Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työtaisteluiden todellista vaikutusta talouteen ei saada selville – laskelmat riippuvaisia monista oletuksista

10.12.2019
Kuva: Kari Likonen

Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?

Myös kansantalouden tilinpidosta voidaan tehdä arvio koko taloutta koskien. Suomen bruttokansantuote vuonna 2018 oli 234 miljardia euroa. Yhden työpäivän tuotanto on noin 0,5 prosenttia koko vuoden tuotannosta. Riippuen tietysti hiukan siitä, montako työpäivää vuodelle lasketaan. Tässä lähdin noin 220 työpäivästä (lomat ym. pois).

Kymmentä tuhatta palkansaajaa kohti laskettuna tuo 0,5 prosentin työpanos bruttokansantuotteesta tietää noin 5 miljoonaa euroa. Toisin sanoen, jos 10 000 palkansaajaa olisi päivän lakossa, niin bkt olisi viisi miljoonaa euroa pienempi.

Monesti vaikutusarviota ei esitetä bruttokansantuotteen supistumisena, vaan esimerkiksi saamatta jääneenä myyntinä. Koko talouden osalta tuollainen arvio on noin kaksinkertainen bruttokansantuotevaikutukseen nähden. Eli kymmenen tuhannen palkansaajan yhden päivän lakon vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa.

Yllä olevat vaikutusarviot ovat toki koko talouden yleistyksiä ja toimivat nyrkkisääntönä. Vaikutukset myös vaihtelevat toimialoittain. Ja jotkin oletukset suurentavat vaikutuksia.

Esimerkiksi prosessiteollisuudessa voidaan joutua tuotannon alas- ja ylösajoihin ennen ja jälkeen varsinaista lakkoa. Laskelmiin voidaan ottaa mukaan kerrannaisvaikutuksia, jotka kasvattavat lakon talousvaikutuksia.

Vähän työvoimaa käyttävillä aloilla jo pienenkin työntekijämäärän poissaolo voi vaikuttaa suuresti talouden tuotantoon. Ja mikäli tuotannossa esimerkiksi raaka-aineiden osuus on suuri liikevaihtoon nähden, niin isokaan myynnin tippuminen ei välttämättä näy isona bruttokansantuotteen pienentymisenä.

Vastaavasti lakon vaikutuksia voisi pienentää oletukset lakkoon varautumisesta, esimerkiksi tuotannon kasvattamisella etukäteen ja varastojen täyttämisellä. Kansainväliset yritykset voivat nostaa ulkomaista tuotantoaan ja korvata sillä tuotantoa Suomessa. Ja mahdollisesti tuotantoa voidaan osittain pyörittää lakon aikanakin.

Usein tuodaan esiin myös lakkojen vaikutukset toimitusvarmuuteen ja sitä kautta mahdolliset vaikutukset tuleviin tilauksiin. Tätä ei voi kansantalouden tilinpidon pohjalta arvioida, vaikka yksittäisten yritysten kohdalla se voi olla todellinen uhka.

Laskelmat lakko- ja työsulkuvaikutuksista ovat siis riippuvaisia monista oletuksista. Todellista vaikutusta ei koskaan saada selville.

Tuotanto kyseiseltä ajalta lasketaan kyllä myöhemmin. Mutta mitä se olisi ollut ilman työtaistelutoimenpiteitä, jää lopullisesti auki.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
13.1.2023
Jukka Hoffren

Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.

Artikkeli
20.12.2022
Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen

Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.

tk-icons