tk-icons
Sivuston näkymät

Tilastointi lähtee asiakkaiden tarpeista – ja reagoi yhteiskunnan muutokseen

6.11.2019
Twitterissä: @HanneleOrjala
Kuva: Shutterstock

”Miten päätetään, millaisia tilastoja julkaistaan?” kysyttiin Twitterissä. Annoimme meille osoitettuun kysymykseen nopeasti lyhyen vastauksen, mutta erinomainen kysymys ansaitsee pidemmänkin selityksen.

Tilastojen tuotannon ja julkaisun keskiössä ovat asiakastarpeet, joiden kartoituksessa huomioimme niin kansainväliset kuin kansalliset tietotarpeet.

Kansainvälisiä tietotarpeita esittävät erilaiset kansainväliset organisaatiot kuten mm. EU, OECD, IMF, FAO ja YK. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteet perustuvat keskeiseltä osaltaan tilastotoimen tuottamiin SDG -indikaattoreihin.

Tärkeä asiakas on Euroopan unioni, joka säätelee laajasti tilastotuotantoa. Parlamentti ja neuvosto sekä komissio ovat antaneet useita tilastokohtaisia asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä, joita jäsenmaat ovat sopineet noudattavansa tilastojen tuotannossa ja julkaisemisessa.

Lisäksi EU:n eri pääosastot ja politiikkalohkot hyödyntävät tilastotietoja niin EU-politiikan valmistelussa ja suunnittelussa kuin toimenpiteiden seurannassa.

Hyvä esimerkki on Eurooppa 2020 -strategian sisältämä tavoite tutkimus- ja kehittämisinvestointien lisäämisestä: niiden osuuden tulisi olla vähintään 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tavoitteen seuraamiseksi tarvitaan luotettavia ja harmonisoiduin menetelmin tuotettuja T&K-tilastoja. Parlamentin ja neuvoston päätöksen mukaisesti jäsenmaat tuottavat tiedot samansisältöisenä annetussa aikataulussa.

Kansallisesti tärkeitä asiakkaita ja tietojen käyttäjiä ovat päätöksentekijät, julkinen sektori, etujärjestöt, tutkimuslaitokset ja yliopistot, yritykset, oppilaitokset, kansalaiset ja media.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019 kattaa useita yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä kuten kestävä kehitys, asuntopolitiikka ja työmarkkinat, joiden ymmärtämiseen sekä niitä koskevien toimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan tarvitaan niin tilasto-, rekisteri- kuin tutkimustietoa.

Viime aikoina keskustelua on käyty ahkerasti mm. työllisyysasteesta, niin työllisyyden lähtötasosta (72,4 %) kuin hallitusohjelmassa asetetusta tavoitetasosta (75 %). Tämän tiedon tuottamiseen tarvitaan Tilastokeskuksen tilastoja, tässä tapauksessa työllisyystilastoja. Myös 2050 hiilineutraaliustavoite ja vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ovat hallitusohjelman tilastoilla ja tiedolla seurattavia tavoitteita.

Hallitusohjelman tietopohjaisen lupauksen lisäksi julkinen hallinto tarvitsee paljon erilaista tietoa suunnitteluun ja seurantaan, lainsäädännön valmisteluun, vaikuttavuusarvioiden tekemiseen, tilannekuvan muodostamiseen jne.

Tietojemme käyttötarkoituksia ja tarpeita on yhtä paljon kuin käyttäjiä. Esimerkiksi media hyödyntää tietojamme uutisoidessaan yhteiskunnallisten asioiden tilasta ja kehityksestä, opettajat opettaessaan tietojen ja faktan merkitystä oppilailleen, oppilaat osallistuessaan Euroopan tilasto-olympialaisiin ja kansalaisetkin arjen päätöstensä taustalla.

Tilastoja tuottavat viranomaiset (ns. Suomen Virallisen Tilaston tuottajat, SVT) käyvät jatkuvaa keskustelua tietotarpeista asiakkaiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Asiakastarpeita kerätään kokouksissa, yhteistyöryhmistä ja yhteishankkeista, kyselyillä ja palautteilla, uutisista, twitteristä, blogeista jne.

Tilastojen kehittämisen kulmakivinä toimivat erilaiset verkostot ja ekosysteemit. Tilaston tuottajat muodostavat ekosysteemiajattelun mukaisen kokonaisuuden, jota voimme toiminnan luonteen mukaisesti kutsua tilastoekosysteemiksi. Tässä ekosysteemissä toimivat Tilastokeskuksen lisäksi laaja tilastoja tuottavien organisaatioiden joukko.

Tilastoekosysteemin kehittämistyötä ja yhteistyötä varten on perustettu Suomen virallisen tilaston SVT-neuvottelukunta, jossa keskustellaan mm. tilastotyön kehittämisestä, menetelmistä, laadusta, metatiedoista, jakelukysymyksistä ja asiakastarpeista.

Neuvottelukunnalla on yhteinen tilastotoimen kehittämislinjaus (2017–2019), joka ohjaa toimintaa ja jonka päivitys on käynnistymässä. Tuoreena esimerkkinä tilastotoimen yhteistyöstä on tulorekisterin uusien tietomahdollisuuksien ennakointi sekä aineistokysymyksiin liittyvät keskustelut.

Maailma muuttuu, ja yhteiskunnan muutos on luonteeltaan jatkuvaa ja kiihtyvää. Eilisen tieto vanhenee nopeasti, kun uutta tietoa syntyy eksponentiaalisesti.

Olennaisen faktatiedon löytäminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa, mikäli haluaa ymmärtää nykykehitystä ja ennakoida tulevaa. Uudet aineistot ja teknologiat auttavat kuvaamaan ajallemme ominaisia kehitystrendejä ja uusia ilmiöitä – kuten esimerkiksi digitalisaatiota, alustataloutta ja kiertotaloutta – nopeammin ja uudella tavalla entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Tilastokeskuksen uudistetun strategian keskiössä on asiakas, jolle haluamme tarjota luotettavan ja ajantasaisen tiedon helposti käytettävässä ja ymmärrettävässä muodossa.

Perinteisiä tilastoja tuotetaan jatkossakin, mutta niiden rinnalle tuodaan nopeammin tuotettua tilastotietoa ja kokeellisia tilastoja. Tavoitteenamme on aktiivisesti ja innovatiivisesti reagoida yhteiskunnan ja asiakkaiden tietotarpeiden muutokseen.

 

Hannele Orjala työskentelee Tilastokeskuksessa tietopalvelujohtajana ja Leena Storgårds kehittämispäällikkönä. 

Olethan yhteydessä ideoin ja palauttein.

Tilastokeskuksen strategia

Virallisten tilastojen kehittämislinjaukset

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2019
Marjo Bruun

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Blogi
1.8.2019
Marja Rantala

Eduskunnan keväällä hyväksymät tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallinta­laki mahdollistavat entistä paremman tietojen hyödyntämisen yhteiskunnan, asiakkaiden ja käyttäjien hyödyksi. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii joukkue­peliä, jossa on selvät tavoitteet lyhyemmälle ja pidemmälle ajanjaksolle sekä osaavat pelaajat oikeilla paikoilla.

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa.