Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Palveluviennin nousu jyrkkenee, vaikka jälkijunassa

15.3.2018
Twitterissä: @kuusisto_tapio
Kuva: Risto Wuolle

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Tehtaattoman arvonlisäyksen luokitusmuutos siirtää tehtaattoman arvonlisäyksen palveluista tavaroihin, mutta ei vaikuta kokonaisviennin tasoon.

Kuvio 1. Palveluiden vienti 2006–2017, miljoonaa euroa

Kuvio 1. Palveluiden vienti 2006–2017, miljoonaa euroa.  Lähde: Tilastokeskus; Tulli

Lähde: Maksutasetilasto, Tilastokeskus

Ymmärtääkseen syyt kehityksen taustalla on ensin päivitettävä käsityksensä viennistä. Perinteisesti vienti kuvaa Suomen rajat ylittävää tavaravientiä. Tämä perinteinen tavaravienti on vetänyt jo vuoden voimakkaasti, mutta palveluviennin merkitys on 10 vuoden aikana kasvanut selvästi. Samalla jako tavaroihin ja palveluihin on muuttunut haastavammaksi. Valmiiden tuotteiden sijaan viedään monesti valmistuspalveluja. 

Palveluviennin myönteinen vire alkoi tavaroita selvästi aikaisemmin. Erityisesti informaatio- ja viestintäteknologian palveluiden vienti on kasvanut merkittävästi. Tämä selittää palvelusektorin nousua.

Aiemmin palveluviennin osuus kokonaisviennistä oli vähäinen, ja oli perustellumpaa tarkastella ainoastaan tavaravientiä. Nykyisin palveluviennin arvo on jo noin kolmannes kokonaisviennistä. Vielä vuonna 2006 sen osuus jäi alle 15 prosenttiin.

Kuvio 2. Palveluiden viennin osuus kokonaisviennistä 2006–2017, prosenttia

 Kuvio 2. Palveluiden viennin osuus kokonaisviennistä 2006–2017, prosenttia  Lähde: Maksutasetilasto, Tilastokeskus

Lähde: Maksutasetilasto, Tilastokeskus

Tavara- ja palveluviennin lisäksi on myös globaalia tuotantoa ja globaaleja arvoketjuja, joilla on oma vaikuksensa vientiin. Maksutaseessa ja tilinpidossa luvut perustuvat taloudellisen omistajuuden muutokseen. Tullin tavarakauppa tilastoi tavaroiden rajanylityksiä.

Vuosia 2006–2014 koskevan aikasarjakorjauksen taustalla on tehtaattoman valmistuksen arvonlisää koskeva luokitusmuutos palveluista tavaroihin. Tämä tavaroihin siirtynyt pala suomalaista taloushistoriaa liittyy aikaisemmin mainittuun globaaliin tuotantoon.

Tehtaattoman valmistuksen arvonlisä oli suurimmillaan takavuosina, jonka takia muutos vaikuttaa erityisesti vanhoihin vuosiin. Viennin kokonaistasoon luokitusmuutoksella ei ole vaikutusta. Vastaava muutos tilastovuodesta 2014 alkaen tehtiin maksutaseen ja tilinpidon sarjoihin jo maaliskuussa 2017. Aivan viime vuosina muutoksen merkitys oli vähäinen, koska tehtaattoman valmistuksen arvonlisä on ollut arvoltaan pientä.

Nykypäivästä löytyy hyvä – aikasarjakorjaukseen sinällään liittymätön – esimerkki siitä, miksi nämä globaalit erät halutaan huomioida vientiä koskevassa tilastoinnissa.

Tullin tietojen mukaan autojen vienti on lisääntynyt viimeaikoina huomattavasti. Olisi kuitenkin hullua väittää, että Saksassa ajetaan suomalaisilla autoilla.

Kansantalouden tilinpidon ja maksutasetilaston näkökulmasta myös taloudellisella omistajuudella on merkitystä.

Jos esimerkiksi Suomeen tuodut osat eivät ole suomalaisyritysten omistuksessa ja näistä osista Suomessa koottuja tavaroita ei ole myyty Suomesta ulkomaille vaan ne ovat ulkomaisessa omistuksessa, ei kyseisiä tavaroita lueta maksutaseen mukaiseen vientiin – toisin kuin Tullin tilastoinnissa.

Kansantalouden tilinpidossa ja maksutaseessa tämän tyyppinen vienti vähennetään lähdeaineistona käytetystä Tullin tavaraviennistä. Toisaalta tällainen yritystoiminta synnyttää työpaikkoja ja osa tuotannosta näkyykin palveluviennissä.

Oli ajoituksellisesti sattumaa, että palvelutoimialojen noustessa tehtaattoman valmistuksen arvonlisä sukelsi. Harmillisesti se peitti alleen palveluiden aikaisin alkaneen nousun ja aiheutti aikanaan epäselvyyttä palveluiden todellisesta kehityksestä.

Kansainvälisen ohjeistuksen tarkentumisen nojalla tehdyn korjauksen jälkeen asiat loksahtavat nyt paikalleen. Palveluiden viennin nousu alkoi jo selvästi ennen tavaroita ja siitä on tullut merkittävä osa vientiä. Oma paikkansa on myös hieman vaikeammin avautuvalla ulkomaankaupan pikkuserkulla, globaalilla tuotannolla. Sitä pikkuserkkua ei Tulli tunne.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.10.2022
Hanna Heljala, Kasperi Lavikainen, Merja Myllymäki

Kiinan kanssa kauppaa käyvien suomalais­yritysten määrä on moninkertainen verrattuna Venäjän-kauppaa tehneisiin yrityksiin. Kiina on Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa. Etenkin metalli­teollisuus hyödyntää viennissään paljon kiinalaisia tuontipanoksia.

Artikkeli
17.11.2020
Pontus Lindroos, Sini Liukkonen, Merja Myllymäki, Satu Nurmi

Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistus­taustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaan­kauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.

Artikkeli
7.7.2020
Pontus Lindroos

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

tk-icons