tk-icons
Sivuston näkymät

Miten Suomen tuontihinnat reagoivat valuuttakurssimuutoksiin?

3.7.2019
Hanxiao Zhou

Tuontihintojen muutosten ja valuuttakurssien välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää avoimen talouden makrotalouden tarkastelussa. Kurssimuutosten läpimenoastetta (Exchange Rate Pass-Through, ERPT) käytetään yleisesti alan kirjallisuudessa kuvaamaan sitä, missä määrin valuuttakurssimuutokset vaikuttavat tuontihintoihin.

Kurssimuutosten läpimenoasteesta (ERPT) Suomen ja sen kauppakumppaneiden välisessä kaupassa on kuitenkin rajallinen määrä tutkimuksia. Hanna Freystätterin (2003) mukaan ERPT on Suomessa lyhyellä aikavälillä nolla, perustuen 40 prosenttiin vientiyrityksistä ja 60 prosenttiin tuontiyrityksistä.  

Toisaalta Campan ja Goldbergin (2005) mukaan Suomessa lyhyen aikavälin ERPT on 75 prosenttia ja pitkän aikavälin 77 prosenttia.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, miten Suomen tuontihinnat reagoivat valuuttakurssimuutoksiin. Jos esimerkiksi kokonaiskurssi muuttuu 10 prosenttia, miten Suomen tuontihinnat reagoivat ensinnäkin välittömästi ja toisaalta seuraavien kuukausien aikana.

Otetaan yksinkertainen esimerkki. Suomi tuo paidan Yhdysvalloista tammikuussa. Paidan paikallinen hinta on 100 dollaria, ja valuuttakurssin mukaan yksi dollari maksaa 0,8 euroa. Niinpä kyseisen paidan tuontihinta Suomeen on 80 euroa tammikuussa. Valuuttakurssi kuitenkin muuttuu niin, että helmikuun ensimmäisenä päivänä yksi dollari maksaa 0,88 euroa.

Jos sama paita tuodaan Suomeen helmikuussa, sen tuontihinnan Suomeen tulisi olla 88 euroa. Tässä tapauksessa valuuttakurssi nousee 10 prosenttia ja tuontihinta vastaavasti myös 10 prosenttia. Tällöin tuontihinta reagoi täysimääräisesti valuuttakurssimuutokseen, toisin sanoen kurssimuutosten läpimenoaste Suomen tuontihinnassa on 100 prosenttia.

Todellisuudessa on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että tuontihinnat muuttuvat samaa tahtia valuuttakurssien kanssa, eli kyseisen paidan euromääräinen hinta helmikuussa tuskin yhtäkkiä nousee 88 euroon. Todennäköisempää on, että paidan hinta Suomen markkinoilla on 84 euroa helmikuussa ja saattaa nousta 85 euroon maaliskuussa. Tässä tapauksessa helmikuun tuontihinta nousee 5 prosenttia ja maalikuussa hinta on noussut 6,25 prosenttia.

Tämän perusteella voidaan sanoa, että Suomen tuontihinta reagoi osittain valuuttakurssimuutokseen 50 prosentilla (=5%÷10%) ja 62,5 prosentilla (=6,25%÷10%) helmi- ja maaliskuussa, jolloin kurssimuutosten läpimenoaste on vastaavasti 50 prosenttia ja 62,5 prosenttia. Luvut kuvastavat, missä määrin valuuttakurssimuutokset vaikuttavat tuontihintoihin.

Tutkin Suomen tuontihinta-indeksiä ja Suomen 15 suurimman kauppakumppanin valuuttakursseja vuodesta 2001 vuoteen 2017 (kuvio). Tarkastelin autoregressiivisen viivejakautumamallin avulla (ks. tarkemmin pro gradu -tutkielmani) kurssimuutosten läpimenoastetta Suomen tuontihinnoissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kuvio. Suomen tuontihinta-indeksi (aggregoitu, 2010=100) ja valuuttakurssi-indeksi (aggregoitu, 2010=1) 2001-2017
Kuvio. Suomen tuontihinta-indeksi (aggregoitu, 2010=100) ja valuuttakurssin indeksi (aggregoitu, 2010=1)
Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki

Tulosten perusteella kurssimuutosten läpimenoaste on 36,3 prosenttia välittömästi ja 70,7 prosenttia neljä kuukautta myöhemmin. Toisin sanoen Suomen tuontihinnat reagoivat kokonaiskurssimuutoksiin välittömästi 36,3 prosenttisesti ja neljässä kuukaudessa reagointiaste on 70,7 prosenttia.

Näin ollen vastaus alussa esittämääni kysymykseen on: kun euron kokonaiskurssi yhtä vieraan valuutan yksikköä kohden laskee 10 prosenttia (euro heikkenee 10 prosenttia), voi Suomen tuontihintojen olettaa nousevan välittömästi 36,3 prosenttia ja 70,7 prosenttia neljän kuukauden päästä. 

Jäljelle jää kysymys, miksi Suomen tuontihinnat eivät reagoi täysmääräisesti kokonaiskurssin muutoksiin. Miksi emme voi olettaa Suomen tuontihintojen muuttuvan 10 prosenttia, kun valuuttakurssi nousee 10 prosenttia?

Yksi selitys on, että Suomen kotimainen kysyntä vaikuttaa Suomen tuontihintojen heilahteluihin suhteessa valuuttakurssimuutoksiin.

Jos esimerkiksi Suomen bruttokansantuote on kehittynyt hyvin, vientiyritykset tulkitsevat kotimaisen kysynnän olevan vastaavasti suotuisaa, ja näin vientiyritykset todennäköisesti nostavat eritoten sellaisten tuotteiden hintoja, joita tuodaan Suomeen. Tämä puolestaan nostaa Suomen tuontihintoja.

Tällöin Suomen tuontihintojen nousu on kuitenkin täysin riippumaton valuuttakurssimuutoksista; hinnan nousua ohjailee korkea kotimainen kysyntä.

Laskelmieni perusteella kotimaisella kysynnällä ei ole paljoakaan vaikutusta siihen, miten tuontihinnat reagoivat valuuttakursseihin välittömästi. Sen sijaan se voi vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia tuontihintoihin neljän kuukauden aikavälillä jopa viidellä prosenttiyksiköllä.

Kotimaisen kysynnän lisäksi suomalaisten yritysten liiketoimintamallit voivat vääristää Suomen tuontihintojen muutoksia. Joillain yrityksillä on esimerkiksi sopimuksia ulkomaisten toimittajiensa kanssa: pitkäaikaisessa kumppanuussuhteessa on sovittu kiinteästä sisäisestä valuuttakurssista, jotta voidaan välttyä valuuttakurssiriskeiltä. Luonnollisesti tämä johtaa siihen, että Suomen tuontihinnat eivät muutu kokonaiskurssin muuttuessa.

Tiivistäen: tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen tuontihinnat reagoivat osittain valuuttakurssimuutoksiin, 36,3 prosenttisesti heti ja 70,7 prosenttisesti neljässä kuukaudessa. Lisäksi Suomen kotimainen kysyntä selittää viisi prosenttiyksikköä osittaisesta vaikutuksesta neljän kuukauden aikavälillä.

Hanxiao Zhou opiskelee maisterin tutkintoa Helsingin yliopistossa pääaineena kansantaloustiede. Hän työskentelee tällä hetkellä pro gradu -harjoittelijana Tilastokeskuksessa.

Lähteet:

Zhou, H. (2019). Exchange Rate Pass-Through on Finnish Import Prices. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta.

Freystätter, H. (2003). Price setting behavior in an open economy and the determination of Finnish foreign trade prices.

Campa, J. M., Goldberg, L. S., & González-Mínguez, J. M. (2005). Exchange-rate pass-through to import prices in the Euro area (No. w11632). National Bureau of Economic Research.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.