tk-icons
Sivuston näkymät

Lomautettuja palasi töihin, mutta kriisi kolhii nuorten työllisyyttä

21.7.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Korona iski nuorten kannalta pahaan aikaan, kun juuri olisi pitänyt päästä opinahjosta työmarkkinoille tai kesätöihin. Alkukesän lukujen valossa haave jäi toteutumatta monelta nuorelta.

Kesäkuussa 2020 nuoria eli 15-24-vuotiaita oli työllisinä 31 000 vähemmän kuin viime vuonna ja 25-34-vuotiaitakin 24 000 vähemmän (kuvio 1).

Kuvio 1: 15-24- ja 25-34-vuotiaiden työllisten määrä kesäkuussa 2019 ja 2020, tuhatta
Kuvio 1: 15-24- ja 25-34-vuotiaiden työllisten määrä kesäkuussa 2019 ja 2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Miten heikko nuorten tilanne työmarkkinoilla on nyt pidemmällä aikavälillä katsoen? Norsunmuistia ei vielä tarvita, sillä viimeksi vuonna 2010 finanssi­kriisin jälki­mainingeissa alkukesä näytti yhtä huonolta kuin tänä vuonna.

Nuorten osalta yksi menetetty kesä työmarkkinoilla toivottavasti korvaantuu muilla mukavilla tai hyödyllisillä aktiviteeteilla, vaikkakaan ne eivät paikkaa ansioiden puutetta.

Lomautettujen virta kääntynyt

Lomautettuja oli kesäkuussa yhä kirkkaasti yli aiempien ennätysten finanssi­kriisin ajoilta, mutta huhti- ja toukokuuhun nähden lomautettuja oli selvästi vähemmän (kuvio 2).

Kuvio 2: Lomautettujen määrä helmi-kesäkuussa 2020, tuhatta
Kuvio 2: Lomautettujen määrä helmi-kesäkuussa 2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kesäkuussa lomautettuna olleista enemmistö eli 58 prosenttia oli naisia. Hiukan yli kaksi kolmasosaa kaikista lomautetuista oli lomautettu määräajaksi, loput toistaiseksi.

Työmarkkinatilanteen heikkous on iskenyt muutenkin naisiin pahemmin kuin miehiin työllisyyden heikentyessä erityisesti naisvaltaisilla palvelu­aloilla.

Toivoa toki on

Toistaiseksi työllisyydessä ollaan vielä osin ”pää veden pinnalla”, koska työllisten määrä väheni kesäkuussa 35-54-vuotiaissa vain kahdeksalla tuhannella vuoden takaiseen verrattuna.

Monet nuoret palaavat alkusyksystä opiskelemaan ja heidän panoksensa näin ollen työmarkkinoilla vähenee.

Kuitenkin on odotettavissa, että vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työllisyys­luvut jatkavat lähi­kuukausina heikkenemistään, koska vertailu­vuonna 2019 työllisyys­kehitys oli melko vahvaa.

Mutta se ei tarkoita, etteikö kevään ja alkukesän kuopasta oltaisi nousemassa jo aiemmin, mikäli korona ja sen aiheuttamat rajoitukset eivät eskaloidu meillä ja maailmalla. Jos lomautukset jatkavat vähenemistään ja vasta­valmistuneet alkavat löytää töitä, talouden synkkä kierre katkeaa.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­tilastossa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Blogi
17.6.2020
Sampo Pehkonen

Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna Tilasto­keskuksen ennakko­tietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkka­tulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellis­vuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo touko­kuussa. 

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.