tk-icons
Sivuston näkymät

Talouskasvu tarkentuu – kasvu onkin odotetun mukaista

12.7.2018

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 brutto­kansantuotteen kasvusta, hintojen nousun vaikutus poistettuna, on 2,8 prosenttia. Maalis­kuun puoli­välissä sen kerrottiin olleen 2,6 prosenttia, joten tarkentuminen on hyvin pieni.

Tuo pieni ero tarkoittaa rahassa 321 miljoonaa euroa. Yksittäiselle isollekin yritykselle se on merkittävä summa jalostus­arvoon, mutta koko talouden 216 000 miljoonassa eurossa se ei muuta kuvaa kehityksestä.

Ja tuon laskentaan on käytetty parin kuukauden aikana kymmenien ihmisten työ­panos; tehtiinköhän koko homma aivan turhaan…

No, tiedot toki yksityis­kohtaistuivat huomattavasti. Nyt tiedetään esimerkiksi toimi­alojen tuotannon ja investointien kehityksestä alku­vuotta tarkemmin ja yksityis­kohtaisemmalla tasolla. Kansan­talouden tilin­pidon sisältöä onkin joskus verrattu sipuliin: aina löytyy uusi kerros tutkittavaksi.

Noita kerroksia voisi kuoria esiin esi­merkiksi teollisuudesta. Paperi­teollisuudessa arvon­lisäys oli seitsemän prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimi­alan tuotteiden hinnat pysyivät lähes ennallaan, mutta tuotannossa käytettävien panosten hinnat nousivat kolme prosenttia.  

Paperiteollisuudessa välituote­käytön panokset ovat kolme neljännestä suhteessa liike­vaihtoon, eli niillä on merkittävä vaikutus arvon­lisäyksen kehitykseen. Ja liike­vaihdon ja panosten erotuksena laskettava arvon­lisäyksen volyymi (hintojen muutos poistettuna) kasvaa neljä­toista prosenttia. Tämä kaikki saatiin aikaan suunnilleen entisellä työntekijä­määrällä ja palkoilla.

Investoinneista löytyy myös paljon mielen­kiintoisia yksityis­kohtia. Tutkimus- ja kehittämis­toimintaan käytetyt eurot ovat vähentyneet joka vuosi vuoden 2008 jälkeen.

Yritykset käyttivät rahaa t&k-toimintaan viime vuonna 3,4 miljardia euroa. Se on kaksi miljardia vähemmän kuin vuonna 2008. Koneisiin, laitteisiin ja kuljetus­välineisiin yritykset investoivat viime vuonna vajaat kymmenen miljardia ja saman määrän yritykset käyttivät rakennus­investointeihin. Toivottavasti noita laitteita osataan myös tulevaisuudessa käyttää fiksusti.

Vaikka koko talouden tasolla tarkentuminen jäi kolmeen­sataan miljoonaan euroon, niin yksityis­kohtaisemmilla tasoilla tapahtui paljon muutoksia.

Talousoppien mukaan tarjonnan ja kysynnän tulisi olla yhtä suuria taloudessa. Näin ei kuitenkaan ennakko­tiedoissa ole erilaisten tilastoissa olevien puutteiden takia. Tuo tarjonnan ja kysynnän ero, tilastollinen ero, oli maalis­kuussa noin kaksi miljardia euroa (kysyntää oli liikaa). Nyt se on saatu puristettua seitsemään sataan miljoonaan. Eipä tuo laskenta ole sittenkään mennyt hukkaan, tietojen laatu on noussut yksityis­kohtaisuuden lisäksi!

Ai niin – tiedot eivät ole vielä lopullisia. Tilastollisen eron perusteella brutto­kansantuote saattaa nousta vielä 0,3 prosentti­yksikköä, tai sitten vienti, investoinnit tai kulutus ovat vieläkin liian suuria. Tuon kun tietäisi.

 

Kirjoittaja työskentelee tilin­pidon yhteen­vetäjänä Tilasto­keskuksen kansan­talouden tilin­pitoa laativassa yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Blogi
11.2.2020
Jouni Kotkavuori

Antaako kansantalouden tilin­pito julkisen sektorin työlle sen ansaitseman arvon? Antaako se väärän arvon välistä­vetäjille, jotka vain kuppaavat toisten synnyttämää arvoa? Mariana Mazzucato ja ansio­risti ajavat bloggaajan isojen kysymysten äärelle.