Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Koputatko oikeaan oveen? – Oraakkeli ja tieto eri osoitteissa
Mies koputtaa oveen, jossa lukee ”Selvännäkijä”. Oven takaa kuuluu: Kuka siellä?
Olemme saaneet lukea lehdistä, kuinka ekonomistit ovat joutuneet ”reivaamaan ennusteita ylöspäin”, mitä tulee Suomen kansantalouden tilaan.
Ensinnäkin, mitään ei reivata ylöspäin. Reivaus tarkoittaa purjeveneen purjeiden vähentämistä tai pienentämistä.
Toiseksi, kaikki taloustieteilijät eivät ole yllättyneet kansantalouden tilasta.
Suomessa ministeriöiden virkamiehet ennustavat, pankkiirit ennustavat, oraakkelilaitosten ekonomistit ennustavat, työmarkkina- ja tutkimuslaitosten tutkijat ennustavat ja lisäksi kirjava joukko kansantieteilijöitä ennustaa.
Esimerkiksi uudisrakentaminen, korjausrakentamisesta puhumattakaan. Miksi minä tiedän enkä ennusta?
Tiedän koska kysyn ja juttelen kollegani kanssa. Hän laskee ja siksi tuntee parhaiten ne rakentamisen numerot, joita kaikki muut yrittävät ennustaa. Vain hänellä ja ainoastaan hänellä on tieto, mataako rakentaminen Suomessa vai ei. Hän ei ennusta, hän tietää.
Minulla on tukku vastaavanlaisia kollegoita, jotka laskevat eri lähteistä luvut kansantalouden tilinpitoon. Heitä kuuntelemalla pysyn hyvin ajan tasalla.
Jos haluat tietoa Suomen talouden tilasta, kannattaa seuraavalla kerralla koputtaa Tilastokeskuksen ovea. Tieto löytyy sen takaa.
Lue samasta aiheesta:
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Konkurssihakemusten määrä oli vuonna 2020 pienin tilastohistorian aikana. Sen sijaan lopettaneiden yritysten lukumäärä kääntyi samalla selvään kasvuun.
YK:n virallisen tilaston periaatteet ohjeistavat tilastoviranomaisia kertomaan tarkasti, miten tilastot on laadittu. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta.
Tilastokeskuksen tietopalveluun esitetään toisinaan mitä eriskummallisempia kysymyksiä. Infossa työskentelevät neuvovat tiedon löytämisessä.
Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.