tk-icons
Sivuston näkymät

Hauholla oltu keskipisteessä yli 20 vuotta

29.5.2019
Pasi Piela
Kuva: Kari Likonen

Yksittäinen väestöllinen keskipiste ei välttämättä ole erityisen kiinnostava. Monikossa ne kuitenkin kertovat oman tarinansa väestön muuttoliikkeistä ja väestölaskennan kehityksestäkin.

Väestöllisellä keskipisteellä maan tasolla tarkoitetaan ns. Weberin pistettä. Se on piste, joka minimoi etäisyyden muihin pisteisiin. Siitä on lyhin matka kaikkien suomalaisten koteihin.

Väestöllistä keskipistettä voi lähestyä myös muilla, suoraviivaisemmilla menetelmillä. Tilastokeskus esimerkiksi laskee asetusperusteisesti kunnittaiset väestölliset keskipisteet koordinaattien (painotettuna) keskiarvona neliökilometrin väestöruuduilla syrjäisyyslaskentaa varten.

Toisaalta asiaa voi lähestyä ottamalla koordinaattipisteiden mediaanit. Näin saadaan piste, joka jakaa suomalaiset puoliksi pääilmansuunnissa. Tuo piste on pysytellyt karkeasti noin 10 kilometrin päässä Weberin pisteestä. On myös muita tapoja.

Suomen väestöllinen keskipiste siirtyi Hauholle vuonna 1995 ja on pysytellyt siellä. Hauho on sittemmin liitetty Hämeenlinnaan.

Väestöllisillä pisteillä on taipumusta sijaita syrjäisillä alueilla. Nyt piste sijaitsee metsikössä, Mäyränkorventieltä 250 metriä etelään: 61,1023 astetta pohjoista leveyttä ja 24,6662 astetta itäistä pituutta. Sinne se siirtyi noin kilometrin etelään viime vuoden paikasta.

Vuonna 1985 piste sijaitsi Evinsalon saaren lounaiskärjessä. Se kuuluu Pälkäneen kuntaan, kuten Rautajärven kyläkin, jonne on vuonna 1979 pystytetty yksi Weberin pisteen merkkipaaluista. Piste ei kuitenkaan ole voinut perustua vuoden 1979 väestötiedoille vaan esimerkiksi väestölaskentavuoden erillisen välilaskennan 1975 tiedoille. Tilastokeskus ei näitä muistomerkkejä ole kuitenkaan pystytellyt.

Suomessa alettiin hyödyntää rekistereitä vuoden 1980 väestölaskennassa. Rekisterilaskennan peruspilarit olivat käytössä vuoden 1985 laskennassa, ja tästä vuodesta lähtien on kuvaan laskettukin keskipisteiden sijainteja kokonaisaineistoistamme.

Kartassa näkyy, että pisteen siirtymä vuodesta 1995 vuoteen 2000 on huomattavan suuri. Kotikuntalain uudistus vuonna 1994 antoi opiskelijoille oikeuden kirjautua tosiasialliseen asuinkuntaansa eli opiskelukaupunkeihin. Lamanjälkeinen talouskasvu ja tämä aiheuttivat voimakkaamman muuttoliikkeen yliopistokaupunkeihin.

Menneisyyden pisteitä voisi lähestyä hyödyntämällä kuntien tunnettuja asukaslukuja. Näin päästäisiin käsiksi esimerkiksi 1960-luvun voimakkaaseen muuttoliikkeeseen. Vuodesta 1985 piste on kallistunut 3,7 kilometriä länteen siirtyessään 25,2 kilometriä etelämmäksi. Keskipisteen nopeus on nykyisellään ollut noin kilometrin vuodessa.

Piste sijaitsee nyt Kauniaisista suoraan pohjoiseen. Heikentyvä itä ja vahvistuva länsi Turun ja Tampereen vetovoimineen voivat estää pisteen kääntymisen suoraan etelään. Mutta Hauholla tullaan pysymään vielä toistaiseksi.

Weberin pisteitä vuodesta 1985 kunkin vuoden lopun väestötietoihin perustuen. Piste on liikkunut 25,5 kilometrin matkan pääosin Hämeenlinnan Hauholla.

 

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.7.2018
Tiina Tuomaala

Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunki­laskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkiluku­tiedot perustuivat kirkon­kirjojen ja henki­kirjojen tietoihin.

Artikkeli
7.12.2016
Kaija Ruotsalainen

Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosi­kymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.

Artikkeli
26.1.2016
Marja-Liisa Helminen, Miina Keski-Petäjä

Väestötilastojen mukaan nettomaahanmuutto väheni vuonna 2015. Miksi turvapaikan­hakijat eivät vielä näy Tilastokeskuksen väestö­tilastoissa? Miten maahan muuttavia ylipäänsä tilastoidaan?

Blogi
23.6.2015
Jouni Kotkavuori

Ruotsin valtakunnan osana Suomella on maailman pisimmät perinteet tilastotoimessa. Jo vuonna 1734 kuningas velvoitti maaherrat antamaan ennen valtiopäivien alkamista kertomuksen lääninsä tilasta ja tekemään selkoa ”asukkaiden lisääntymisestä ja vähentymisestä”.