Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kuntien välinen muuttoliike vilkasta koronavuonna – muuttuuko suunta?

21.1.2021
Twitterissä: @LLipasti
Kuva: Kari Likonen

Koronavuonna pidettiin etäisyyttä ja vietettiin paljon aikaa kotona etätöissä. Sen myötä on herännyt keskustelua, että yhä useampi saattaa kaivata enemmän neliöitä ja luontoa asuinympäristöönsä.

Haaveet ovat voineet muuttua uuden normaalin myötä, mutta ovatko toiveet realisoituneet muutoiksi toiseen kuntaan on tietenkin eri asia. Miltä kuntien välinen muuttoliike näyttää vuonna 2020 ennakollisten lukujen valossa?

Viime vuonna kuntien välisiä muuttoja kertyi lähes 298 000, yli 10 000 muuttoa enemmän kuin 2019. Koronavuosi ei siis saanut ihmisiä pysymään asuin­kunnissaan, vaan muuttopäätöksiä tehtiin jopa enemmän kuin edellisvuonna.

Syitä muuttoon ei tilastoida, mutta pandemian aikaan esimerkiksi opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle ovat voineet vähentyä korkeakoulujen suosiessa etäopetusta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kunnasta toiseen muuttaneissa ei kuitenkaan ollut juuri muutoksia vuonna 2020 verrattuna edelliseen neljään vuoteen.

Tilastot huomioivat vain pysyvän asuinpaikan muutokset, eivätkä esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla tilapäisesti oleskelevaa väestöä. Mökeillään käytännössä asuvien etätyöläisten liikkeitä voidaan tutkia muilla tietoaineistoilla, kuten matkapuhelindatalla.

Kolmannes kunnista sai muuttovoittoa muista kunnista 2020, Helsinki ja Espoo tappiolle

Vuoden 2020 väestön ennakkotilaston mukaan 310 kunnasta 104 sai kuntien välisessä muutossa muuttovoittoa ja 202 muuttotappiota.

Eniten kuntien välistä nettomuuttoa tuli Tampereelle (2 152 henkeä), Vantaalle (1 004), Kuopioon (702), Turkuun (655) ja Ouluun (638). Muuttotappio kuntien välisissä muutoissa oli puolestaan suurin Helsingissä (983 henkeä), Espoossa (682), Kouvolassa (424) ja Mikkelissä (422). (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuntien välinen nettomuutto 1-12/2020*, muuttojen lkm
Kartta Kuntien välisestä nettomuutosta 1-12/2020. Keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 2020.  *ennakkotieto

Varsinkaan pääkaupunkiseudun menestys ei ollut vuonna 2020 edellisen vuoden kaltaista. Kuntien välinen nettomuutto pieneni viime vuodesta yli tuhannella niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaallakin, johon viime vuonnakin toki muutettiin enemmän muista kunnista kuin toisinpäin.

Myös muuttovoittaja Turku jäi kuntien välisessä nettomuutossa lähes tuhannen muuton päähän vuodesta 2019.

Vuoden 2020 ennakolliseen väkilukuun (31.12.2020) suhteutettuna nettomuutto pieneni vuoteen 2019 verrattuna eniten Kökarissa (3,6 %), Saltvikissa (2,4 %), Kumlingessa (2,0 %) ja Siikaisissa (1,8 %). Prosentuaalista kasvua edellisvuoteen oli sen sijaan eniten Sottungassa (7,9 %), Getassa (5,5 %), Miehikkälässä (4,9 %) ja Sallassa (3,1 %). (Kuvio 2)

Kuvio 2. Kuntien välisen nettomuuton muutoksen (2020*-2019) suhde väkilukuun 2020*, %
Kartta Kuntien välisen nettomuuton muutoksen (2020*-2019) suhteesta väkilukuun 2020. Keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 2020 ja Muuttoliike 2019. *ennakkotieto

Kuntien välinen nettomuutto puolittui kaupunkimaisissa kunnissa

Kuntien profiilia voi haarukoida tilastollisen kuntaryhmityksen avulla. Se luokittelee kunnat maaseutumaisiin, taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Kahdestakymmenestä eniten kuntien välistä nettomuuttoa saaneista kunnista kaikki muut olivat edellisvuosien tapaan pitkälti kaupunki­maisia kuntia paitsi taajaan asuttu Sipoo.

Vuonna 2020 kaupunkimaiset kunnat saivat kuntien välistä nettomuuttoa hieman yli 5 000 henkilöä. Taajaan asuttujen sekä maaseutumaisten kuntien nettomuutto jäi negatiiviseksi muutamilla tuhansilla. (Taulukko 1)

Erona vuoteen 2019, kaupunkimaisten kuntien nettomuutto laski kuitenkin noin 4 500 muutolla. Vastaavasti taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien nettomuutto ei jäänyt yhtä tappiolliseksi, vaan esimerkiksi maaseutumaisissa kunnissa nettomuuton tappio lieveni lähes 3 000 muutolla.

Taulukko 1. Kuntien välisen nettomuuton ja väestön tunnuslukuja tilastollisen kuntaryhmän mukaan 2019 ja 2020*
Tilastollinen kuntaryhmä Kuntien välinen
nettomuutto 2019
Kuntien välinen
nettomuutto 2020*
Kuntien välisen
nettomuuton muutos
2020*-2019
Nettomuuton muutos
suht. vuoden 2020*
väkilukuun, %
Väkiluku 2019 Väkiluku 2020*
Kaupunkimaiset kunnat 9 801 5 324 -4 477 -0,1 % 3 970 971 3 992 299
Taajaan asutut kunnat -3 907 -2 287 1 620 0,2 % 847 636 843 550
Maaseutumaiset kunnat -5 894 -3 037 2 857 0,4 % 706 685 700 297

*ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 2020.

Tuhansista muutoista huolimatta niiden osuus alueiden väestömäärään nähden ei ole suuri, kaikissa kuntaryhmissä muutos vastaa alle puolta prosenttia vuoden 2020 väestöstä. Erityisesti kaupunkimaisissa kunnissa, joissa väestöä on lähes neljä miljoonaa, tuhansienkaan pudotus ei järkytä kokonaisuutta. Maaseutu­maisissa kunnissa nettomuuton kasvu lähes kolmella­tuhannella sen sijaan vastaa jo lähes puolta prosenttia näiden kuntien väestöstä. 

Lisätietoa tarvitaan ja on tulossa

Muuttoliike on kokonaisuus, johon lukeutuu sekä kuntien sisäisiä, kuntien välisiä että maahan- ja maastamuuttoja. Tässä tekstissä suurennuslasin alla ovat vain kuntien väliset muutot, mutta esimerkiksi yksittäisen kunnan väestön koostumukseen vaikuttaa koko muuttoliike.

Muuttoliikkeen muodostavat ihmiset, joiden muuttojen motiivit ovat yhtä erilaisia kuin yksilötkin. Poikkeusvuosi 2020 ei vähentänyt kuntien välisiä muuttoja, vaan pikemminkin lisäsi niitä hieman. Ennakollisten tietojen mukaan vuoden saldoksi jää kaupunkimaisten kuntien nettomuuton hiipuminen.

Toukokuussa saadaan lisätietoja vuoden 2020 muuttoliikkeestä, kun lopulliset tiedot taustamuuttujineen julkaistaan. Myös esimerkiksi kaupunki–maaseutu-luokitus tarkentaa kuvaa muuttovuodesta, sillä se ei tukeudu hallinnollisiin rajoihin vaan antaa tietoa muuttoalueista maankäyttöön yms. perustuen.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yhteiskunta­tilastoissa.

Lähteet:

Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto

Tilastokeskus, Muuttoliike

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Blogi
16.5.2023
Pasi Piela

Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.

tk-icons