tk-icons
Sivuston näkymät

Palkkatulot pienenivät huhtikuussa 2020 – tulorekisteri tositoimissa

20.5.2020
Twitterissä: @PehkonenSampo
Kuva: Kari Likonen

Monille palkansaajille huhtikuu 2020 oli julma. Tuhannet jäivät työttömiksi, ja vielä useammat lomautettiin. Uusia työpaikkoja ei ollut tarjolla kotimaisen ja kansainvälisen kysynnän kuihtuessa.

Mutta kuinka paljon palkansaajille maksetut tulot muuttuivat?

Vähemmän kuin esimerkiksi Tilastokeskuksen palkkatilastoissa ennakkoon arveltiin.

Kansalliseen tulorekisteriin perustuvan ennakkoestimaatin mukaan palkansaajille maksetut veronalaiset palkkatulot supistuivat huhtikuussa työpäiväkorjattuna edellisvuoteen nähden 4,3 prosenttia. Mikäli tulojen muutosta tarkastellaan ilman kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä, pudotus oli 3,9 prosenttia.

Palkansaajille koko taloudessa maksettavat veronalaiset palkkatulot olivat huhtikuussa noin 7,1 miljardia euroa. Vuoden 2019 huhtikuussa vastaava summa oli 320 miljoonaa enemmän.   

Yksittäisten toimialojen osalta suurin pudotus tapahtui majoituksessa ja ravitsemuksessa, jossa palkkatulojen ennakoidaan supistuneen 34 prosenttia. Tämä vastaa noin 47 miljoonan euron menetystä.

Myös toimialoilla ”taiteet, viihde ja virkistys”, ”kuljetus ja varastointi” sekä ”hallinto- ja tukipalvelutoiminta” kyyti on ollut kylmää. Toimiala hallinto- ja tukipalvelutoiminta sisältää mm. vuokratyövoimaa tarjoavat yritykset.

Kuvio 1. Palkansaajien veronalaisten palkkatulojen vuosimuutos ilman kertaeriä päätoimialoilla huhtikuussa 2020
Kuvio 1. Palkansaajien veronalaisten palkkatulojen vuosimuutos ilman kertaeriä päätoimialoilla huhtikuussa 2020, prosenttia
Lähde: Tulorekisteri

Toimialakohtaisissa tiedoissa ei ole huomioitu yritysjärjestelyiden vaikutusta. Näin ollen tapahtumat, joissa yritys on myyty osin tai kokonaan toisella toimialalla toimivalle yritykselle, voivat vaikuttaa palkkatulojen muutosprosentteihin.

Huhtikuussa maksettu voi olla maaliskuussa ansaittu

Minkä takia koronaviruksen aiheuttama poikkeustila, joka sulki ravintolat, autioitti hotellit ja kauppakeskukset, ei heijastu tämän enempää palkkalukuihin?

Tähän löytyy ainakin kolme syytä. Ensinnäkin tilannetta selvittäneen Matkailu- ja ravintolapalveluiden etujärjestön MaRan juristin Jukka Suomisen mukaan tilanteeseen vaikuttaa se, että huhtikuussa maksetaan palkkoja maaliskuussa tehdystä työstä. Myös tulorekisterin tietojen mukaan palkkojen ansaintakausi osuu usein eri kuukaudelle kuin maksupäivä. MaRan mukaan palkansaajat ovat pitäneet myös paljon lomia huhtikuussa.

Toiseksi lomautusten vaikutus palkkasummaan on rajallinen. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan huhtikuussa oli lomautettuna keskimäärin 124 000 palkansaajaa. Tämä vastaa vajaata kuutta prosenttia kaikista palkansaajista.

Kolmanneksi on hyvä huomata, että keskimääräinen ansiotason vuosinousu (1–2 % alasta riippuen) sekä helmikuuhun 2020 jatkunut positiivinen työllisyyskehitys nostavat huhtikuun 2020 palkkatuloja edellisvuoteen verrattuna.

Kansallinen tulorekisteri tositoimissa

Tässä esitettyjä laskelmia ei julkaista erikseen missään tilastossa. Laskelmat on tuotettu selvitettäessä tulorekisterin hyödyntämistä nykytilastoissa sekä uudessa tilastotuotannossa.

Tilastokeskuksella on ollut tulorekisteri käytössään muutaman kuukauden, ja massiivinen aineisto on hiljalleen asettumassa aloilleen.

Kiintoisaa on, ettei tulorekisteri vaikuta kuvaavan palkanmaksua täysin reaaliaikaisesti. Palkkailmoituksissa esiintyy viivettä. Esimerkiksi tammikuulle 2019 kohdistuvista ilmoituksista 2,2 prosenttiin on tehty muutoksia vielä vuoden 2020 puolella.

Tämän vuoksi olemme estimoineet huhtikuun tulevaa palkkatulokertymää yksinkertaisella regressiomallilla.

Toistaiseksi meillä ei ole tarjota tietoja yksityisen ja julkisen sektorin osalta. Tarjoilemme niitä kesäkuun alussa toukokuun palkkatulojen muutosta ennakoivassa tekstissä, mikäli kaikki sujuu hyvin.

Kiitos tämänkertaisista tiedoista kuuluu kansalliselle tulorekisterille. Tähän tapaan tulorekisteri parantaa yleisiä tilastointimahdollisuuksia etenkin suhdanteiden osalta.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä palkkatilastojen parissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.9.2020
Jere Immonen, Hanna Sutela

Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ympäristö sekä työn intensiivisyys näyttävät työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta merkittävämmiltä tekijöiltä kuin työaikajoustot ja työympäristön fyysiset tekijät. Profiloitujen ryhmien väliset erot työtyytyväisyydessä, hyvinvoinnissa ja oirehtimisessa selittyvät todellisilla eroilla työoloissa.

Blogi
17.6.2020
Sampo Pehkonen

Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna Tilasto­keskuksen ennakko­tietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkka­tulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellis­vuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo touko­kuussa. 

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.