Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yksinasuvia paljon kaupunkien keskusta-alueilla

15.2.2021
Twitterissä: @MiiaHuomo
Kuva: Risto Wuolle

Yksinasuvien määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina – eniten 30-vuotiaiden sekä eläkeikäisten parissa. Vuonna 2019 yksinasuvia oli yhteensä yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Millaisille alueille yksinasuminen keskittyy? Sitä voi tarkastella Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelussa, josta löytyvät asuntokuntien määrät alueittain.

Määrällisesti eniten yksinasuvia on isoissa kaupungeissa, eniten postinumero­alueella Turku keskus, jossa heitä on lähes 12 000 eli 63 prosenttia alueen asukkaista. Seuraavaksi eniten yksinasuvia on Hervannassa Tampereella ja Helsingin Kalliossa (kuvio 1).

Kuvio 1. Määrällisesti eniten yksinasuvien talouksia postinumero­alueittain 2019, kpl
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelu

Kun tarkastellaan yksinasuvien osuutta postinumeron asukkaista, esiin nousee sairaala-alueita sekä muita väestömäärältään pienempiä alueita. Mukana on vain yksi lähemmäs 10 000 asukkaan alue, Helsingin Sörnäinen.

Suhteellisesti tarkasteltuna eniten yksinasuvia löytyy Huovinrinteen postinumero­alueelta Säkylästä ja Kontinkankaalta Oulusta, joissa heitä on 80 prosenttia asukkaista (kuvio 2).

Kuvio 2. Suhteellisesti eniten yksinasuvien talouksia postinumero­alueittain 2019, %
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelu

Kun yksinasuvia tarkastellaan suhteellisesti, joukkoon mahtuu siis myös pienempien kuntien alueita. Vaan miten yksinasuvat sijoittuvat pääkaupunki­seudulla postinumero­alueittain? Osuudet ovat suurimpia Helsingissä (kartta 1). Yksinasuvien alueet sijoittuvat pääosin kantakaupunkiin ja sen läheisyyteen sekä radan ja suurempien väylien varsille.

Kartta 1. Yksinasuvien taloudet pääkaupunki­seudulla postinumero­alueittain, 2019
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumero­aluetilastot -palvelu

Vähiten yksinasuvia löytyy pääkaupunkiseudun laitamilta. Yksinasuvien määrä on pysynyt vakaana Helsingissä viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta noussut hieman muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Palvelut houkuttelevat suurempiin kaupunkeihin

Yksinasuvien enemmistö sijoittuu suurimpiin kaupunkeihin. Turussa ja Tampereella yli puolet asuntokunnista ovat yksinasuvia, Helsingissäkin lähes puolet.

Näyttäisi siltä, että kaupunki­keskustojen ja lähialueiden ”helppous” eli julkiset kulkuyhteydet, pienten asuntojen määrä sekä hyvät palvelut vetävät yksinasuvia puoleensa.

Yliopistokampuksilla ja niiden lähialueilla asuu paljon opiskelijoita, mikä osaltaan selittää yksinasuvien suurta määrää esimerkiksi Tampereen Hervannassa. Helsingin Kalliossa ja Sörnäisissä taas on paljon pieniä asuntoja ja paljon yöelämään liittyviä virikkeitä, jotka vetävät nuoria.

Postinumeroalueet, joilla on eniten yksinasuvia, ovat pitkälti samoja alueita, joilla on myös eniten nuorten yksinasuvien ja eläkeikäisten talouksia. Näillä alueilla on myös paljon vuokra-asuntoja. Yksinasuvien sijoittumiseen ja valintoihin vaikuttaa tietenkin myös alueen hintataso. Helsingissä, Tampereella ja Turussa riittää kysyntää yksiöille, mutta Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla.

Jatkuuko kaupunkien keskusta-alueiden suosio yksinasuvien keskuudessa tulevaisuudessakin, vai saako koronakriisi myös yksinasuvat kaipaamaan enemmän tilaa ympärilleen? Suomalaisten luontoharrastukset ainakin ovat pandemian myötä lisääntyneet. Paavon avulla tarkkailtavaksi siis jää, vaikuttaako luonnon läheisyys myös yksinasuvien asuinalue­valintaan enemmän tulevaisuudessa.

 

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelu­suunnittelijana Tilastokeskuksen Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.

Katso myös Miia Huomon haastattelu aiheesta täältä.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

Blogi
4.1.2021
Jouni Kotkavuori

Miksi tilastoasiantuntijat Suomessa ovat niin aktiivisia kirjoittajia? Yhden ihmisen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri. Vastikään edesmennyt Erkki Pentinmäki oli luomassa tiedon avaamisen kulttuuria Tilastokeskukseen.

Blogi
7.9.2020
Kirsti Pohjanpää

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tilasto ei nosta yksilöitä esiin, mutta voi silti vahvistaa malleja.

tk-icons