tk-icons
Sivuston näkymät

Vähenikö tavaravienti toisella neljänneksellä 22,1 vai 12,5 prosenttia?

29.9.2020
Kuva: Kari Likonen

Kansantalouden yhteys globaaliin talouteen näkyy suoraviivaisesti ulkomaankaupan tilastoista, ja mielenkiinto näihin tietoihin on kohonnut pandemian aikana. Ulkomaankaupan tilastoluvut voivat aiheuttaa hämmennystä, kun samalla ajankohdalla esiintyy toisistaan poikkeavia arvoja.

Ulkomaankaupan virallisia tilastoja ovat Tullin tuottama Tavarakauppatilasto ja Tilasto­keskuksessa maksutaseen yhteydessä tuotettu Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilasto.

Tavarat ovat aineellisia ja palvelut aineettomia tuotteita. Ulkomaankauppa­tilastojen käsitteet ja määritteet ovat myös muuttuneet ajassa, mikä voi osaltaan aiheuttaa myös hämmennystä.

Tullin julkaisemalla tavarakauppatilastolla on pitkät perinteet, ja tässä keskeinen kriteeri on tavaran rajan ylittäminen eli logistinen peruste.

Tilastokeskus tilastoi ulkomaankauppaa kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen perusteella, missä luvut ovat yhtenevät. Kriteereitä näille tilastoinneille ovat taloudellisen omistajuuden vaihtuminen ja siihen liittyvät rahavirrat.

Useimmiten omistajuus vaihtuu tavaran ylittäessä rajan ja Tullin tavarakauppa­tilasto muodostaakin pääasiallisen perustan myös Tilastokeskuksen tavarakaupan tilastoinnille.

Viennissä poikkeukset liittyvät globaaliin tuotantoon. Esimerkiksi jos Suomeen tuodaan osia kokoonpanoa varten, ja lopputuotteet viedään Suomesta, niin että tosiasiallinen omistajuus säilyy koko ajan ulkomaisella yrityksellä.

Globaaliin tuotantoon liittyvien erien neljännesvuoteen kohdistuva vaikutus ei viime vuosina ole ollut kovin suurta, verrattuna esimerkiksi 2000-luvun alkuun. Yksittäiset erät tai tuotannon rakennemuutokset voivat kuitenkin lisätä eroja.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä maksutaseen mukainen tavaravienti oli 0,9 miljardia enemmän, ja vuotta aiemmalla vertailuneljänneksellä poikkeama oli -0,8 miljardia. Näin ollen tavaraviennin väheneminen muodostui nyt maksutaseessa maltillisemmaksi. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Tavaroiden vienti, miljardia euroa
  2019Q2 2020Q2 muutos, %
Tulli 16,6 12,9 -22,1
Tilastokeskus 15,8 13,8 -12,5

Lähde: Tilastokeskus, Maksutasetilasto, ja Tulli, Tavarakauppatilasto, 18.09.2020

Kuvion 1 perusteella kolmena viime neljänneksenä tavaravienti on maksutaseessa ollut Tullin tilastoimaa suurempaa. Jos erojen suuruus vakiintuu pidemmäksi ajaksi, kyse voi olla muutoksesta globaalin tuotannon rakenteessa. Myös koronan aiheuttamat tuotantolaitosten seisautukset ovat omiaan vaikuttamaan näihin lukuihin.

Kuvio 1. Tavaroiden vienti neljännesvuosittain maksutaseessa ja ero tullin mukaiseen tilastointiin
Tavaroiden vienti neljännesvuosittain maksutaseessa ja ero tullin mukaiseen tilastointiin
Lähde: Tilastokeskus, Maksutasetilasto, 18.09.2020

Tuonnissa erot tilastojen välillä säännönmukaisempia

Tavaroiden tuonnin luvuissa on kahden tilastointitavan välillä enemmän säännönmukaisuutta. Tilastokeskuksen tuottama maksutaseen mukainen tavarakauppa on tarkastelu­periodilla 0,3–2,2 miljardia vähemmän neljännesvuodessa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Tavaroiden tuonti neljännesvuosittain maksutaseessa ja ero Tullin tavarakauppatilastoon
Kuvio tavaroiden tuonnista neljännesvuosittain maksutaseessa ja ero Tullin tavarakauppatilastoon. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Maksutasetilasto, 18.09.2020

Maksutaseessa tavaran arvon ei tuonnissa haluta sisältävän kuljetuskustannuksia. Näiden erien tulee näkyä palveluiden tuontina, jos kuljetuspalvelu tapahtuu ulkomaisen yrityksen toimesta. Puhutaankin niin sanotusta cif-fob muunnoksesta, jonka vaikutus on 0,8–1,0 miljardia neljännesvuositasolla.

Globaaliin tuotantoon liittyvät muutokset tehdään myös tavaroiden tuontiin ja lukuihin tehdään kattavuuskorjauksia myös esimerkiksi estimaateilla verkkokaupasta ja salakuljetuksesta.

Tavara ja palvelukauppa muodostavat kokonaisuuden

Tavarakaupan lisäksi palvelukauppa sisältyy Tilastokeskuksen tilastoimaan ulkomaankauppaan. Palvelukaupan osuus vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli 29 prosenttia koko viennistä.

Palvelukauppa sisältää moninaisia aineettomia tuotteita ja toimintoja, joiden saaminen yhteen määritelmään on haastavaa. Palveluita voi joskus olla käytännössä vaikea erottaa myös tuotetuista tavaroista. Keskeistä maksutaseen kannalta on saada kiinni kansantalouksien väliset rahavirrat myös palvelukaupan osalta.

Tavara- ja palvelukauppaa on hyvä tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tässä laskua vuoden takaiseen oli 18 prosenttia. Yleisesti ottaen globaalien ilmiöiden tilastoinnissa on monia haasteita ja ensimmäiset luvut voivat vielä tarkentua.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa maksutasetilastoinnin ja kansantalouden tilinpidon parissa.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.7.2020
Pontus Lindroos

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

Artikkeli
14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Blogi
3.7.2019
Hanxiao Zhou

Jos esimerkiksi kokonaisvaluuttakurssi muuttuu 10 prosenttia, miten Suomen tuontihinnat reagoivat ensinnäkin välittömästi ja toisaalta seuraavien kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa harjoittelijana työskentelevä Hanxiao Zhou pureutuu kysymykseen pro gradu -tutkielmassaan ja valottaa aihetta paitaesimerkillä.

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.