Julkaistu: 27.9.2019

Kuluttajien arviot talouskasvusta ja työttömyydestä yhä apeammat

Kuluttajien luottamus talouteen pysyi syyskuussa suunnilleen ennallaan. Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa -4,2, kun se elokuussa oli -4,5 ja heinäkuussa -3,9. Viime vuoden syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon 1,5. Indikaattorin keskiarvo tammikuusta 2018 lähtien on -0,2. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. syyskuuta 1 012 Suomessa asuvaa henkilöä. Tutkimuksen menetelmät uudistuivat toukokuussa.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotus Suomen talouskehityksestä synkkeni syyskuussa entisestään. Sen sijaan arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta ja myös sen lähitulevaisuudesta parani elokuuhun verrattuna. Odotus pysyi kuitenkin yhä vaisulla tasolla. Syyskuussa kuluttajien rahankäyttöaikeet kestokulutukseen lisääntyivät hieman ja niitä oli keskimääräistä enemmän.

Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden osatekijöistä sekä oman että Suomen talouden odotukset heikkenivät syyskuussa. Kuva Suomen taloudesta suorastaan romahti vuodessa. Muut osatekijät vahvistuivat hieman.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Syyskuussa kuluttajat ennakoivat yhä selvemmin, että Suomen työttömyystilanne heikkenee jatkossa. Lisäksi työlliset kuluttajat kokivat, että työttömyyden uhka on myös omalla kohdalla lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. Lähes puolella työssä käyvistä ei tosin uhkaa ole ilmennyt tai ilmene lainkaan.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat syyskuussa hyväksi. Ajankohtaa pidettiin yleisesti hyvin otollisena lainanotolle mutta ei kestotavaroiden ostamiselle eikä varsinkaan säästämiselle.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Syyskuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -1,3) ja Pohjois-Suomessa (-1,3) ja heikointa Länsi-Suomessa (-6,8). Väestöryhmistä opiskelijat olivat optimistisimpia (6,7). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat syyskuussa eläkeläiset (-15,4) ja työttömät (-12,2). Luottamus talouteen tavallisesti vähenee henkilön iän mukana. Koulutuksen ja tulojen mukana luottamus vastaavasti yleensä lisääntyy. Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista .

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla: Lehdistötiedotteet .

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (ks. Laatuseloste ). Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.


Lähde: Kuluttajien luottamus 2019, syyskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Tuomas Parikka 029 551 3276, kuluttajien.luottamus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (358,5 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.9.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. syyskuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2019/09/kbar_2019_09_2019-09-27_tie_001_fi.html