Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tiedot teollisuuden vientiliike­vaihdosta ja kotimaan liike­vaihdosta aiempaa nopeammin

15.3.2021
Twitterissä: @MaijaSappinen
Kuva: Kari Likonen

Tammikuun tiedoista lähtien teollisuuden vientiliike­vaihtotietojen ja kotimaan liikevaihto­tietojen julkaiseminen nopeutuu. Tänään julkaistujen tietojen mukaan vientiliikevaihto väheni tammikuussa eniten elintarviketeollisuudessa, mutta kasvualojakin oli. Kotimaan liikevaihto väheni tammikuussa lähes kaikilla päätoimialoilla.

Teollisuuden liikevaihtotietojen julkaiseminen nopeutui jo tammikuun 2019 tiedoista alkaen. Liikevaihdon alaerät eli vienti­liikevaihto ja kotimaan liikevaihto on aiemmin julkaistu noin kaksi ja puoli kuukautta viite­ajankohdan jälkeen. Jatkossa julkaisuviive on noin puolitoista kuukautta.

Tietojen nopeuttaminen on mahdollista, koska tietojen laskennassa on käytössä aikasarja­mallinnusta hyödyntävä estimointi­menetelmä. Menetelmässä pyritään aikasarja­mallinnuksen avulla päättelemään käytettävissä olevien aineistojen sekä vienti­liikevaihdon aikaisemman kehityksen perusteella seuraavaksi julkaistava indeksi­pisteluku. Kotimaan liikevaihto taas lasketaan liikevaihto- ja vientiliikevaihto­tietojen erotuksena.

Mallinnuksessa hyödynnetään kertyneitä liikevaihto­tietoja, vientiliike­vaihtotietoja, palkkasumma­kuvaajien käyttämiä palkkatietoja sekä Tilastokeskuksen myynti­tiedustelun tietoja. Tavoitteena on saada estimoitua sellainen indeksi­pisteluku, joka on mahdollisimman lähellä lopullista pistelukua ja joka revisoituisi mahdollisimman vähän.

Revisoitumisella eli tietojen tarkentumisella tarkoitetaan sitä, että ensimmäisen julkaisukerran indeksi­pisteluku ei ole lopullinen vaan se tarkentuu tulevilla julkaisu­kerroilla sitä mukaa, kun aineistoa kertyy lisää tai sitä korjataan.

Tietojen tarkentuminen lasketaan ensimmäisen julkaisukerran vuosimuutoksen ja viimeisimpänä julkaistun vuosimuutoksen itseis­arvoisena erotuksena.

Vientiliikevaihdon estimoiminen on haastavampaa kuin kokonais­liikevaihdon. Vientiliike­vaihdolle ovat ominaisia suuret vaihtelut, jotka eivät välttämättä vastaavalla tavalla näy liikevaihdossa. Tällöin aikasarja­mallinnuksella tehty estimointi ei välttämättä pysty ennustamaan uusimman kuukauden kehitystä täysin oikein.

Jos liikevaihdon tai vientiliike­vaihdon estimointi ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, silloin myös kotimaan liikevaihdon estimointi onnistuu huonommin, koska se lasketaan liikevaihdon ja vienti­liikevaihdon erotuksena ja on näin ollen riippuvainen liikevaihdon ja vienti­liikevaihdon estimoinnin onnistumisesta.

Vientiliikevaihdoltaan suurempien toimialojen tiedot ovat kuitenkin testausten perusteella todennäköisesti hyvin tarkkoja uusimmallakin kuulla. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi Metsäteollisuus (16-17), Kaivostoiminta ja teollisuus (B-C) sekä Teollisuus (C). Näillä toimialoilla tietojen tarkentuminen on tehtyjen tarkastelujen perusteella jäämässä alle prosentti­yksikköön uusimmalla kuulla.

On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vienti­liikevaihdon ja kotimaan liikevaihdon osalta tietojen tarkentuminen tulee olemaan suurempaa kuin liikevaihdossa. Erityisesti pienempien toimialojen ja tarkempien toimiala­tasojen tiedot tulevat tarkentumaan melko paljon.

Toimiala 18, Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, on esimerkki toimialasta, jossa vienti­liikevaihdon kehitys eroaa liikevaihdon kehityksestä. Kuviossa 1 on esitetty toimialan 18 liikevaihdon ja vienti­liikevaihdon alkuperäisen indeksisarjan tiedot. Toimiala on kohtuullisen pieni, erityisesti vienti­liikevaihdon osalta. Tällaisille toimialoille on tyypillistä, että vienti­liikevaihto keskittyy yksittäisille kuukausille. Silloin vienti­liikevaihdon estimoiminen on hankalampaa, kun aiempi aikasarja ei välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla kuvaa tulevaa kehitystä. Tällaisilla toimialoilla myös tietojen tarkentuminen tulee olemaan suurempaa.

Kuvio 1. Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen -toimialan liikevaihdon ja vienti­liikevaihdon alkuperäinen indeksisarja
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden liikevaihtokuvaaja

Haasteista huolimatta pyrimme kuitenkin siihen, että myös vienti­liikevaihdon ja kotimaan liikevaihdon estimointi­menetelmät ovat mahdollisimman hyviä ja tiedot näin ollen mahdollisimman laadukkaita.

Estimointimenetelmien kehittäminen Tilasto­keskuksessa jatkuu edelleen. Seuraamme aktiivisesti estimointi­menetelmien laatua ja pyrimme kehittämään niitä paremmiksi mahdollisuuksien mukaan.

Lisäksi pyrimme edelleen nopeuttamaan liikevaihtotietojen tuottamista. Teollisuuden, palveluiden ja rakentamisen liikevaihto­kuvaajista aletaan maaliskuussa julkaista pikaennakoita noin kuukauden viiveellä helmikuun 2021 tiedoista alkaen.

Lisäksi tavoitteena on julkaista kokeellisena tilastona liikevaihto­tietoja noin 20 päivän viiveellä vielä tämän vuoden aikana. Tämän kokeellisen tilaston kehittäminen on työn alla ja sen julkaisemisesta kerrotaan lisää myöhemmin.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Palvelut ja teollisuus -ryhmässä yliaktuaarina.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

tk-icons