tk-icons
Sivuston näkymät

Taksimatkojen hinnat laskivat sääntelyn vapauduttua vain hetkellisesti – viime kuukausina hinnat lähteneet nousuun

28.3.2019
Twitterissä: @nieminekri

Heinäkuussa 2018 taksimatkojen hinnoittelu vapautui sääntelystä ja kukin taksiyrittäjä tai -yritys sai luvan määritellä vapaasti hinnoitteluperusteensa. Tämän seurauksena erityisesti suuremmissa aluekeskuksissa taksiyritykset pyrkivät vahvistamaan markkinaosuuttaan ostamalla kilpailijoita pois markkinoilta ja jopa alentamalla hintojaan.

Taksimatkojen hinnoittelu oli Suomessa säänneltyä kesäkuun 2018 loppuun asti. Käytössä oli vain yhdet valtakunnalliset hinnat, jotka liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti kerran vuodessa. Hinnoittelu perustui tällöin taksitoimialan kustannuksiin; siis taksien kustannusindeksin vuosimuutokseen.

Lainmuutoksen voimaan astumisen myötä taksimatkojen hinnat laskivat erityisesti suurimmissa aluekeskuksissa. Uudellamaalla muutos oli suurinta, 7 prosenttia.

Lasku oli kuitenkin tilapäinen, ja hinnat lähtivät nousuun jo syyskuussa, kun yritykset/yrittäjät päivittivät hinnoitteluperusteitaan. Tässä yhteydessä moni tarkisti lähtömaksuaan, kilometriveloitusta ja otti käyttöön myös aikaveloituksen.

Erityisesti Uudellamaalla nousu oli muihin alueisiin verrattuna ripeämpää saavuttaen tammikuun lopulla 2019 tämän hetkisen huippunsa. Nousu Uudellamaalla [1]oli 14 prosenttia verrattaessa kesäkuun 2018 säänneltyihin hintoihin.

Jos hinnanmuutosta vertaa saman ajankohdan taksiliikenteen kustannusindeksiin, hinnoittelu näyttäisi kuitenkin seuraavan yhä kustannusperustetta. Sääntelyn vapautuminen aiheutti ainoastaan hetkellisen laskun hintoihin.

Kuvio. Taksimatkojen hinta- ja kustannuskehitys 1/2015–1/2019
Kuvio. Taksimatkojen hinta- ja kustannuskehitys (2015=100) 1/2015–1/2019
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi

Oheisessa kuviossa näkyy kuluttajahintaindeksin lisäksi taksikuljetusliikenteen kustannusindeksi, joka kuvaa taksi-, invataksi- ja yksityisen kuljetusliikenteen kustannustekijöiden hintojen muutosta.

Kustannustekijöitä ovat mm. palkat, poltto- ja voiteluaineet, korjaus, huolto ja renkaat, pääoman poisto jne. Kyseisellä aikavälillä suurimmat nousut kustannustekijöissä koskivat vakuutuksia (23 %), liikennöintimaksuja (8,7 %) ja polttoaineita (7,5 %)

Kuviosta käy myös selkeästi ilmi, miten hintasääntelyn aikana hintojen nousu tapahtui portaittain aina heinäkuun tarkistuksessa.

Miten hinnanmuutosta mitataan Kuluttajahintaindeksissä?

Hintasääntelystä luopuminen pakotti Tilastokeskusta laajentamaan taksimatkojen kuukausittaista tiedonkeruuta, jotta Kuluttajahintaindeksin laskentaan saadaan riittävän kattava aineisto kuvaamaan hinnoissa tapahtuvaa muutosta.

Taksimatkojen hintakeruu kattaa kaikki suuralueet: Uusimaa, Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa. Hintakerääjiä on yhteensä 22 sijoittuen suurimpiin aluekeskuksiin.

Yksi hintakerääjä kerää omalta keruualueeltaan useamman tyyppisen matkan hinnat useammasta taksiyrityksestä tai -yrittäjältä. Tiedonkeruuseen huomioidaan ne yritykset ja yrittäjät, joita kuluttaja tyypillisesti käyttää. Yleensä tämä tarkoittaa suurimpien toimijoiden valintaa otokseen. Tyyppimatkat on määritelty siten, että ne edustavat tyypillistä kulutusta. Tiedonkeruu tehdään kunkin kuukauden 10. – 20. päivän välisenä aikana.

Kuluttajahintaindeksin perusajatuksena on mitata hinnanmuutosta vertailukelpoisilla tuotteilla ja palveluluilla. Tästä johtuen jokainen kerätty hintatieto on tarkkaan kuvattu matkan pituuden (km), sijainnin, viikonpäivän, kellonajan ja toimijan mukaan. Näin varmistamme, että hinnanmuutosta tehdään vain vertailukelpoisista hinnoista. Kerätyt hintahavainnot painotetaan yhteen liikevaihto-osuuksilla.

Oma henkilökohtainen kokemus voi poiketa tilaston kertomasta sen vuoksi, että tilasto pyrkii kuvaamaan keskimääräisen kuluttajan hyödykekorissa keskimäärin tapahtuvaa hinnanmuutosta.

Ja milteipä jokainen havaitsee eroja oman kokemuksen ja tilaston välillä, koska harvalla meistä hyödykekori sisältää samanaikaisesti esimerkiksi päivähoitomaksuja ja vanhusten kotiateriapalveluja – nämä kun liittyvät vahvasti kuluttajan elämäntilanteeseen.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

 

[1] Maakunnittaiset tarkan tason tiedot eivät ole julkisia, jos toimijoita on maakunnassa hyvin vähän. Tämän vuoksi emme ole julkistaneet taksiliikenteen maakunnittaisia tietoja muilta osin kuin Uudellamaalla.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.3.2018
Jaana Hellman

Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?  

 

Artikkeli
10.8.2017
Pasi Piela

Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityis­autoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskenta­malleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.