tk-icons
Sivuston näkymät

EU:n tärkeimmästä saavutuksesta tuli ongelma – ja ihmis­oikeuksien toteuttamisesta tehtiin pelote

17.6.2019
Jouni Kotkavuori
Kuva: Aki Harju

”Samalla kun Brysselissä kiisteltiin eurooppalaisten turvapaikka­säännösten uudistamisesta, Muhammed Bouazizin vihannes­kärry takavarikoitiin Sidi Bouzidin kaupungissa noin 300 kilometriä Tunisian pää­kaupungista Tunisista etelään.”

Virkkeeseen tiivistyy maailmoja – ja myös Euroopan porteilla -kirjan (Gaudeamus, 2019) ansiokkuus. Ala­otsikko on Turvapaikka­politiikan vaikeat vaiheet, ja niitä toimittaja Anna-Kaisa Hiltunen valottaa niin päättäjien kabinettien kuin hätää kärsivien turvapaikan­hakijoiden vinkkelistä.

Kirjan fokus on nimen mukaisesti EU:n politiikassa, sen muotoutumisessa kriisien kautta. Mutta sukellukset Euroopan portteja kolkuttelevien todellisuuteen muistuttavat, mistä kuitenkin on kyse.

Kyse turvapaikka­politiikassa on vuosi­kymmenien aikana ollut ihmisistä, 12-vuotiaasta vietnamilaisesta Tu Dung Dangista, jolla oli onnea, Egean­meren rannalle huuhtoutuneeseen kaksi­vuotiaaseen Alan Kurdiin.

Ihmisiä Angela Merkelistä Victor Orbaniin tietenkin istuu myös politiikan pöydissä.

Toki kyse on määristäkin, Euroopan eri porteilla kolkuttavien määristä, ja niitä kirja valottaa kartoilla, taulukoilla ja tilasto­kuvioilla. Mutta yhtä lailla tarinoilla ja tilanne­kuvauksilla, Toisen maailman­sodan loppu­vaiheista Berliinin muurin murtumiseen ja Jugoslavian hajoamis­sodista Välimeren ihmis­salakuljettajiin. 

Kyse on myös Euroopan integraatiosta. Vapaan liikkuvuuden sisä­markkinat ja niiden sisältä parempaa elämää etsivien kansain­vaellus on vaikea yhtälö. Yhtälö selittää, miksi maahan­muuton ja EU:n vastustus kietoutuvat niin tiiviisti yhteen oikeisto­populistien aatteissa.

Pelissä on EU:n tärkein saavutus: tuoreen kyselyn mukaan EU-kansalaiset arvostavat unionissa juuri ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. 

Kyse on myös sopimuksista. Voidakseen ymmärtää turvapaikka­politiikkaa on tiedettävä ainakin Geneven ja Dublinin sopimuksista, miksei Maastrichtin, Amsterdamin ja Lissaboninkin.

Ja onhan kyse rahasta. Kun EU:n komissio ehdotti touko­kuussa 2016 pysyvää turvapaikan­hakijoiden jako­mekanismia, se tuli ehdottaneeksi myös hintaa turvapaikan­hakijalle. Sellaisen vastaan­ottamisesta kieltäytyvä jäsenmaa voisi ostaa itsensä ulos siirrosta hintaan 250 000 euroa per hakija.

Komission esitys jako­mekanismiksi meni uusiksi EU-parlamentissa, parlamentin ehdotus jumittui ministeri­neuvostoon ja mekanismin vastustajien kanta vei asian EU-tuomio­istuimeen. Tapahtumien kulku on kuvaava.    

Suhtautuipa maahanmuuttoon miten vain, Euroopan porteilla on suositeltavaa luettavaa. Sen piirtämää kokonaiskuvaa vasten voi tarkastella myös tänään julkaistuja Suomen pieneneviä maahanmuuttolukuja. Kirja piirtää tasa­painoisesti kuvaa tilanteesta, johon ei ole yksin­kertaisia ratkaisuja.

Kuitenkin Hiltunen uskaltautuu viimeisessä luvussa esittämään myös ratkaisuja. Ratkaisuja tarvitaan tilanteeseen, jossa näyttää siltä ”kuin EU olisi halunnut rakentaa turvapaikka­järjestelmästään jonkinlaisen pelotteen”.  

Tilanne on tulenarka, niin kuin aina. Vuoden 2010 joulukuussa Muhammed Bouazizi päätyi käsi­rysyyn ja poliisin kouriin. Myöhemmin samana päivänä hän kaatoi päälleen bensiiniä ja sytytti arabi­maailman tuleen. Seuraukset näkyivät pian Lampedusalta Evros­joelle Euroopan porteilla.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
1.3.2017
Liisa Larja

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muovaavat etnistä identiteettiään suhteessa suomalaisuuteen ja oman lähtömaansa kulttuuriin. Siihen, millaiseksi se kehittyy, vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttoikä ja asumisaika sekä lähtömaa. Merkitystä on myös ympäröivällä yhteiskunnalla, sen ilmapiirillä ja nuorten kokemalla kohtelulla.

Artikkeli
6.5.2016
Pasi Saukkonen

Moni­kulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa moni­kulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin moni­kulttuurisuus väestöllisenä tosi­asiana ja poliittisena ideologiana.

Artikkeli
26.1.2016
Marja-Liisa Helminen, Miina Keski-Petäjä

Väestötilastojen mukaan nettomaahanmuutto väheni vuonna 2015. Miksi turvapaikan­hakijat eivät vielä näy Tilastokeskuksen väestö­tilastoissa? Miten maahan muuttavia ylipäänsä tilastoidaan?

Blogi
30.9.2015
Pekka Myrskylä

Työikäinen väestömme vähenee noin 25 000:lla vuodessa – kymmenessä vuodessa neljännes­miljoonalla. Näin käy kun eläkkeelle siirtyy parhaillaan 1950-luvun alku­puoliskon ikäluokkia, jotka syntyessään olivat reilusti yli 90 000 hengen suuruisia ja ovat vieläkin lähes 80 000 hengen suuruisia. Vastaavasti työikään tulee 1990-luvun ikäluokkia, jotka olivat syntymähetkellään noin 60 000 hengen suuruisia.