Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Lomautettuja palasi töihin, mutta kriisi kolhii nuorten työllisyyttä

21.7.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Korona iski nuorten kannalta pahaan aikaan, kun juuri olisi pitänyt päästä opinahjosta työmarkkinoille tai kesätöihin. Alkukesän lukujen valossa haave jäi toteutumatta monelta nuorelta.

Kesäkuussa 2020 nuoria eli 15-24-vuotiaita oli työllisinä 31 000 vähemmän kuin viime vuonna ja 25-34-vuotiaitakin 24 000 vähemmän (kuvio 1).

Kuvio 1: 15-24- ja 25-34-vuotiaiden työllisten määrä kesäkuussa 2019 ja 2020, tuhatta
Kuvio 1: 15-24- ja 25-34-vuotiaiden työllisten määrä kesäkuussa 2019 ja 2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Miten heikko nuorten tilanne työmarkkinoilla on nyt pidemmällä aikavälillä katsoen? Norsunmuistia ei vielä tarvita, sillä viimeksi vuonna 2010 finanssi­kriisin jälki­mainingeissa alkukesä näytti yhtä huonolta kuin tänä vuonna.

Nuorten osalta yksi menetetty kesä työmarkkinoilla toivottavasti korvaantuu muilla mukavilla tai hyödyllisillä aktiviteeteilla, vaikkakaan ne eivät paikkaa ansioiden puutetta.

Lomautettujen virta kääntynyt

Lomautettuja oli kesäkuussa yhä kirkkaasti yli aiempien ennätysten finanssi­kriisin ajoilta, mutta huhti- ja toukokuuhun nähden lomautettuja oli selvästi vähemmän (kuvio 2).

Kuvio 2: Lomautettujen määrä helmi-kesäkuussa 2020, tuhatta
Kuvio 2: Lomautettujen määrä helmi-kesäkuussa 2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kesäkuussa lomautettuna olleista enemmistö eli 58 prosenttia oli naisia. Hiukan yli kaksi kolmasosaa kaikista lomautetuista oli lomautettu määräajaksi, loput toistaiseksi.

Työmarkkinatilanteen heikkous on iskenyt muutenkin naisiin pahemmin kuin miehiin työllisyyden heikentyessä erityisesti naisvaltaisilla palvelu­aloilla.

Toivoa toki on

Toistaiseksi työllisyydessä ollaan vielä osin ”pää veden pinnalla”, koska työllisten määrä väheni kesäkuussa 35-54-vuotiaissa vain kahdeksalla tuhannella vuoden takaiseen verrattuna.

Monet nuoret palaavat alkusyksystä opiskelemaan ja heidän panoksensa näin ollen työmarkkinoilla vähenee.

Kuitenkin on odotettavissa, että vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työllisyys­luvut jatkavat lähi­kuukausina heikkenemistään, koska vertailu­vuonna 2019 työllisyys­kehitys oli melko vahvaa.

Mutta se ei tarkoita, etteikö kevään ja alkukesän kuopasta oltaisi nousemassa jo aiemmin, mikäli korona ja sen aiheuttamat rajoitukset eivät eskaloidu meillä ja maailmalla. Jos lomautukset jatkavat vähenemistään ja vasta­valmistuneet alkavat löytää töitä, talouden synkkä kierre katkeaa.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

tk-icons