tk-icons
Sivuston näkymät

Korona-ohjeiden noudattaminen vähentynyt syksyllä – korkeasti koulutetut naiset noudattavat parhaiten

8.12.2020
Twitterissä: @MiiaHuomo, @HannaSutela
Kuva: Shutterstock

Viime keväänä koronapandemia saavutti rytinällä Suomen. Ihmiset pelästyivät. Yhteiskunta suljettiin suurelta osin, rajat myös. Tämä tuntui tehoavan, ja kesällä moni huokaisi helpotuksesta. Toiveikkaasti ennustettiin, että toista aaltoa ei välttämättä tulekaan.

Nyt kaikki on toisin. Mitä on ehtinyt tapahtua suomalaisten asenteissa ja viranomaisohjeiden noudattamisessa?

Tilastokeskus on kerännyt huhtikuusta alkaen Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta koronaepidemiaan liittyvää tietoa ihmisten asenteista ja käyttäytymisestä poikkeusolojen aikana. Kansalaispulssi-kysely on tehty parin, kolmen viikon välein, ja vastaajat ovat vaihtuneet joka kierroksella. Verkossa toteutetun kyselyn otos on muodostettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen vastanneista 15–74-vuotiaista mannersuomalaisista.

Tulosten mukaan yli 90 prosenttia kansalaisista on noudattanut huhti-marraskuun aikana viranomaisten antamia koronakriisiin liittyviä ohjeita omasta mielestään vähintäänkin melko hyvin. Toisaalta vain reilu puolet koki muiden ihmisten noudattaneen ohjeita hyvin tai melko hyvin.

Tulokset ovat linjassa muiden terveyskäyttäytymiseen liittyvien tutkimusten kanssa siltä osin, että naiset ovat noudattaneet ohjeita paremmin kuin miehet ja korkea-asteen koulutetut kuuliaisemmin kuin muut. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Noudattanut hyvin viranomaisten ohjeita sukupuolen ja koulutuksen mukaan, %, huhti-marraskuu 2020
Kuvio niistä jotka ovat Noudattaneet hyvin viranomaisten ohjeita sukupuolen ja koulutuksen mukaan, %, huhti-marraskuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Kansalaispulssi, Tilastokeskus

Kriisin edetessä näkyy kuitenkin selvä muutos. Huhti-toukokuussa yli puolet vastaajista koki itse noudattaneensa viranomaisohjeita hyvin, kesä-elokuussa 46 prosenttia ja syys-marraskuussa enää alle 40 prosenttia. Vähintäänkin ”melko hyvin” ohjeistuksia noudattaneiden osuus on laskenut kevään 95 prosentista syksyn 90 prosenttiin.

Erityisen selvältä lasku näyttää miehillä. Kun keväällä vielä 49 prosenttia sanoi noudattaneensa ohjeita hyvin, syksyllä osuus oli enää 30 prosenttia. Naisilla vastaava osuus on laskenut 59 prosentista 46 prosenttiin.

Vieläkin enemmän laskua näkyy siinä, miten muiden ihmisten katsotaan noudattaneen ohjeita. Näkemys siitä, että muut ovat noudattaneet ohjeita vähintäänkin melko hyvin, on romahtanut syksyn tullen 66 prosentista 43 prosenttiin.

Vaikka alueelliset erot ovat suhteellisen pieniä (kuvio 2), niitä näkyy erityisesti asenteissa kasvomaskin käyttöön. Helsinki-Uusimaa-alueella miehistä 41 prosenttia vastasi syksyllä, että käyttäisi kasvomaskia aina, jos niitä suositeltaisiin käytettäväksi aina julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa. Muualla Suomessa asuvilla miehillä vastaava osuus liikkui 30–33 prosentissa. Uudellamaalla asuvista naisista 55 prosenttia vastasi ”aina” – joskin myös muilla suuralueilla vastaava osuus oli noin 50 prosenttia.

Kuvio 2. Noudattanut hyvin viranomaisten ohjeita suuralueen ja ajankohdan mukaan, %, 2020
Kuvio niistä jotka ovat Noudattaneet hyvin viranomaisten ohjeita suuralueen ja ajankohdan mukaan, %, huhti-marraskuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Kansalaispulssi, Tilastokeskus

Viestintään ollaan nyt vähemmän tyytyväisiä – kriisiväsymystäkin voi olla takana

Kokemuksella viranomaistiedon saannista on selvä yhteys ohjeiden noudattamiseen. Henkilöt, jotka ovat mielestään saaneet hyvin tietoa koronakriisin vaikutuksista omaan arkeensa ja yhteiskunnan tilanteeseen, ovat myös noudattaneet koronaohjeita paremmin kuin muut.

Valtaosa kansalaisista kokee saaneensa tietoa koronan vaikutuksista vähintäänkin melko hyvin. Korkeasti koulutetut ovat muita useammin tätä mieltä. Huomionarvoista kuitenkin on, että asiassa on tapahtunut syksyllä selvää laskua verrattuna kevään ja kesän tilanteeseen.

Ja vaikka valtaosa kansalaisista on pitänyt viranomaisten viestintää koronakriisistä koko sen keston ajan selkeänä, avoimena, tasapuolisena, luotettavana ja oikeellisena, myös näissä arvioissa on tapahtunut huomattavaa laskua kriisin edetessä. Huolestuttavaa on se, että kevääseen verrattuna aiempaa harvempi on ollut huolissaan siitä, miten terveydenhoitojärjestelmä selviää koronakriisin kuormituksesta.

Huonontuneet kokemukset tiedonsaannista ja viestinnän laadusta herättävät monia kysymyksiä. Viranomaistiedotus on kuitenkin jatkunut koko ajan; on vaikea uskoa, etteikö asiallista tietoa olisi ollut tarjolla, jos sitä on halunnut saada.

Missä määrin tähän kokemukseen on vaikuttanut kesän ja syksyn aikana ihmisten keskuudessa valtaa saanut kriisiväsymys? Missä määrin syynä on hämmennys ja ristiriitainen tieto, joka sekin on lisääntynyt kriisin edetessä: erityisesti sosiaalisessa mediassa levinnyt disinformaatio ja trollaus, koronakriisin vakavuuden vähättely, äärimmillään jopa salaliittoteoriat?

Entä miten viranomaiset pystyvät vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen? Miehet – etenkin Helsinki-Uusimaan ulkopuolella asuvat – sekä matalasti koulutetut näyttävät monessa suhteessa haasteellisimmilta ryhmiltä.

Asenteissa tapahtuneiden muutosten seuraukset näkyvät koronatilanteena, joka on pahentunut viime viikkoina hälyttävästi. Tässä meillä kaikilla lienee peiliin katsomisen paikka. Tiedottamisesta on hyötyä vain silloin, kun tieto myös menee perille ja ohjeista vain silloin, kun niitä myös noudatetaan.

 

Hanna Sutela on erikoistutkija Tilasto­keskuksen yhteiskuntatilastoissa, Miia Huomo tietopalvelusuunnittelija Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
15.1.2021
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.

Artikkeli
22.12.2020
Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Korona-aika on lisännyt naisilla huolia terveydestä ja hyvinvoinnista, miehillä taas toimeentulosta, kertovat Kansalaispulssi-kyselyn tulokset. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset näyttävät kasvaneen hieman, naisilla miehiä useammin. Huoli työn ja perheen yhdistämisestä on yhteinen.

Artikkeli
15.12.2020
Ossi Nurmi

Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.