Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Kuluttajabarometriin monia muutoksia toukokuusta 2019 lähtien

Kuluttajabarometrin nimi vaihtuu toukokuussa 2019: tilaston uusi nimi on kuluttajien luottamus. Tiedonkeruussa käytetään pitempää nimeä kuluttajien luottamustutkimus.

Tiedonkeruumenetelmä

Kuluttajabarometrin tiedot on kerätty puhelinhaastatteluilla vuodesta 1987 lähtien. Toukokuusta alkaen kuluttajien luottamustutkimus tehdään ns. yhdistelmätiedonkeruulla: puhelinhaastattelujen lisäksi itse täytettävällä verkkolomakkeella. Kumpaakin keruutapaa varten on laadittu omanlainen kyselylomakkeensa.

Tutkimuksen uuden perusjoukon muodostavat Suomessa asuvat 18–74-vuotiaat henkilöt (kuluttajabarometrissa 15–84-vuotiaat). Otoskoko pienenee hieman ja on kuukausittain 2 200 henkilöä (kuluttajabarometrissa 2 350 henkilöä). Lisäksi jatkossa on käytössä paneeliasetelma: jokainen henkilö osallistuu tutkimukseen kaksi kertaa noin puolen vuoden sisällä, ja joka kuukausi puolet eli 1 100 on uusia otoshenkilöitä (kuluttajabarometrissa kokonaan uusi otos kuukausittain). Uudet menetelmät kuvataan tarkemmin kuluttajien luottamus -tilaston laatuselosteessa.

Tietosisältö

Kuluttajien luottamus -tilaston tietosisältö on aiempaa huomattavasti suppeampi ja kevyempi. Jatkossa keskitytään kuluttajien taloutta koskevien mielialojen, odotusten ja aikomusten selvittämiseen. Lomakkeelta putoavat pois seuraavat kokonaisuudet: säästämisen, sijoittamisen ja lainanoton kohteet, asunnon ja auton oston rahoitustavat, asunnon yleiset korjaukset sekä nykyaikaisten laitteiden omistus kotitalouksissa. Lisäksi muutamaa taustatietoa ei enää kysytä. Tilastokeskus jatkaa laitteiden yleisyyden tilastointia muulla myöhemmin julkistettavalla tavalla.

Kuluttajien luottamustutkimuksen kaikki kysymykset kohdistuvat henkilöön eli vastaajaan itseensä, eivät enää hänen koko kotitalouteensa. Muutos ei vaikuta mielipidekysymyksiin mutta koskee rahatilannetta, säästämismahdollisuuksia sekä lainanotto- ja ostoaikomuksia kartoittavia kysymyksiä. Muutos yksinkertaistaa tutkimuksen painotusmenetelmää: jatkossa muodostetaan ja käytetään vain henkilöpainoja tulosten korotuksessa perusjoukon tasolle ja vastauskadon korjaamisessa. Henkilöpainojen kalibrointia uudistetaan toukokuusta alkaen.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Myös tutkimuksen tärkeimmän tuloksen eli kuluttajien luottamusindikaattorin laskenta muuttuu toukokuussa, sillä sen osatekijät vaihtuvat osittain Euroopan komission aloitteesta. Uuden luottamusindikaattorin osatekijät ovat: kuluttajan oma talous nyt, kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua, Suomen talous 12 kuukauden kuluttua ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen. Nykyisistä osatekijöistä jäävät siten pois odotukset yleisestä työttömyydestä ja kotitalouden säästämismahdollisuuksista. Tilalle tulevat oma talous nyt ja rahankäyttö kestotavaroihin. Uuden luottamusindikaattorin uskotaan ennakoivan yksityisen kulutuksen kehitystä nykyistä indikaattoria paremmin. Tarkempaa tietoa luottamusindikaattorin vaihdoksesta löytyy Euroopan komission verkkosivuilta (englanniksi).

Aikasarjat

Edellä kerrotuilla muutoksilla on väistämättä vaikutusta kuluttajien luottamus -tilaston tuloksiin. On todennäköistä, että tilaston aikasarjat katkeavat. Muutosta analysoidaan kevään aikana perusteellisesti helmi-huhtikuussa 2019 tehtyjen rinnakkaisten tiedonkeruiden avulla. Tehtävänä on kuvata muutosten vaikutuksen suuruutta tilaston eri indikaattoreihin ja yrittää löytää keino kuluttajien luottamuksen pitkien aikasarjojen pitämiseksi jatkossakin yhtenäisinä.


Päivitetty 25.3.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kbar/kbar_2019-03-25_uut_001.html