tk-icons
Sivuston näkymät

Kotitaloudet ottavat yli 80 prosenttia yhtiölainoista

25.9.2018
Atro Andersson

Valtiovarainministeriö asetti elokuun lopussa työryhmän selvittämään kotitalouksien velkaantumista. Taustalla on muun muassa huoli suurten uusien asuntojen taloyhtiölainojen kotitalouksille aiheuttamasta epäsuorasta velkaantumisesta. Merkittävä osuus kaikista yhtiölainoista koskee kotitalouksia, mutta tarkkaa tietoa ei tietääkseni ole toistaiseksi ollut esillä.

Varainsiirtoveroilmoituksesta saadaan tieto asunnon ostajan tyypistä eli siitä, onko ostaja yksityishenkilö vai yritys. Varainsiirtoveroaineistosta voidaan siis laskea, miten yhtiölainojen kokonaissumma jakautuu kotitalouksille ja yrityksille.

Varainsiirtoveroaineistossa yrityksinä pidetään niitä ostajia, joille on ilmoituksella annettu y-tunnus. Yksityisinä pidetään niitä ostajia, joille on ilmoituksella annettu henkilötunnus tai vanha y-tunnus, joka on aikoinaan annettu kuolinpesälle.

Varainsiirtoveroaineistosta voidaan siis laskea, miten yhtiölainojen kokonaissumma jakautuu kotitalouksille ja yrityksille.

Uusien asuntojen kohdalla varainsiirtoveroilmoituksessa on tosin merkittävä viive, sillä kauppa kirjautuu aineistoon vasta, kun rakennus valmistuu. Kauppa on usein solmittu paljon aiemmin. Aika viittaa tässä tapauksessa asunnon valmistumisaikaan.

Kuvio 1. Uusien asuntojen yhtiölainojen jakautuminen kotitalouksille ja yrityksille (asunnot valmistuneet 2015 / 1. vuosineljännes – 2018 / 2. vuosineljännes)
Kuvio 1. Uusien asuntojen yhtiölainojen jakautuminen kotitalouksille ja yrityksille (asunnot valmistuneet 2015 / 1. vuosineljännes – 2018 / 2. vuosineljännes)
Lähde: Tilastokeskus, varainsiirtoveroaineisto

Kuviossa 1 on esitetty yhtiölainojen summa neljänneksittäin jaettuna kotitalouksille ja yrityksille. Kuviosta voidaan huomata, että koko maan tasolla yli 80 prosenttia yhtiölainoista kohdistuu tällä hetkellä kotitalouksiin. Suhde ja sen kehitys ovat pysyneet hyvin samankaltaisena, jos tarkastellaan tehtyjen kauppojen lukumäärää. Kotitaloudet ovat ostaneet varainsiirtoveroaineiston perusteella myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia.

Tilastokeskus ei julkaise lukumäärätietoja uusien asuntojen kaupoista varainsiirtoveroaineistoon perustuen[1]. Viiveen vuoksi tiedot voisivat aiheuttaa väärinkäsityksiä uusien asuntojen kauppamääristä. Yhtiölainojen säännöllistä tilastointia ostajatyypeittäin tutkitaan parhaillaan.

Kuvio 2. Kotitalouksien ja yritysten ostamat uudet asunnot alueittain (asunnot valmistuneet asunnot valmistuneet 2015 / 1. vuosineljännes – 2018 / 2. vuosineljännes)
Kuvio 2. Kotitalouksien ja yritysten ostamat uudet asunnot alueittain (asunnot valmistuneet asunnot valmistuneet 2015 / 1. vuosineljännes – 2018 / 2. vuosineljännes)
Lähde: Tilastokeskus, varainsiirtoveroaineisto

Kuviossa 2 on esitetty uusien asuntojen kaupat alueittain ja huoneistotyypeittäin ostajatyypin mukaan koko ajanjaksolta. Yritykset ostavat eniten yksiöitä ja kotitaloudet kääntäen suurempia asuntoja. Turun yksiöistä hiukan yli 40 prosenttia myytiin ajanjaksolla yrityksille, kun vastaavasti Helsingin kolmioista yrityksille myytiin noin 7 prosenttia.

Koko maan tasolla yrityksille myytiin ajanjaksolla yksiöistä 37 prosenttia, kaksioista 26 prosenttia ja kolmioista 12 prosenttia. Laskelmat eivät valitettavasti kerro, onko kotitalous ostanut asunnon omaan käyttöön vai sijoitukseksi.

Rakennuslehti kirjoitti elokuussa, että sijoittajien ostamien asuntojen osuus kaikista uusista asunnoista on noin 50 prosenttia. Koko ajanjaksolla valmistuneista yksiöistä myytiin pelkästään yrityksille lähes 40 prosenttia. Kun tähän lisätään kotitalouksien ostamat sijoitusyksiöt, noussee osuus yksiöiden kohdalla vielä selvästi korkeammaksi.

Yritysten ostamien asuntojen osuus kaikista uusista osakeasunnoista on koko maan tasolla alle 20 prosenttia ja suunta on laskeva. Sama havainto pätee yhtiölainojen jakautumiseen. Kasvava yhtiölainamassa vaikuttaa kasautuvan enenevissä määrin kotitalouksille. 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä teollisuus ja rakentaminen -vastuualueella.

 

[1] Tilastokeskus pyrkii parhaillaan parantamaan uusien asuntojen hintatilastossa käytettävän aineiston kattavuutta mm. kauppojen lukumäärän tarkempaa tilastointia varten. Lisää tietoa aiheesta Elina Vuorion artikkelissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
27.3.2018
Atro Andersson

Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiö­lainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitus­osuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].

Artikkeli
19.12.2017
Otto Kannisto

Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumis­paikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.

Artikkeli
24.8.2017
Pekka Lith

Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.

Artikkeli
28.6.2017
Miia Huomo

Erilaisten talouksien asumispreferenssejä voi tarkastella postinumeroalueittain käyttämällä Tilastokeskuksen veloituksetonta Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelua. Siitä saa tilastotietoa muun muassa talouksien koosta ja elämänvaiheesta sekä asumisesta.

Artikkeli
24.10.2016
Sami Fredriksson, Ohto Kärkkäinen

Velkajärjestelyyn hakevat ovat entistä nuorempia ja entistä pieni­tuloisempia. Heidän velkansa ovat kuitenkin pienempiä kuin 2000-luvun alun hakemuksissa.

Artikkeli
19.10.2016
Eero Savolainen

Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa. Kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä.