikevaihdot poikkeavat Alueellinen yritystoimintatilastossa Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston vastaavasta tiedosta.

Tiedon käyttötarkoituksesta riippuu, minkä tilaston lukuja kannattaa seurata. Suhdannetietoja kannattaa hyödyntää, kun kaipaa tietoa uusimman kehityksen suunnasta, kun taas vuositilastojen etu on laajassa tietosisällössä ja tasotiedoissa.

Tilastojen tulkinta voi joskus olla haastavaa ja edellyttää perehtymistä tiedon taustoihin sekä tilastollista lukutaitoa. Yleensä kannattaa tarkkailla useita tilastoja yhtä aikaa ja samalla tiedostaa ero niiden tarkoituksessa. Monimutkaisia taloudellisia ilmiöitä on vaikeaa tiivistää yhteen yksiselitteiseen lukuun, vaikka tilastojen käyttäjät varmasti sellaista toivoisivatkin.

 

Tilastojen kotisivut:

Teollisuuden liikevaihtokuvaaja

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Alueellinen yritystoimintatilasto

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Artikkeli
6.3.2019
Reetta Moilanen

Globalisaation myötä yritykset sirpaloituvat rakenteiltaan muodostaen entistä moni­mutkaisempia kokonaisuuksia ja verkostoja. Samalla teollisesta tuotannosta siirrytään datapohjaiseen yritystalouteen ja palveluiden tuotantoon. Valmisteilla oleva lainsäädäntö­uudistus pyrkii ratkomaan yritys­toimintaa kuvaavien tilastojen haasteita ja parantaa yritystilastojen valikoimaa.

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Vieraskynä
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
7.2.2018
Jouni Kotkavuori

Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusi­kymppinen professori, tilasto­tietoja... Auditorio on täpö­täysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperi­rullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).

Artikkeli
18.12.2017
R. Moilanen, M. Niemi, P. Nurmela, A-M. Paakki, K. Rautio, A. Rouvinen, Rauno Viita

Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.