tk-icons
Sivuston näkymät

Minuuttipeliä – kotona ja töissä

29.5.2019
Maija Metsä
Kuva: Shutterstock

Teinin nenä kännykässä. Huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverinsa insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Valistukseni lukemisen ja ulkoilun tärkeydestä taikka kutsut ruokapöytään kaikuvat kuuroille korville. Pientä ymmärrystä digiarkeemme tuo tieto siitä, että vapaa-aikatutkimuksen mukaan koululaisten mediakäyttö painottuu videoiden ja musiikin seuraamiseen. 

Mobiililaitteiden käytön yleistyessä mediakäyttö on pirstaloitunut entisestään. Etenkin nuoret napsivat päivittäiset some- ja mediasisältönsä sieltä täältä vauhdilla. Yhden median tai sisällön ääreen ei juuri malteta pysähtyä, saati keskittyä pidemmäksi aikaa.

Sisällöntuottajan näkökulmasta kisa nuorten ajasta ja huomiosta on armoton: Videon katsoja päättää ensimmäisen 15 sekunnin kohdalla, aikooko hän katsoa videon vai ei. Törmäsin myös viittaukseen tutkimuksesta, jonka mukaan katsoja herpaantuisi jo kahdeksan sekunnin kohdalla.

Videotulva on loputon. Jo vuonna 2015 YouTubeen ladattiin joka minuutti 400 tuntia videoita.

Tekeillä oli tilastojen hyödyllisyydestä kertova video nuorille koululaisille. Olin videotarinankerronnan opeissani edennyt loppumetreille, tarinan ideoinnista käsikirjoittamiseen, kännykällä kuvaamiseen ja viimein editointiin.  

Tilastoilla harvemmin kisataan paikasta hittivideoiden joukossa. Mutta jos leikkiin ryhtyy, on kaiketi paras olla sukkela.

”Ei sitten minuuttia pidempää”, kuului kouluttajan ohje mielessäni editointivaiheessa. Samaa tuumasivat apulaisina toimivat kotijoukot.

Tässä se nyt sitten kompurointien jälkeen on – valmiina siihen armottomaan 15 sekunnin testiin.

 

Kirjoittaja työskentelee toimittajana Tieto&trendit-sivuston toimituksessa. Kokeellisen videon tekemiseen osallistuivat Okko ja Hertta. Osaamistaan tarjosivat Katriina, Riikka ja Aki Tilastokeskuksen tietopalvelusta ja viestinnästä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
23.5.2019
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.

Artikkeli
9.4.2019
Rauli Kohvakka

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.

Blogi
15.3.2019
Jouni Kotkavuori

Tilastotiedoilla oli osuutensa Euroopan rajojen siirtelyssä jo parisataa vuotta sitten. Politikointi ja tunteet toki hallitsivat peliä, kuten tänäkin päivänä.

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.