Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Laatuseloste: Hovioikeuksien ratkaisut

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastokeskuksen tuottama Hovioikeuksien ratkaisut -tilasto kuvaa loppuun käsiteltyjä siviili- ja rikosasioita ratkaisun ja asian laadun mukaan hovioikeuspiireittäin, vuoden aikana vireillä olleita asioita sekä asian ratkaisuun kulunutta aikaa. Siviiliasioissa tietoja on myös asian kokonaiskäsittelyajasta, käräjäoikeuteen saapumisesta hovioikeuden ratkaisupäivään sekä rikosasioissa rikoksen tekoajasta hovioikeuden päätöspäivään, syyteharkintaan ja esitutkintaan keskimäärin kuluneesta ajasta. Rikosasioissa kokonaiskäsittelyyn, syyteharkintaan ja esitutkintaan kuluneesta ajasta tiedot on saatu syyttäjien ja alioikeuksien rikosasioiden asianhallintajärjestelmään (ns. Sakari-järjestelmään) kirjatuista jutuista.

Hovioikeudet ovat yleisiä ylioikeuksia käräjäoikeustason yläpuolella. Hovioikeuksia on kuusi: Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet. Käräjäoikeudet on jaettu vastaavasti kuuteen hovioikeuspiiriin.

Hovioikeuksien tehtävänä on toimia yleisenä muutoksenhakuasteena käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhakukeinot voidaan ryhmitellä varsinaisiin ja ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin. Varsinaisista muutoksenhakukeinoista tärkein on valitus. Varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin luetaan myös takaisinsaanti yksipuolista tuomiota vastaan, jolloin asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi ratkaisun tehneessä alioikeudessa. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu tuomiovirheen perusteella, lainvoiman saaneen tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen. Asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisupäivästä lukien. Joissakin lainkäyttöasioissa hovioikeus toimii myös ensimmäisenä oikeusasteena. Rikosasioissa tällaisia asioita ovat valtiollisesti merkittävät, kuten maanpetos- ja valtiopetosrikokset sekä korkeita virkamiehiä koskevat asiat. Myös määrätyt siviiliasiat hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena.

Valitusasian käsittelystä hovioikeudessa säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Lokakuusta 2003 vuoden 2010 loppuun käräjäoikeuden ratkaisuista hovioikeuteen tehdyt valitukset käsiteltiin ensin ns. seulontamenettelyssä . Siinä hovioikeus päätti, otetaanko valitus enempään tutkintaan vai hylätäänkö se heti. Valitusta ei otettu täystutkintaan, jos kolme hovioikeuden jäsentä oli yksimielisiä siitä, että asia on ratkaistu käräjäoikeudessa oikein. Seulontamenettelyä sovellettiin 1.10.2003 jälkeen annettuihin käräjäoikeuden ratkaisuihin, joihin oli haettu muutosta.

Vuoden 2011 alussa oikeudenkäymiskaareen tehtiin muutoksia koskien valitusasian käsittelyä hovioikeudessa. Seulontamenettelyn tilalle tuli ns. jatkokäsittelylupa . Riita-asiassa valittaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos hovioikeudessa on kysymys vain saamisesta ja valittajan vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen välinen erotus ei ole yli 10 000 euroa.

Rikosasiassa vastaaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta. Syyttäjä ja asianomistaja tarvitsevat jatkokäsittelyluvan, jos valitus koskee rikosta, josta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Erikseen on säädetty muutamia asiaryhmiä, joissa jatkokäsittelylupaa ei edellä sanotuista rajoista huolimatta tarvita. Tällaisia ovat muun muassa lähestymiskieltoa, sakon muuntorangaistuksen määräämistä ja lapsen elatusta koskevat asiat.

Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos
- ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta,
- käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä,
- lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa
- luvan myöntämiseen on muu painava syy.

Jos valitusasiassa ei tarvita jatkokäsittelylupaa tai lupa myönnetään, hovioikeus jatkaa asian käsittelyä. Jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Riita-asioiden vapaamuotoinen sovittelumenettely otettiin yleisissä tuomioistuimissa käyttöön vuoden 2006 alussa. (Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa 2005/663).

Vuodesta 2008 alkaen tilastoon on lisätty tieto pääkäsittelyssä ratkaistuista asioista. Pääkäsittely on suullinen oikeudenkäyntitilaisuus, joka on pääosin samanlainen kuin käräjäoikeudessakin.

Helsingin hovioikeudelle kuuluu asioita, joita ei käsitellä muissa hovioikeuksissa. Näitä erityistehtäviä ovat: sotilasoikeudenkäyntiasiat; eräät immateriaalioikeuden riita-asiat, jotka ovat tulleet Helsingin käräjäoikeudesta; eräät kansainväliset perheoikeusasiat ja lapsikaappausasiat; elinkautiseen vankeuteen tuomitun ja koko rangaistusta rangaistuslaitoksessa suorittamaan määrätyn ehdonalaista vapauttamista koskevat asiat (1.10.2006 alkaen); eräät virkasyyteasiat, valitukset Suomen Asianajajaliiton kurinpitoasioista. Näistä erityistehtävistä johtuen tilastokeskuksen PX-Web Statfin -taulukoissa näkyy Helsingin hovioikeuden alla alioikeutena muitakin kuin Helsingin hovioikeuspiirin käräjäoikeuksia.

Tilastoyksikkönä on asia. Jos asiassa on useampia rikoksia, niistä on valittu törkein rikos. Tilastossa käytetään vuoden lopussa voimassa olevaa alue- ja asialuokitusta. Asialuokituksina käytetään Kolminumeroista rikosnimikkeistöä ja Siviiliasiain nimikkeistöä. Tilaston aihealueella ei ole käytössä kansainvälisiä standardeja.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös oikeustilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot oikeudellisia oloja kuvaavien tilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1497-12).

Tietoja käytetään hovioikeuksien toimintaa kuvaavan tilaston laadintaan. Tilasto on osa tuomioistuinten toimintaa ja oikeusoloja kuvaavia tilastoja Suomessa. Pääasiallisia käyttäjiä ovat oikeushallinto, media ja tutkijat ja opiskelijat.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perustiedot on saatu oikeushallinnon ylläpitämästä hovioikeuksien asianhallintajärjestelmästä. Tilastokeskuksessa hovioikeuksien tiedostoon liitetään vastaava alioikeuden ratkaisu siviiliasioissa tuomioistuinten asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) sekä rikosasioissa Sakari-järjestelmästä tietoja käsittelyaikojen laskemista varten.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa ovat kaikki hovioikeuksien vuoden aikana lopullisesti ratkaisemat rikos- ja siviiliasiat.

Aineistolle tehdään Tilastokeskuksessa tarkastus- ja loogisuusajoja ja tarvittaessa tiedonantajalle lisäkyselyjä. Aineistoa aina myös verrataan aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Mahdolliset havaitut virheet ja puutteet korjataan lopulliseen tilastoaineistoon.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto tuotetaan vuosittain. Tilastovuotena on kalenterivuosi. Perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppupuolella ja tiedot julkaistaan kesäkuun aikana. Julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin verkko-osoite on http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html#?langs=fi

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja hovioikeuksien ratkaisemista asioista on saatavissa tilaston kotisivulta Tilastokeskuksen verkkosivuilta, maksuttomasta StatFin-tietopalvelusta sekä vuoteen 2009 asti ilmestyneestä Oikeustilastollisesta vuosikirjasta. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Tilastokeskuksen oikeustilastoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Hovioikeuksien ratkaisut -tilasto sisältää hovioikeuspiireittäin myös käräjäoikeustietoja. Vuoden 2010 alussa muuttuivat käräjäoikeuksien toimialueet eli tuomiopiirit. Tuolloin toimintansa aloitti 27 käräjäoikeutta aiemman 51 sijaan. Osa vanhoista käräjäoikeuksista säilyi ennallaan, mutta suurimmassa osassa sekä nimi että toimialue muuttuivat. Uudet käräjäoikeudet on lueteltu laissa käräjäoikeuslain muuttamisesta (1751/2009). Käräjäoikeusmuutoksesta johtuen hovioikeuksien PX-Web StatFin -tietokantojen aikasarjoja on uudistettu. Vuosien 2009–2013 osalta tiedot on muutettu vastaamaan vuoden 2010 käräjäoikeusluokitusta. Vanhalla käräjäoikeusluokituksella on saatavissa PX-Web- tietokantatietoja vuosilta 2002-2009.

Alkoholirikoksia koskeva rikoslain 50a luku ja alkoholilain muutos tulivat voimaan 1.11. 2009. Uusina rikosnimikkeinä otettiin käyttöön alkoholirikos, törkeä alkoholirikos, lievä alkoholirikos (rikoslakirikoksia) ja alkoholirikkomus (Alkoholilaki). Muutoksen takia rikosnimikkeistöä uudistettiin niin, että ryhmä G Alkoholirikokset poistettiin ja edellä mainitut rikoslakirikokset siirrettiin ryhmään F Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Alkoholirikkomus on ryhmässä H Muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset.

Vuoden 2009 alusta käytössä oleva uusi rikosten ryhmittely:
A Omaisuusrikokset
B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset
C Seksuaalirikokset
D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
E Liikennerikokset
F Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
H Muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset
I Muut asiat

Uutta ryhmittelyä käytetään tilastovuosien 2009-2013 PX-Web -tietokantataulukossa.

7. Yhtenäisyys

Tilastossa ovat kaikki hovioikeuksien lopulliset ratkaisut siviili- ja rikosasioissa. Vastaavanlaajuisia tilastoja ei julkaista muualla. Tilastossa käytetyt asialuokitukset löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web StatFin -tietokantapalvelusta. Siviiliasiain nimikkeistö ja Kolminumeroinen rikosluokitus ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Tilastokeskuksen luokitustietokannassa.


Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 27.6.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Hovioikeuksien ratkaisut [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-484X. 2013, Laatuseloste: Hovioikeuksien ratkaisut . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.4.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/hovoikr/2013/hovoikr_2013_2014-06-27_laa_001_fi.html