Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskentamenetelmä muuttuu – suhdannekuva ei

9.3.2018

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi keskeisimmistä lyhyen aikavälin suhdannekuvaajista. Tilasto kuvaa teollisuuden kuukausittaisen kiinteähintaisen tuotoksen muutosta.

Indeksin tarkoituksena on antaa tarkalla toimialatasolla nopeaa ja luotettavaa tietoa teollisuuden suhdannekehityksestä.

Teollisuusyritysten toiminta on aikojen saatossa muuttunut. Sen vuoksi volyymi-indeksin mittaamista on jatkuvasti kehitettävä, jotta se kuvaisi mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti uusimpia kehityssuuntia.

Tammikuun 2018 uusimpien tietojen julkistuksen yhteydessä julkaistiin indeksisarjat uudella perusvuodella 2015=100 ja päivitettiin tuttuun tapaan toimialojen painot.

Samalla kertaa otettiin käyttöön myös muita uudistuksia:

- vaihdettiin indeksien laskentamenetelmää Eurostatin suosittelemaan ja Tuotannon suhdannekuvaajankin käyttämään Annual overlap -menetelmään,,

- lakkautettiin kapasiteetin käyttöasteen laskenta ja

- luovuttiin toimialan E (vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto) laskennasta tiedonkeruun laatuhaasteiden vuoksi.

Miksi muutoksia päätettiin tehdä?

Suhdannetilastoissa vaihdetaan perusvuosi viiden vuoden välein. Perusvuosiksi on valittu vuodet, jotka päättyvät nollaan tai viiteen.

Vuodesta 2018 alkaen perusvuotena on 2015=100. Perusvuoden vaihdon yhteydessä aikaisemmat vuodet skaalataan 2015=100:ksi. Skaalaus muuttaa kuukausipistelukuja, mutta vuosimuutosprosentit säilyvät samoina kuin perusvuoden 2010=100. Muutos perustuu Euroopan unionin lyhyen aikavälin asetukseen, joka koskee kaikkia EU-maita.

Perusvuotta vaihdetaan säännöllisesti, jotta toimialojen painot ja toimialojen väliset rakenteet kuvaisivat mahdollisimman ajantasaista kehitystä. Uudistuksen yhteydessä päätettiin luopua toimialoittaisten, toimialan E eli vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, tietojen tuottamisesta. Koko teollisuus kattaa näin ollen jatkossa toimialat BCD, kun aikaisemmin julkaistiin yhdistelmää BCDE.

Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska toimialan E eli vesihuollon peittävyys on teollisuustuotannon volyymi-indeksissä ollut huono. Myöskään Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat ei kerää eikä julkaise kyseisen toimialan tietoja. Sen ei katsota kuvaavan suhdanteita eikä muuttuvan suhdannekehityksen seurauksena.

Kapasiteetin käyttöasteesta luopuminen puolestaan liittyy siihen, että volyymi-indeksin laskennassa lisätään arvotietojen käyttöä. Tämä tarkoittaa, että indeksien laskennassa lisätään joko myyntitiedustelun tietojen tai verottajan aineistoista estimoitavien liikevaihtotietojen käyttöä.

Tämän vuoksi volyymi-indeksin omassa tiedonkeruussa olleen kapasiteetin käyttöastetietojen peittävyys huononee jatkuvasti ja kapasiteetin käyttöastetietoja ei enää voida tuottaa.

Keskeisin muutos koskee siirtymistä annual overlap -menetelmään

Ehkä kuitenkin tärkein tässä yhteydessä tehtävistä muutoksista on menetelmämuutos, jossa teollisuustuotannon volyymi-indeksissä siirryttiin käyttämään ns. annual overlap -menetelmää, kun tähän asti on ollut käytössä ns. over-the year -menetelmä.

Annual overlap- ja over-the-year -menetelmät poikkeavat toisistaan ketjutukseen käytettävän linkitystekijän (link factor) osalta.

Over-the-year -menetelmässä havainnot ketjutetaan vertaamalla kutakin kuukautta edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Sen sijaan annual overlap -menetelmässä kutakin kuukautta verrataan edellisen vuoden keskiarvoon.

Yhteinen linkitystekijä jokaiselle kuukaudelle annual overlap -menetelmässä johtaa siihen, että perättäisiä kuukausia on mielekkäämpi verrata keskenään. Over-the-year -menettelemällä hintojen tai määrien suhteellinen muutos saattaa aiheuttaa vääristyneitä kausivaihteluita, mikä on haitallista kausitasoituksen kannalta.

Suosituksia annual overlap -menetelmän käytölle onkin perusteltu juuri sillä, että menetelmä mahdollistaa paremman vertailtavuuden perättäisten kuukausien välillä ja tämän ansiosta kuvaa laadukkaammin juuri tuoreinta muutosta.

Edellisen vuoden keskiarvoon pohjautuvan annual overlap -menetelmän heikkous on vuodenvaihteisiin syntyvät mahdolliset katkoskohdat. Toisin sanoen indeksin kehitykseen joulukuusta tammikuuhun saattaa vaikuttaa muutokset painotuksissa.

Annual overlap  -menetelmä on kansainvälisten suositusten mukainen, ja sitä käytetään muun muassa tuotannon suhdannekuvaajassa.

Suhdannekuva pysyy

Uusi menetelmä parantaa vertailtavuutta perättäisten kuukausien välillä ja sopii juuri tuoreimman muutoksen tarkasteluun.

Suomen teollisuustuotannon suhdannekuva ei kuitenkaan muutu.

Videolla Kari Rautio kertoo volyymi-indeksin uuden laskentatavan vaikutuksista

 

Suomen talous ei vieläkään ole täysin toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä. Tuotanto laski enemmän kuin muissa EU-maissa ja talouden nousu on ollut hidasta.

Viime vuonna teollisuustuotanto kasvoi 3,3 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Vaikka teollisuustuotanto on kasvanut jo pari vuotta, tuotannon taso on edelleen selvästi vuoden 2008 tason alapuolella.

Kari Rautio ja Maarit Mäkelä työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen Yritystilastot -yksikössä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin julkistus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin menetelmäseloste

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons