Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Mitä tapahtuu asuntomarkkinoilla? – Vain uusien osake­asuntojen tuotanto käy yhä kuumana

7.6.2018

Vanhoja osakeasunto­kauppoja tehtiin tämän vuoden tammi–huhtikuussa saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Tämä merkitsee noin 63 000 kauppaa vuodelle 2018. Oletuksena on, että alku­vuoden vire säilyy eikä taloudessa tapahdu suuria myllerryksiä.

Tällä vuosi­tuhannella vanhojen osake­asuntojen kauppoja on tehty vuodessa keski­määrin 70 000. Kun uusien asuntojen tuotanto jatkuu lähivuosina ennätystasolla ja vuokra-asuntojen tarjonta on vilkasta, ei vanhojen osakeasuntojen kauppojen määrä juuri nykytasolta nouse parin seuraavan vuoden aikana.

Vanhoja omakotitalo­kiinteistöjen kauppoja tehtiin viime vuonna 13 072. Ensimmäisellä neljänneksellä 2018 kaupan­käynti pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Tämä tahti viittaa koko vuoden osalta noin 13 100 vanhan omakoti­talon kauppaan eli ollaan pitkän ajan keski­arvossa. Tilastoista puuttuvat kokonaan vuokratontilla myydyt omakotitalot (ei tilastoida). Lisäksi vanhojen osakeasuntojen tilastossa (63 000) on omakotitaloja. Kaikkiaan pientaloja myytiin viime vuonna reilut 16 000 vanhaa omakotitaloa.

Taulukko 1. Asuntokaupat ja valmistuneet asunnot koko maassa 2017–2020*
Taulukko 1. Asuntokaupat ja valmistuneet asunnot koko maassa 2017–2020*. Lähde: Osake­asuntojen ja omakoti­talojen hinta­tilasto sekä asuntotuotanto­tilasto toukokuu 2018, Tilastokeskus. *Vuosien 2018–2020 kauppojen ja tuotannon ennakointi perustuu rakennuslupien, aloitusten ja valmistuneiden asuntojen tilastoon maaliskuulta 2018.
Lähde: Osake­asuntojen ja omakoti­talojen hinta­tilasto sekä asuntotuotanto­tilasto toukokuu 2018, Tilastokeskus. *Vuosien 2018–2020 kauppojen ja tuotannon ennakointi perustuu rakennuslupien, aloitusten ja valmistuneiden asuntojen tilastoon maaliskuulta 2018.

Uusia kiinteistö­muotoisia omakoti­taloja valmistui viime vuonna 7 400. Tänä vuonna päästään ehkä 7 200 uuteen omakoti­taloon ja rakennustilastojen sisältämien lupa- ja aloitustietojen perusteella lähivuosina pysytään tuotannossa nykytasolla.

Uusien omakoti­talojen rakentaminen on romahtanut viime vuosina. Pitkän ajan keskiarvo­tuotanto on ollut 12 200 omakoti­taloa vuodessa. Omatoiminen omakotitalojen rakentaminen näyttää hiipuvan voimakkaasti. Toisaalta vanhojen omakotitalojen runsas tarjonta tekee uusien omakotitalojen rakentamisen haasteelliseksi.

Ainoastaan uusien osake­asuntojen tuotanto käy edelleen kuumana. Niitä valmistuu tänä vuonna  yli 29 000, mikä on reilusti yli pitkän ajan keski­arvon 12 200. Liikkeellä ovat tavallisten ostajien lisäksi edelleen asunto­rahastot, institutionaaliset sijoittajat kuten vakuutus­yhtiöt sekä yksityiset sijoittajat. Lähivuosina uusien osakeasuntojen tuotanto pysyy arviolta 25 000–27 000 tasolla.

Varovasti arvioituna viimeisen kolmen–neljän vuoden aikana sijoitusvuokra-­asuntoja on valmistunut tai on valmistumassa ainakin 30 000.

Uusien osakeasuntojen kasvanut tarjonta selittää osaltaan vanhojen asuntojen kaupan­käynnin alhaisen tason. Sijoittajien ostamien uusien asuntojen kaupassa ei synny asunto­kaupan ketjua, mikä pitää vanhojen asuntojen kaupan määrän vaisuna.

Viime vuonna näytti siltä, että asuntotuotanto lähtee vuoden 2018 jälkeen selvään laskuun. Maaliskuun 2018 rakennuslupien ja aloitusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että vielä vuosina 2019 ja 2020 valmistuu selvästi keskimääräistä enemmän uusia osakeasuntoja.

Asuntokauppoja on laajassa mielessä (myydyt asunnot ja itse rakennetut omakoti­talot) tehty tällä vuosi­tuhannella vuodessa keski­määrin 107 300. Vuonna 2017 kauppoja tehtiin 103 400 ja tänä vuonna päästään ehkä 112 500 kauppaan, kiitos uusien osakeasuntojen kaupan vilkastumisen. Koko asuntotuotanto näyttää pysyvän lähivuodet yli 40 000 asunnossa.

Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys eriytyy voimakkaasti. Pääkaupunkiseudulla ja muutamassa kasvukeskuksessa hinnat nousevat pari kolme prosenttia vuositasolla. Taantuvilla paikkakunnilla hinnat laskevat saman verran. Kaikki talouden merkit viittaavat siihen, että tämä kehitys jatkuu myös lähivuosina.

Pääkaupunki­seudulla vanhat osake­asunnot ovat kallistuneet vuodesta 2010 noin 15 prosenttia, muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet reilun prosentin (Kuvio 1). Yksiöissä hintojen eriytyminen on ollut vielä keskimääräistä selvästi suurempaa.

Kuvio 1. Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys 2010–2018, 1. neljännes, 2010=100, pääkaupunki­seutu ja muu Suomi
Kuvio 1. Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys 2010–2018, 1. neljännes, 2010=100, pääkaupunki­seutu ja muu Suomi
Lähde: Osake­asuntojen hinta­tilasto, Tilastokeskus

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
15.6.2023
Ilkka Lehtinen

Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

tk-icons