tk-icons
Sivuston näkymät

Uusi vuokratilasto yhdenmukaistaa ilmiön kuvaamista – mutta tarjoaa eri näkökulmia

9.5.2019
Twitterissä: @marttikkorhonen
Kuva: Kari Likonen

Tilastokeskus julkaisee vuokratiedot jatkossa yhtenä tilastokokonaisuutena. Uusi neljännesvuositilasto kuvaa huomattavasti aikaisempaa tarkemmin vuokra-asuntomarkkinan todellisuutta.

Kohtuullisen vuokra-asumisen kustannuksista käydään jatkuvasti keskustelua – onhan vuokra-asumisen osuus kansalaisten kulutusmenoista suuri. Yhteiskunnallisen keskustelun perustaksi on tärkeää tarjota ilmiöstä mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa.

Vuokramarkkinan kuvaaminen tilastoilla on osoittautunut haastavaksi, sillä markkina itsessään on hyvin moniulotteinen alueellisine ja rakenteellisine vaihteluineen. Pääkaupunkiseudun ja muutaman suurimman kaupungin markkinatilanne ja vuokrataso eroaa muusta maasta niin suuresti, että yhtä hyvin voitaisiin puhua eri maissa sijaitsevista vuokra-asunnoista.

Vastaavasti pääkaupunkiseudun sisällä Helsingissä markkina on aivan eri kuin Espoossa ja Vantaalla. Ja Helsingissä itsessään kaupungin itäisen osan vuokramarkkina ei ole verrattavissa keskustan tilanteeseen, vaikka maantieteellinen etäisyys ei ole iso. Näin kaleidoskooppimaisen markkinan kuvaamiseen tarvitaan enemmän kuin yksi lukuarvo tai aineisto.

Tähän asti vuokratiedot on kerätty Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen sivutuotteena. Vuositilastossa lisälähteenä on ollut Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteriaineisto.

Tiedonkeruun kautta saatava data on kooltaan ja rakenteeltaan sopinut huonosti sellaiseen alueelliseen tarkkuuteen, jota käyttäjät tänä päivänä vuokratilastolta odottavat. Ja juuri tilaston käyttäjiltä saatu palaute on osaltaan ollut vaikuttamassa vuokratilaston uudistamiseen.

Uuden vuokrien neljännesvuositilaston keskeisenä aineistona on KELA:n asumistukirekisteri, josta poimitaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen yksityisomistuksessa olevat havainnot. Koska vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta sisältää myös institutionaalisten sijoittajien kohteita, muodostaa vuokrataloyhtiöiltä saatu data kokonaisaineiston toisen osan. ARA-vuokra-asunnot poimitaan kokonaisuudessaan asumistukirekisterin kautta.

Tuloksena on havaintoaineisto, joka kuvaa huomattavasti aikaisempaa paremmin ja tarkemmin vuokra-asuntomarkkinan todellisuutta.

Uudessa neljännesvuositilastossa tulokset esitetään aikaisempaa tarkemmalla alueluokituksella, joka vastaa vanhojen osakeasuntojen hintojen tilastoinnissa ja julkistuksissa käytettävää luokitusta. Postinumerotasoisten vuokratietojen tuottaminen saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista.

Koska vuokra-asuminen ilmiönä on moniulotteinen, esittää uusi neljännestilasto tietoja vuokra-asumisesta useammasta näkökulmasta. Uusi vuokrien kehitystä kuvaava indeksi seuraa samojen asuntojen vuokrien muutoksia. Erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta indeksi raportoi etenkin sopimuskorotusten kehittymisestä ja uusista vuokrasuhteista niissä tilanteissa, joissa asunto on ollut myös edellisen vuokralaisen aikana asumistukirekisterissä.

Keskivuokratilastossa mukana ovat kaikki saatavilla olevat havainnot. Keskivuokratieto soveltuu alueellisten vuokratasoerojen vertailuun, kun taas vuokraindeksin avulla saadaan kuvaa vuokrien muutoksesta.

Lisäksi julkaistaan tietoja kuuden kuukauden sisällä solmittujen uusien vuokrasuhteiden keskivuokrista.  Vapaarahoitteisessa vuokra-asumisessa vuokria tarkistetaan tavallisesti sopimusperusteisesti, mutta vuokran tasokorotus ajoittuu usein vuokralaisen vaihtumiseen. Tämän vuoksi uusilla vuokrasuhteilla on tärkeä merkitys keskivuokratasojen laskennassa.

Vuokratilasto tuottaa tietoja myös Kuluttajahintaindeksin tarpeisiin; asuntojen vuokrat ovat painoarvoltaan merkittävin kulutuskorin hyödyke. Uudistetun vuokratilaston laskentatapa noudattaa Kuluttajahintaindeksin massa-aineistojen laskennassa käytettyä menetelmää.

Tulevaisuudessa vuokratilaston ja Kuluttajahintaindeksin vuokratiedot yhdenmukaistuvat. Kuluttajahintaindeksi saa oman alueluokituksensa mukaisen indeksitiedon käyttöönsä kuukausittain.

Rekisteritiedon käyttämisessä tilaston perusaineistona on paitsi vahvuutensa myös haasteensa. Esimerkiksi vuonna 2017 opiskelijat siirtyivät KELA:n asumistukirekisterissä yleisen asumistuen piiriin. Tämä tuotti aineistoon rakenteellisen muutoksen, jolla oli vaikutusta vuokratasolaskennan tuloksiin. 

Jatkossa vuokratilastoa kehitetään erityisesti uusien aineistolähteiden kautta. Selvitämme vuokrapyyntöjen tilastointia täydentämään uusista vuokrasuhteista tarjottavaa informaatiota. Lisäksi laajennamme tiedonkeruuta erityisesti institutionaalisten sijoittajien osalta.

Seuraamme aktiivisesti ilmiöalueessa tapahtuvaa kehitystä ja varaudumme myös esimerkiksi mahdollisiin asumistukijärjestelmää koskeviin muutoksiin. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan huoneistotietojärjestelmän ja tulorekisterin jatkokehittämiseen, mikä saattaa tulevaisuudessa avata mahdollisuuksia näiden rekistereiden käyttämiseen vuokratilaston aineistona.

Vuokratilasto – kuten kaikki Tilastokeskuksen julkaisemat tilastot – on ajassa elävä tilastotuote, joka pyrkii vastaamaan käyttäjien ja yhteiskunnan tietotarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Näin ollen nyt käsillä oleva tilastouudistus ei sekään ole lopullinen versio, vaan pikemminkin välivaihe Tilastokeskuksen pyrkimyksessä paremman vuokratiedon tuottamiseksi.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yritystilastot-yksikössä.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, että lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.