tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Palveluviennin nousu jyrkkenee, vaikka jälkijunassa

15.3.2018
Tapio Kuusisto

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Tehtaattoman arvonlisäyksen luokitusmuutos siirtää tehtaattoman arvonlisäyksen palveluista tavaroihin, mutta ei vaikuta kokonaisviennin tasoon.

Kuvio 1. Palveluiden vienti 2006–2017, miljoonaa euroa

Kuvio 1. Palveluiden vienti 2006–2017, miljoonaa euroa.  Lähde: Tilastokeskus; Tulli

Lähde: Maksutasetilasto, Tilastokeskus

Ymmärtääkseen syyt kehityksen taustalla on ensin päivitettävä käsityksensä viennistä. Perinteisesti vienti kuvaa Suomen rajat ylittävää tavaravientiä. Tämä perinteinen tavaravienti on vetänyt jo vuoden voimakkaasti, mutta palveluviennin merkitys on 10 vuoden aikana kasvanut selvästi. Samalla jako tavaroihin ja palveluihin on muuttunut haastavammaksi. Valmiiden tuotteiden sijaan viedään monesti valmistuspalveluja. 

Palveluviennin myönteinen vire alkoi tavaroita selvästi aikaisemmin. Erityisesti informaatio- ja viestintäteknologian palveluiden vienti on kasvanut merkittävästi. Tämä selittää palvelusektorin nousua.

Aiemmin palveluviennin osuus kokonaisviennistä oli vähäinen, ja oli perustellumpaa tarkastella ainoastaan tavaravientiä. Nykyisin palveluviennin arvo on jo noin kolmannes kokonaisviennistä. Vielä vuonna 2006 sen osuus jäi alle 15 prosenttiin.

Kuvio 2. Palveluiden viennin osuus kokonaisviennistä 2006–2017, prosenttia

 Kuvio 2. Palveluiden viennin osuus kokonaisviennistä 2006–2017, prosenttia  Lähde: Maksutasetilasto, Tilastokeskus

Lähde: Maksutasetilasto, Tilastokeskus

Tavara- ja palveluviennin lisäksi on myös globaalia tuotantoa ja globaaleja arvoketjuja, joilla on oma vaikuksensa vientiin. Maksutaseessa ja tilinpidossa luvut perustuvat taloudellisen omistajuuden muutokseen. Tullin tavarakauppa tilastoi tavaroiden rajanylityksiä.

Vuosia 2006–2014 koskevan aikasarjakorjauksen taustalla on tehtaattoman valmistuksen arvonlisää koskeva luokitusmuutos palveluista tavaroihin. Tämä tavaroihin siirtynyt pala suomalaista taloushistoriaa liittyy aikaisemmin mainittuun globaaliin tuotantoon.

Tehtaattoman valmistuksen arvonlisä oli suurimmillaan takavuosina, jonka takia muutos vaikuttaa erityisesti vanhoihin vuosiin. Viennin kokonaistasoon luokitusmuutoksella ei ole vaikutusta. Vastaava muutos tilastovuodesta 2014 alkaen tehtiin maksutaseen ja tilinpidon sarjoihin jo maaliskuussa 2017. Aivan viime vuosina muutoksen merkitys oli vähäinen, koska tehtaattoman valmistuksen arvonlisä on ollut arvoltaan pientä.

Nykypäivästä löytyy hyvä – aikasarjakorjaukseen sinällään liittymätön – esimerkki siitä, miksi nämä globaalit erät halutaan huomioida vientiä koskevassa tilastoinnissa.

Tullin tietojen mukaan autojen vienti on lisääntynyt viimeaikoina huomattavasti. Olisi kuitenkin hullua väittää, että Saksassa ajetaan suomalaisilla autoilla.

Kansantalouden tilinpidon ja maksutasetilaston näkökulmasta myös taloudellisella omistajuudella on merkitystä.

Jos esimerkiksi Suomeen tuodut osat eivät ole suomalaisyritysten omistuksessa ja näistä osista Suomessa koottuja tavaroita ei ole myyty Suomesta ulkomaille vaan ne ovat ulkomaisessa omistuksessa, ei kyseisiä tavaroita lueta maksutaseen mukaiseen vientiin – toisin kuin Tullin tilastoinnissa.

Kansantalouden tilinpidossa ja maksutaseessa tämän tyyppinen vienti vähennetään lähdeaineistona käytetystä Tullin tavaraviennistä. Toisaalta tällainen yritystoiminta synnyttää työpaikkoja ja osa tuotannosta näkyykin palveluviennissä.

Oli ajoituksellisesti sattumaa, että palvelutoimialojen noustessa tehtaattoman valmistuksen arvonlisä sukelsi. Harmillisesti se peitti alleen palveluiden aikaisin alkaneen nousun ja aiheutti aikanaan epäselvyyttä palveluiden todellisesta kehityksestä.

Kansainvälisen ohjeistuksen tarkentumisen nojalla tehdyn korjauksen jälkeen asiat loksahtavat nyt paikalleen. Palveluiden viennin nousu alkoi jo selvästi ennen tavaroita ja siitä on tullut merkittävä osa vientiä. Oma paikkansa on myös hieman vaikeammin avautuvalla ulkomaankaupan pikkuserkulla, globaalilla tuotannolla. Sitä pikkuserkkua ei Tulli tunne.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Blogi
25.11.2016
Vieraskynä: Christina Telasuo

Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.

Artikkeli
30.6.2016
Tero Luhtala

EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

Artikkeli
19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

Blogi
11.9.2015
Leo Kolttola

Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin.