Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Ansiotasoindeksi 2019, 3. vuosineljännes

Laatuseloste: Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain työnantajasektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ennakolliset indeksipisteluvut perustuvat sopimusvaikutus- ja liukuma-arvioihin. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan lisäksi keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Ansiotasoindeksin rinnalla lasketaan säännöllisen ansion indeksiä. Se poikkeaa ansiotasoindeksistä siten, että siinä ei ole mukana tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Muutoin laskentatapa ja aineistot ovat samat kuin ansiotasoindeksissä.

Kerran vuodessa julkaistaan säännöllisen ansion indeksiin perustuen ammatin pääluokalla vakioidun indeksin tietoja. Ammatin pääluokalla vakioidussa indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaisesti. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan voidaan mitata ansiokehitystä ammattirakenteen muutosten vaikutusta eliminoiden.

Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Indeksin avulla kuvataan silloin toteutunutta ansiokehitystä ja liukumia eri sopimusaloilla tai arvioidaan tulevaa ansiokehitystä arvioitujen sopimusvaikutusten avulla. Indeksillä on huomattava merkitys myös eläkejärjestelmän kannalta. Työeläkkeiden määräytymisessä on käytössä indeksiehto, jonka mukaan eläkepalkka ja maksettavat eläkkeet kehittyvät ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin muutosten mukaisessa suhteessa. Lisäksi ansiotasoindeksiä käytetään yritysten välisessä sopimustoiminnassa.

1.2 Tilaston aineistot, käsitteet ja luokitukset

Aineistot:

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin aineistot perustuvat eri työnantajasektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin. Työnantajasektoreita on neljä: yksityinen, valtio, kunnat (sis. kuntayhtymät) sekä muut.

Valtiosektorissa ovat mukana vain budjettitalouteen kuuluvat yksiköt, joten liikelaitosten palkka-aineistot ovat yksityisellä sektorilla. Muut-sektoriin sisällytetään voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, kuten evankelis-luterilaiset seurakunnat, työmarkkinajärjestöt, säätiöt ja valtion tai kuntien budjettitalouteen kuulumattomat sosiaalirahastot. Myös yliopistot, jotka eivät enää kuulu valtion budjettitalouteen, ovat Elinkeinoelämän keskusliiton jäseninä olevina säätiöinä kuuluneet vuoden 2010 alusta lähtien valtiosektorin sijaan voittoa tavoittelemattomaan muut-sektoriin.

Yksityinen sektori jakaantuu ansiotasoindeksissä 2010=100 eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja. Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta. Otostiedustelulla on merkittävä painoarvo muun muassa rakentamisen, kaupan, autoliikenteen ja liike-elämän palveluiden ansiotasoindeksejä laskettaessa.

Käsitteet:

Ansiotasoindeksin ansiokäsite: Sisältää säännöllisen työajan ansiot, tulospalkkiot sekä työehtosopimuksiin sisältyvät kertaerät. Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelisineen. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia. Tuntipalkkaisten tulospalkkiot sisältyvät 2010=100 indeksin ansiokäsitteeseen ja vanhempien perusvuosien ansiotasoindekseihin vuoden 2007 alusta lähtien, mutta aikaisempien perusvuosien ansiotasoindekseissä tulospalkkiot ovat vuoden 2006 loppuun asti olleet mukana vain kuukausipalkkaisilla palkansaajilla. 2010=100 indeksiin sisältyvät myös työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät siten, että kunakin vuonna maksetut kertaerät jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samalla tavalla myös tulospalkkiot lisätään ansiokäsitteeseen koko vuoden keskiarvoina. 2005=100 indeksiä aiempien perusvuosien indekseissä sopimukseen perustuvat kertaerät sijoitettiin kokonaisuudessaan sille neljännekselle, jolloin ne maksettiin.

Säännöllisen ansion indeksin ansiokäsite: Sisältää pelkästään edellä kuvatun säännöllisen työajan ansion ilman tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä.

Keskiansio: Tietyn palkansaajajoukon ansioiden aritmeettinen keskiarvo. Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot sisältää tulospalkkiot, mutta ei sisällä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä.

Reaaliansiot: Kuluttajahintojen muutoksella puhdistettu ansio.

Säännöllinen viikkotyöaika: Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika kerätään pääsääntöisesti palkkatiedusteluiden yhteydessä. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen.

Tilastoon sisältyy myös kokonaistyöaikaa tekeviä palkansaajia. Jos näillä palkansaajilla ylitöistä maksettavaa korvausta ei ole erikseen määritelty, ylitöistä maksettavia ansioita ei ole voitu poistaa säännöllisen työajan ansiosta.

Luokitukset:

Tilastossa on käytössä seuraavat luokitukset: työnantajasektori, toimiala, sopimusala (teollisuudessa ja rakennusalalla) ja sukupuoli.

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin tiedoissa käytetään ammattiluokitusta.

2. Menetelmäkuvaus

2.1. Indeksilaskenta

Ansiotasoindeksi on toimialatasolle kiinteäpainoinen Laspeyresin yksikköarvoindeksi. Kiinteä painorakenne ulottuu myös erikseen kunkin toimialan tunti- ja kuukausipalkkaisille työntekijöille. Kiinteillä paino-osuuksilla yhteenlaskettavia ns. virallisen indeksin sarjoja on 296 kappaletta. Näiden sarjojen keskiansioista lasketaan indeksit jakamalla ne vuoden 2010 vastaavien sarjojen keskiansiolla.

2.2. Ennakkotiedot

Ansiotasoindeksin ennakolliset indeksit lasketaan sopimuspalkkaindeksien ja liukuma-arvioindeksien avulla. Koska sopimuskorotuksia voidaan maksaa kesken vuosineljänneksen, tehdään sopimuspalkkaindeksi kuukausitasolla. Vuosineljänneksien indeksit saadaan siten keskiarvona kuukausi-indekseistä. Ansiokehitysarviot tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkisen sektorin palkansaajien ansiokehitysarvioihin saadaan asiantuntija-arviot Valtion työmarkkinalaitoksesta ja Kuntatyönantajilta. Kuntien opetusalalle ja terveydenhoitoalalle tehdään erilliset ansiokehitysarviot, koska opettajien, lääkärien ja sairaanhoitajien sopimuskorotukset voivat poiketa yleisestä linjasta. Yksityisellä sektorilla sovelletaan EK:n laskelmia etenkin sopimusvaikutusten osalta. Järjestöihin kuuluvien työnantajien palkansaajia koskevia kehitysarvioita sovelletaan myös järjestäytymättömien työnantajien työntekijöitä koskeviin keskiansiosarjoihin.

2.3. Välineljännekset

Suurin osa ansiotasoindeksin perussarjoista päivitetään kerran vuodessa. Kun perussarjan ansiotieto päivitetään, muuttuvat kahden päivitetyn neljänneksen välissä olevat neljännekset ennakollisista ns. välineljänneksiksi. Koska toteutunut keskiansio voi poiketa merkittävästi siitä, mitä on kehitysarvioilla ennustettu, ei ole perusteltua käyttää välineljännesten laskemisessa pelkkää kehitysarviokaavaa. Ennakkoarvioihin perustuvat välineljännekset eivät välttämättä ole enää johdonmukaisia toteutuneen ansiokehityksen kanssa. Siksi päivitettäessä keskiansioita päivittyvät myös välineljännekset automaattisesti. Kehitysarvion mukaisen keskiansion ja toteutuneen keskiansion välinen ero jaetaan tasaisesti eli lineaarisen kertymäfunktion mukaisesti kahden päivitysajankohdan välille.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Ansiotasoindeksin perustana ovat pääosin työnantajajärjestöjen keräämät palkka-aineistot, jotka sisältävät noin kaksi kolmasosaa Suomen palkansaajista. Siten ansiotasoindeksien keskivirheet ovat pieniä verrattuna otoksilla kerättäviin tilastoihin.

Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa, vähintään kahtena julkaisuajankohtana, koska indeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin indeksin julkistamisaikataulu. Tarkentuvat indeksit ovat ennakollisia indeksejä. Tiedot tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset indeksit julkistetaan seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä. Ansiotasoindeksissä tietojen tarkentuminen kaikkien palkansaajien tasolla on keskimäärin 0,2 prosenttia suuntaansa.

Palkansaajaryhmien toimialoittaisten rakennemuutosten vaikutukset on pääosin puhdistettu indeksistä. Sen sijaan toimialojen tunti- ja kuukausipalkkaisten palkansaajien sisäisissä rakenteissa tapahtuvat muutokset näkyvät indeksin kehityksessä. Tässä suhteessa ansiotasoindeksi ei ole laadun muutoksista puhdistettu hintaindeksi vaan palkansaajaryhmittäistä säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä mittaava yksikköarvoindeksi.

Käytettäessä otoksessa saatuja palkka-aineistoja indeksin laskennassa ongelmana on otoksesta lasketun keskiansion keskivirhe, joka voi aiheuttaa huomattavaa satunnaisvaihtelua ansiokehitystä laskettaessa. Toisaalta sillä toimialatasolla, jolla ansiotasoindeksiä julkaistaan, ei otokseen perustuvien perussarjojen merkitys ole yleensä kovin hallitseva. Pelkkien järjestäytyneiden työnantajien palkka-aineistojen käytössä on puolestaan se ongelma, että järjestäytyneet yritykset ovat yleensä keskimääräiseltä kooltaan paljon suurempia kuin samalla toimialalla olevat järjestäytymättömät yritykset. Monilla toimialoilla pienyritykset ovat erikoistuneita määrättyihin tuotteisiin tai palveluihin tai niiden toiminta muuten poikkeaa alan suuryritysten painopistealueista. Tällöin myös ansiokehitys voi järjestäytymättömillä työnantajilla poiketa systemaattisesti järjestäytyneiden vastaavasta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ansiotasoindeksi julkaistaan neljännesvuosittain noin kahdesta kahdeksaan viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Ansiotasoindeksin tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet-sivuilla. Ansiotasoindeksin tietoja on myös tilattavissa paperijulkaisuna.

Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy
Puh: 020 450 05
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi
www.editapublishing.fi

Yksityiskohtaisempia tuloksia ansiotasoindeksin muutoksista ja pidemmät aikasarjat julkaistaan vuosittain palkkatilaston yhteenvetojulkaisussa, Palkat ja työvoimakustannukset. Ansiotasoindeksin perussarjatasoisia tietoja voidaan luovuttaa tapauskohtaisesti.

Ansiotasoindeksin (2005=100) rakenteesta ja menetelmistä on julkaistu käyttäjän käsikirja pdf-versiona tilaston kotisivulla menetelmäselosteiden kohdalla. Ansiotasoindeksissä käytettävistä palkka-aineistoista on tietoa kunkin alakohtaisen palkkatilaston omalla kotisivulla.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin tilastoihin

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin keskeinen tavoite on ansiokehityksen vertailukelpoinen mittaaminen. Vastaavasti alakohtaisten palkkatilastojen ja palkkarakennetilaston tarkoitus on mitata kunkin vuoden ansiotaso ja ansiorakenne mahdollisimman hyvin riippumatta siitä, mitä muutoksia palkka-aineistossa ja menetelmissä on tapahtunut. Siten ansiotasoindeksin ja palkkatilastojen vuosimuutoksissa voi esiintyä eroja.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Tilastokeskus laskee ja julkaisee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempia ansiotasoindeksejä. Ensimmäisen ansiotasoindeksin perusvuosi on 1938. Tosin sotien takia sitä on yhtäjaksoisesti tuotettu vuodesta 1948 lähtien. Vuodesta 1975 lähtien ansiotasoindeksi on uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.

Pitkiä indeksisarjoja vertailtaessa on huomioitava se, että ansiotasoindeksissä mitataan kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota ja tuntipalkkaisilla tuntiansiota. Työajan lyhenemisen johdosta kuukausipalkkaisten indeksit nousivat hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksit etenkin 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Yleinen ansiotasoindeksi on siten painotettu keskiarvo tuntiansion ja kuukausiansion kehityksestä.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Ansiotasoindeksissä käytetään sovellettua työnantajasektoriluokitusta, jossa keskeistä on se, mihin työnantajajärjestöön ja sopimukseen työnantaja kuuluu.

Perusvuoden 2000=100 ja sitä vanhemmissa ansiotasoindekseissä tulospalkkiot ovat mukana kuukausipalkkaisilla palkansaajilla, mutta eivät tuntipalkkaisilla palkansaajilla. Tilastokeskus alkoi julkaista erillistä säännöllisen ansion indeksiä vuodesta 2004 lähtien ensimmäisen indeksin perusvuoden ollessa 2002. Säännöllisen ansion indeksissä tulospalkkioita ei ole lainkaan mukana millään palkansaajaryhmällä. Nykyisessä ansiotasoindeksissä 2010=100 tulospalkkiot ovat mukana sekä tunti- että kuukausipalkkaisilla palkansaajilla. Vanhojen perusvuosien ansiotasoindekseissä tulospalkkioiden vaikutukset ovat mukana vuodesta 2007 lähtien myös tuntipalkkaisilla palkansaajilla.


Lähde: Ansiotasoindeksi 2015, 2. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 27.8.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 2. vuosineljännes 2015, Laatuseloste: Ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/2015/02/ati_2015_02_2015-08-27_laa_001_fi.html