Laatuseloste: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus

1. Tilastotietojen relevanssi

Yritysten kustantama henkilöstökoulutus–tilaston tiedonkeruu (Continuing Vocational Training Survey - CVTS) toteutetaan noin viiden vuoden välein Euroopan parlamentin ja komission asetusten pohjalta. Kahden ensimmäisen tiedonkeruun (CVTS1 ja CVTS2) täytäntöönpano perustui Eurostatin ja osanottajamaiden välisiin ”herrasmiessopimuksiin”. Tiedonkeruun kolmas, neljäs ja viides kierros on toteutettu parlamentin ja komission asetuksiin perustuen kaikissa nykyisissä EU:n jäsenmaissa sekä muutamissa muissa Euroopan valtioissa. Suomessa tiedonkeruusta ja tilastosta on vastannut Tilastokeskus.

Tilaston tiedonkeruulla selvitetään työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta, koulutukseen osallistuneiden ja henkilöstökoulutuksena saatujen koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia kustannustekijöittäin. Kurssikoulutuksen lisäksi selvitetään osallistumista muuhun koulutukseen: opiskeluun työn ohessa, työkiertoon ja laaturyhmiin, osallistumista konferensseihin ja seminaareihin sekä itseopiskelua. Lisäksi selvitetään oppisopimuskoulutuksen järjestämistä, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä.

Henkilöstökoulutukseen lasketaan mukaan kurssikoulutus, muu kuin kurssimainen koulutus työpaikalla tai sen ulkopuolella sekä oppisopimuskoulutus. Kurssikoulutuksella tarkoitetaan ennalta suunniteltua muodollista koulutusta, joka on järjestetty erikseen eikä tapahdu työn ohessa. Koulutuksella on ennalta laadittu ohjelma ja tavoitteet ja sitä antavat tähän tehtävään erikseen nimetyt ohjaajat, opettajat tai luennoitsijat. Kurssit voivat olla joko sisäisesti hoidettuja (yrityksen itse suunnittelemia tai järjestämiä) tai ulkoisesti järjestettyjä.

Muihin opiskelumuotoihin luetaan suunnitellut koulutus- tai harjoittelujaksot, työkierto, työntekijävaihdot tai työkoulutuskomennukset, osallistuminen oppimisryhmiin tai laatupiireihin, itseopiskelu, etäopiskelu sekä konferensseissa, workshopeissa, luennoilla ja seminaareissa saatu opetus. Myös tämän koulutuksen tulee olla suunniteltua ja sen tavoitteena on oppiminen.

Tilastossa tarkastellaan yritysten tarjoamaa koulutusta tilastovuoden aikana, esim. CVTS5:ssä vuotta 2015 koskien.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilaston tiedonkeruun otoskehikko käsitti kaikki vähintään kymmenen työntekijän yksityisen sektorin yritykset pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala, sosiaali- ja terveysala sekä julkinen hallinto. Tutkimuskehikko kattoi 17 359 yritystä, joista otokseen poimittiin noin 3 000 yritystä. Otos poimittiin satunnaisotantana kolmen kokoluokan ja 20 toimialaluokan muodostamissa ositteissa, kuitenkin siten, että mukaan otettiin kaikki yli 250 työntekijän yritykset. Otos poimittiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.

Vastaustietojen perusteella tiedonkeruun ylipeitto oli 2,6 prosenttia, mutta vastaamattomiin voi sisältyä suhteellisesti enemmän kehikon ulkopuolisia yrityksiä.

Tiedonkeruu toteutettiin web-kyselynä. Kaikille otokseen poimituille yrityksille lähetettiin postitse saatekirje, joka sisälsi käyttäjätunnuksen salasanoineen. Vähintään 250 hengen yrityksille saatiin Yritysten tilinpäätöstiedustelun tietokannasta yhteyshenkilötieto (noin 70 prosentille yksiköistä). Näissä tapauksissa saatekirje lähetettiin yhteyshenkilölle.

CVTS5:ssä saatekirjeen postitus toteutettiin kaksivaiheisesti. Pienet, alle 250 työntekijän yritykset saivat kirjeen maaliskuun lopussa. Toinen aalto (isojen, vähintään 250 hengen yritysten 1. postitus ja pienten yritysten 1. palautuskehotus) lähetettiin 4-5 viikkoa ensimmäisen postituksen jälkeen perinteisenä kirjelähetyksenä. Toinen muistutus lähetettiin kuukauden kuluttua ensimmäisestä ja kolmas (kohdennettu) muistutus lomakauden jälkeen elokuun puolivälissä.

Lomakkeiden tarkistamisen yhteydessä tilastosta otettiin tarvittaessa yhteyttä vastanneisiin yrityksiin puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostin avulla. Yhteydenotoilla pyydettiin esimerkiksi selvennystä lomakkeella oleviin tai täydennystä puuttuviin tietoihin.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä muun muassa kysymysten virheellisestä tulkinnasta tai merkinnästä. CVTS5:ssä käytettiin kansainvälisesti yhtenäisiä käsitteitä, mutta kansalliset käytännöt koulutustoimintojen kirjaamisessa saattavat poiketa runsaastikin eri maiden välillä.

Tiedonkeruussa kysyttiin paljon määrätietoja, joiden hankkiminen oli yritykselle työlästä, ellei sillä ollut koulutuksen seurantajärjestelmää juuri lomakkeella pyydettyjä indikaattoreita koskien. Lisäksi lukuisten määrätietojen merkitsemisessä voi tapahtua tahattomia virheitä lomakkeen täyttövaiheessa. Lomakkeiden tarkistus- ja tietojen käsittelyvaiheessa mittaus- ja tulkintavirheitä pyrittiin korjaamaan uusintayhteydenotoilla yrityksiin.

Otantatutkimuksessa tärkeä huomioon otettava tekijä tietojen luotettavuuden ja edustavuuden kannalta on yksikkökato. Jälkiosituksella toteutetussa aineiston painotuksessa oletetaan, että vastaaminen tai vastaamattomuus on riippumatonta tutkittavan ilmiön suhteen. Jos vastaaminen tiedonkeruuseen taas on kytköksissä koulutuksen tarjoamiseen, niin tietojen oikeellisuus kärsii, varsinkin jos vastausosuus jää alhaiseksi. Tässä tapauksessa tietojen kirjaamisesta aiheutuva vastausrasite on saattanut aiheuttaa vastauskatoa koulutusyrityksissä. Yleensä tutkimuksissa ei kuitenkaan pystytä selvittämään vastaamattomuuden ja tutkittavan ilmiön keskinäistä riippuvuutta.

Toimialoittain vastausosuudet vaihtelevat rakentamisen toimialan 38 prosentista rahoitus- ja vakuutusalan 72 prosenttiin. Suurimmalla osalla toimialoja vastausosuus kasvoi yrityksen kokoluokan suuretessa. Yrityksistä 54 % vastasi tiedusteluun, mutta ne edustivat lähes 63 prosenttia kaikkien otosyritysten henkilöstömäärästä, mikä osaltaan parantaa aineiston edustavuutta.

Tiedustelun vaativa sisältö ja vastausrasitus huomioon ottaen vastausosuutta (54,0 %) voidaan pitää vähintään tyydyttävänä.

Taulukko 1. Vastausosuudet yrityksen toimialan ja henkilöstön määrän mukaan

  Henkilöstön määrä Yhteensä
10-49 50-249 250-
% % % % N
Toimiala  
Elintarviketeollisuus 41,3 58,2 78,9 51,2 85
Puu- ja paperiteollisuus 51,5 59,6 81,0 58,3 252
Metalliteollisuus 53,1 66,7 62,5 58,7 252
Rakentaminen 32,5 39,5 58,1 38,3 93
Muu teollisuus 53,0 69,0 60,0 57,5 100
Kauppa 55,6 62,0 67,4 59,6 60
Majoitus ja ravitsemus 34,7 50,0 88,2 46,4 64
Kuljetus, liikenne, IT 41,0 48,6 56,5 45,3 192
Rahoitus, vakuutus 75,3 74,0 54,5 72,1 119
Muut palvelut 43,6 50,7 45,1 46,5 92
Päätoimiala  
Teollisuus 48,2 58,7 69,0 54,3 807
Palvelu 49,9 56,9 60,1 53,7 772
Yhteensä 49,0 57,9 64,2 54,0 1 579
N 786 519 274  

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Yritysten kustantama henkilöstökoulutus -tilaston tiedot kerätään ja tilasto julkaistaan noin viiden vuoden välein Euroopan parlamentin ja komission kunkin tiedonkeruun ajankohtaa koskevan soveltamisasetuksen pohjalta. Seuraavan tutkimuksen viitevuosi on 2020.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Kansallinen raportointi toteutetaan pääosin nettipohjaisena tilaston kotisivulla ( www.tilastokeskus.fi/til/cvts/ ). Sivulta löytyvät tilaston aikaisemmat julkistukset, tilaston kuvaus ja käsitteet, katsaukset, taulukot ja selosteet.

Eurostatin muodostamasta eri maiden aineistot sisältävästä tietokannasta voidaan tuottaa maakohtaisia vertailutaulukoita mm. yrityksen toimialan ja kokoluokan suhteen. Lisäksi Eurostat julkaisee yhteenvedon kansainvälisen aineiston keskeisistä tunnusluvuista.

Tutkijaryhmät voivat saada tunnistamattoman ja aggregoidun kansallisen tai kansainvälisen aineiston käyttöönsä erityisen käyttölupamenettelyn kautta. Kukin osanottajavaltio päättää aineiston luovuttamisesta kuitenkin omien tietosuojakäytäntöjensä ja aineiston luovuttamismenettelyjensä pohjalta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tutkimusvälineistö on muokattu Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin ja osanottajamaiden yhteistyönä. Tiedot kerättiin yhteisesti hyväksytyn harmonisoidun kyselylomakkeen avulla. Pieniä kansallisia poikkeamia yksittäisten kysymysten osalta sallittiin, mutta pääkysymykset koulutuksen määrätietojen osalta olivat kaikissa maissa yhteiset.

Eurostat laati yhteisen kyselylomakkeen tueksi käsikirjan käytetyistä käsitteistä, määritelmistä ja luokituksista helpottamaan tutkimusvälineistön soveltamista kansalliselle kielelle ja paikalliseen yrityskulttuuriin. Käsikirja sisälsi menettelytavat myös aineiston muokkaukseen, kuten yksikkökadon ja eräkadon käsittelyyn sekä aineiston painotukseen.

Pääosa vuoden 2015 indikaattoreista on vertailukelpoisia vuoden 2010 ja 2005 tuloksiin.

Henkilöstökoulutukseen osallistumista selvitetään myös Tilastokeskuksen henkilöpohjaisessa Aikuiskoulutustutkimuksessa (vuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017). Henkilöpohjaisista haastattelututkimuksista voidaan tuottaa koulutukseen osallistumisen volyymitietoja väestötasolla, mutta yritys- ja toimialapohjaiselle tarkastelulle nämä aineistot asettavat rajoituksia. Koulutukseen osallistumisen kustannuksia ei henkilöpohjaisilla tutkimuksilla voi luotettavasti selvittää.

Tilastollista vertailua eri tutkimusten välillä vaikeuttaa kuitenkin sekä koulutus- että työpaikkakäsitteen erilaisuus sekä erot tutkimusasetelman, tiedonkeruumenetelmän ja kohdejoukon suhteen. Henkilöpohjaisissa tutkimuksissa työpaikka vastaa lähinnä toimipaikka -käsitettä ja se määrittyy vastaajan jäsentämänä subjektiivisesti. Tämän tutkimuksen kohdejoukon (vähintään 10 työntekijän yksityisen sektorin yritykset) mukaista rajausta onkin vaikea tehdä täsmällisesti henkilöpohjaisten tutkimusten aineistosta.

7. Tietojen selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston sisältö on pääosin määritelty Euroopan parlamentin asetuksessa. Tiedot kerätään ja tilasto julkaistaan noin viiden vuoden välein Euroopan komission kunkin tiedonkeruun ajankohtaa koskevan asetuksen pohjalta. Seuraavan tiedonkeruun viitevuosi on 2020.

Yritysten kustantama henkilöstökoulutus–tilaston tietojen vertailukelpoisuutta muihin henkilöstökoulutusta koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin on käsitelty edellisessä luvussa.


Lähde: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Seppänen 029 551 3220, cvts@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9471. Koulutuksen sisältö ja kustannukset 2015, Laatuseloste: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/cvts/2015/01/cvts_2015_01_2017-10-18_laa_001_fi.html