Menetelmäseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Liikevaihtokuvaajat ovat indeksejä, jotka kuvaavat kuukausitasolla yritysten liiketoiminnan kehitystä. Indeksien laskennassa käytetään Suomen lähes koko yritystoiminnan kattavaa Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa (ent. kausiveroaineisto) sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja Yritysrekisteriä. Liikevaihtoindeksejä julkaistaan teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden pää- ja alatoimialoilta

Tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, eräissä kansainvälisissä organisaatioissa ja Suomen julkisessa hallinnossa sekä aluekehittämisessä yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa Tuotannon suhdannekuvaaja sekä Neljännesvuositilinpito käyttävät liikevaihtoindeksejä lähdeaineistonaan

Liikevaihtoindeksejä julkaistaan seuraavista toimialoista alatoimialoittain:

teollisuus

rakentaminen

kauppa

muut palvelut.

Kaupan myyntiä on tilastoitu aina 1950-luvulta lähtien. Teollisuuden, rakentamisen ja muiden palvelujen tietojen kuukausittainen julkaiseminen aloitettiin vuonna 1999. Kaikki TOL 2008 -luokitukseen perustuvat indeksisarjat alkavat vuodesta 1995.

Kuukausittaisten koko maata koskevien tilastojen lisäksi liiketoiminnan suhdannekehitystä kuvataan asiakkaiden tietotarpeen mukaan. Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömäärätietoja sekä suhdannekehityksen taustaa selittäviä kasvukatsauksia asiakkaan valinnan mukaan:

alueittain

toimialoittain

yrityksistä kokoluokittain

valitusta yritysryhmästä.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Liikevaihtokuvaajat perustuvat Verohallinnon oma-aloitteisten verojen tietoihin ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun. Lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen Yritysrekisteriä.

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto sisältää arvonlisäveron maksu- ja ilmoitusmenettelyn yhteydessä kerätyt tiedot. Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistossa havaintoyksikkönä on yritys. Aineisto kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset.

Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa perushavaintoyksikkönä on yritys, mutta noin 30 monitoimialaista yritystä on jaettu toimialapuhtauden säilyttämiseksi toimialayksiköihin. Yrityksellä voi siten olla esimerkiksi erilliset toimialayksiköt valmistus-, myynti- ja palvelutoiminnassaan. Tiedustelu kattaa noin 2 000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kysytään liikevaihtotietotietoja kuukausittain.

Indeksejä tuotettaessa apuna käytetään Yritysrekisteristä saatavia yritysten perustietoja ja alueellisia indeksejä tuotettaessa myös toimipaikkojen tietoja. Alueellisia suhdannetietoja tuotettaessa toimipaikoille lasketaan osuudet yrityksen liikevaihdosta tai henkilöstömäärästä.

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Liikevaihto

Tilastokeskuksen suorassa tiedonkeruussa eli myyntitiedustelussa liikevaihto on pääsääntöisesti kirjanpitolain (KPL 4:1) mukainen liikevaihtotieto, joka on jaettu myyntiin kotimaahan ja myyntiin ulkomaille. Liikevaihtoon luetaan varsinaisen liiketoiminnan myyntituotot eli kuukauden aikana myytyjen tavaroiden ja palveluiden arvo sekä kaikki muut asiakkaalta veloitettavat kulut kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset. Myyntituotoista vähennetään myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot sekä kaikki yksikön tavaroihin ja palveluihin liittyvät tullit, maksut ja verot (esim. valmisteverot ja autoverot). Liikevaihtotieto eroaa tässä tapauksessa kirjanpitolain liikevaihdosta valmisteverojen osalta. Myynnin oikaisuerien lisäksi myynnistä vähennetään tulonsiirtoerät ja läpikulkuerät. Liikevaihtoon sisältyvät erät vaihtelevat toimialakohtaisesti. Komissiokaupassa liikevaihtoon kirjataan vain saatu välityspalkkio. Tuloutusperiaate on suoriteperuste. Poikkeuksena yleisestä tuloutusperiaatteesta on osatuloutus. Oma-aloitteisten verojen aineistosta laskettava liikevaihto ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa, koska se voi sisältää mm. käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja ja satunnaisia eriä.

Teollisuudessa tarkastellaan lisäksi erikseen kotimaan- ja vientiliikevaihtoa. Rakentamisen liikevaihtokuvaaja käsittää ensisijaisesti rakennusyritysten kotimaan myynnin, mutta tietyt toimintamallit kuten perustajaurakoinnin, se kuvaa hankintojen mukaan arvostettuna.

Koska tarkasteltavat muuttujat eivät sisällä arvonlisäveroa, sen muutokset eivät vaikuta lasketun indeksin tasoon. Näin indeksisarjoja voidaan pitää ajallisesti vertailukelpoisina. Kaupan määräindeksien deflatoinnissa käytettävät kuluttajahintaindeksit muutetaan myös arvonlisäverottomiksi. Täten arvonlisäveron muutokset eivät näy myöskään kaupan määräindeksisarjoissa.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (pääluokka K), koulutuksessa (P), terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) ja julkisella sektorilla (O) kaikki toiminta ei ole arvonlisäverovelvollista, eikä kaikki toimialoilla syntyvä liikevaihto sisälly aineistoon. Näitä toimialoja tarkastellaan ainoastaan palkkasumman ja henkilöstömäärän pohjalta.

Indeksit

Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Perusvuoden sisällä kuukausittaiset arvot poikkeavat sadasta. Nykyisissä liikevaihtoindekseissä perusvuosi on 2010. Perusvuosi uusitaan viiden vuoden välein, joten seuraava perusvuosi on 2015.

Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia suhdanteissa voidaan seurata vertaamalla vuoden eri kuukausia keskenään kausitasoitetun sarjan avulla. Kausitasoitus poistaa kausivaihtelun, joka ilmenee mm. tiettyihin kuukausiin kohdistuvina sesonkeina.

Indeksit sopivat hyvin eri toimialojen kehityksen vertailuun. Lisäksi indeksien avulla on helppo verrata toimialan liikevaihdon kehitystä hinnoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan indeksit eivät kerro liikevaihtojen euromäärää ja jakautumista toimialojen kesken. Toimialoittaiset euromäärät ovat saatavissa Tilastokeskuksen vuositilastoista, kuten yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta.

Laskuesimerkki liikevaihtoindekseillä laskemisesta ja niiden tulkinnasta

Ajankohta
(2010=100)
Liikevaihto-
indeksi
Muutosprosentti
perusvuoden
keskiarvosta
Elokuu 2008 84,8 -15,2
Elokuu 2010 101,4 1,4
Elokuu 2011 108,0 8,0

Muutos prosentteina elokuusta 2010 elokuuhun 2011:
100* (108,0-101,4)/101,4 = 6,5.
Kasvua on siis 6,5 prosenttia.

Arvoindeksi

Arvoindeksi kuvaa liikevaihdon nimellisarvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Toisin sanoen arvoindeksi sisältää sekä hintojen että määrän muutokset. Liikevaihtokuvaajat ovat arvoindeksejä. Niiden arvot saadaan suoraan käytettävistä aineistoista. Muita arvoindeksejä ovat mm. teollisuuden uudet tilaukset tai palkkasummaindeksit.

Hintaindeksi

Hintaindeksi kuvaa hintojen muutoksia suhteessa valittuun perusvuoteen. Esimerkiksi tuottajahintaindeksi kuvaa tuotannossa käytettävien hyödykkeiden keskimääräisen hintatason kehitystä. Kuluttajahintaindeksiä käytetään kuvaamaan kotitalouksien kokeman inflaation muutoksia.

Kustannusindeksi

Jokaisen hyödykkeen ja palvelun hinta muodostuu useista kustannustekijöistä kuten palkoista, materiaaleista, vuokrista, poistoista, koroista, energiasta ja kuljetuksista. Tilastokeskus julkaisee tietoja rakentamiseen liittyvien kustannustekijöiden hinnan kehityksestä (ns. Rakennuskustannusindeksi).

Määrä- eli volyymi-indeksi

Määrä- eli volyymi-indeksi kuvaa määrissä tapahtuneita muutoksia. Tilastokeskus tuottaa kaupan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoista määräindeksit. Myynnin määräindeksit saadaan deflatoimalla liikevaihtoindeksit eli poistamalla hintojen muutoksen vaikutus indeksisarjoista.

Kaupan määräindeksin laskennassa käytetyt hintaindeksit on rakennettu hyödykeryhmäkohtaisista hintaindekseistä. Hintaindeksit on muodostettu painottamalla siten, että kukin indeksi kuvaa toimialan myyntiä vastaavan tuotekorin hintakehitystä. Tuotekorin painot päivitetään perusvuoden vaihdon yhteydessä. Perusvuotta vanhemmille vuosille käytetään aiemman perusvuoden mukaisia painoja, joten määräindeksien kehityksessä huomioidaan myös kulutusrakenteen muutos.

Rakentamisen määräindeksin laskennassa Toimialan 41 Talonrakentaminen sekä 43 Erikoistunut rakennustoiminta sarjat deflatoidaan uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa syntyvällä hintaindeksillä. Toimialan 42 Maa- ja vesirakentaminen sarja puolestaan deflatoidaan maarakennuskustannusindeksillä. Toimialan F Rakentaminen määräindeksi lasketaan painottamalla yhteen talonrakentamisen, maa- ja vesirakentamisen sekä erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määräindeksit. Painoina käytetään toimialan perusvuoden tuotannon jalostusarvoa.

Kaupan ja rakentamisen määräindeksit saadaan jakamalla liikevaihdon arvoindeksit hintaindekseillä: Saatu osamäärä kerrotaan sadalla.

määräindeksi = 100 x (arvoindeksi/hintaindeksi)

Teollisuuden määrä- eli volyymi-indeksi tuotetaan pääasiassa toimipaikkapohjaiseen otokseen perustuen. Tilastokeskuksen omaa tiedonkeruuta täydennetään deflatoimalla pienten ja keskisuurten yritysten arvotietoja, jotka saadaan oma-aloitteisten verojen aineistosta.

Seuraavassa taulussa on hahmoteltu eri muuttujien tulkintaa.

Muuttuja Vastaa kysymykseen...
(esimerkkimuuttujana liikevaihto)
Vuosimuutos Miten liikevaihto on muuttunut edellisen vuoden vastinkuukauteen nähden?
Kumulatiivinen
vuosimuutos
Miten alkuvuoden liikevaihto on muuttunut edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon nähden?
Alkuperäinen
indeksisarja
Miten eri kuukausien liikevaihto eroaa toisistaan ja mikä on ajallinen kehitys?
Työ- tai kauppa
päiväkorjattu sarja
Mikä olisi kehitys siinä tapauksessa, että kuukausittaisten työ- tai kauppapäivien lukumäärä vastinkuukausina olisi sama vuodesta toiseen?
Kausitasoitettu
sarja
Mikä olisi kehitys, jos vuodenaikojen ja juhlapyhien aiheuttamat muutokset poistettaisiin?
Trendisarja Mikä on tarkasteluajanjakson suhdannekehitys (viimeisimmät kuukaudet perustuvat teoreettiseen estimointiin, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella)?

1.2.3 Toimialaluokitus

Toimialaluokat on muodostettu toimialaluokitus TOL 2008:n mukaisesti (Tilastokeskus, Helsinki 2008). Toimialaluokitus TOL 2008 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE Rev. 2:een siten, että NACEn nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla.

Yksiköt luokitellaan toimialaluokkiin tilastoajankohtana pääasiallisen toimintansa perusteella. Koska useissa yksiköissä harjoitetaan monenlaista toimintaa, joudutaan niiden merkitys punnitsemaan arvonlisäysosuuksien avulla. Mitä enemmän jokin toiminta lisää arvoa, sitä suurempi paino sille annetaan toimialamäärittelyssä. Jos arvonlisäystä ei tiedetä, käytetään esimerkiksi palkkoja, henkilöstön määrää, tuotannon bruttoarvoa ja liikevaihtoa.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki, jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Yrityksillä, kunnallisilla organisaatioilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on velvollisuus antaa tietoa laissa erikseen määritellyissä asioissa. Tilastojen perustiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä voidaan luovuttaa vain tunnistamattomassa muodossa sekä vain tieteellisten tutkimusten ja tilastollisten selvitysten tekoon. Poikkeuksena ovat Yritysrekisterin tiedot sekä valtion ja kuntien viranomaisten toimintaa kuvaavat julkiset tiedot. Lisäksi uudesta ja muuttuneesta tietojen keruusta on neuvoteltava tiedonantovelvollisten edustajien kanssa hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun aloittamista.

Aina indeksisarjoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; toisin sanoen tuloksista ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Sen vuoksi eräiden toimialojen tietoja ei julkaista ollenkaan. Esimerkiksi ilmaliikenteen liikevaihtoindeksejä ei julkaista. Tiedot sisältyvät kuitenkin kuljetus ja varastointi –pääluokan tietoihin.

Kuukausitilastointia ohjaa EU:n asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan koko maata koskevia indeksisarjoja mm. liikevaihtotiedoista tietyiltä toimialoilta.

Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen tehtäviä ja toimintaa säätelevistä laeista ja asetuksista.

alkuun

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko

Liiketoiminnan kuukausikuvaajien perusjoukkona ovat liikevaihtoindeksejä laskettaessa oma-aloitteisten verojen ilmoituksen Verohallintoon antavat yritykset. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen Yritysrekisterin toimialakoodin mukaan kuuluvat tarkasteltaville toimialoille.

2.1.1 Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto

Oma-aloitteisten verojen tiedot koostuvat arvonlisävero- ja työnantajasuoritustiedoista. Arvonlisäverotuksen yleisperiaate on, että tavaroita ja palveluja myyvä elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen yritysmuodosta riippumatta.

Arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. elinkeinonharjoittajat, joiden toiminta on vähäistä, pankki- ja rahoitustoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä eräät uskonnolliset yhdyskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Valtio ja kunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta.

Rekisteröidyn työnantajan on annettava oma-aloitteisten verojen ilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Neljännesvuosiraportointiin ovat oikeutettuja alv-tietojen osalta ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 30 001 - 100 000 euroa sekä työnantajasuoritusten osalta kaikki ne työantajat, joiden liikevaihto on 100 000 euroa tai alle. Vuositason raportointiin ovat alv-tietojen osalta oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on korkeintaan 30 000 euroa. Sähköinen oma-aloitteisten verojen ilmoitus palautetaan Verohallintoon sen kalenterikuukauden 12. päivänä jona kohdekauden vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Niinpä esimerkiksi tammikuun ALV-tiedot ja helmikuun palkkatiedot ilmoitetaan Verohallintoon maaliskuun 12. päivään mennessä.

Tammikuun 2017 tiedoista alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, ovat voineet ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Samalla kausiveroilmoituksen nimi muuttui oma-aloitteisiksi veroiksi. Aikaisemmin arvonlisävero on pitänyt pääsääntöisesti ilmoittaa heti, kun lasku on lähtenyt asiakkaalle. Jos yritys siirtyy maksuperusteiseen tilitykseen, se tekee ilmoituksen vasta kun on saanut maksun myynnistään.

Verohallinnon arvonlisäverotiedoista lasketut liikevaihtotiedot ovat valmiit indeksisarjojen laskentaa varten noin 70 päivän kuluttua kohdekuukauden päättymisestä. Verohallinnon aineistot täydentyvät kohdekuukauden osalta usean kuukauden ajan. Kuukausittain ilmoittavien yritysten osalta aineisto täydentyy kuuden kuukauden ajan, harvennetussa ilmoitusmenettelyssä vielä tätä pidemmältä ajalta. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on keskimäärin 90 prosenttia yritysten liikevaihdolla mitattuna.

2.1.2 Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Tilastokeskuksen myyntitiedustelun piirissä on noin 2 000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan-, julkisen sektorin-, koulutuksen- tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä, sillä ko. toimialoilta ei tuoteta liikevaihtotietoja. Valinnan kriteereinä ovat liikevaihdon suuruus ja yrityksen henkilöstön määrä. Otos pidetään ajan tasalla poistamalla lopettaneet yritykset ja yritykset, joiden toiminta on vähentynyt huomattavasti. Otosta täydennetään uusilla ja toimintaansa laajentaneilla yrityksillä.

Myyntitiedustelun tiedot tulee toimittaa Tilastokeskukseen kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Kaupan, palveluiden ja rakentamisen toimialalla EU:n vaatiman aikataulun mukaiset liikevaihtokuvaajat sekä kaupan kotimainen ennakollinen julkaisu lasketaan myyntitiedustelussa kerätyistä tiedoista.

Tiedustelulomake on pyritty pitämään lyhyenä ja selkeänä, ja siinä kysytään vain välttämättömiä tietoja, jotta tiedonantorasitus otokseen kuuluville yrityksille olisi mahdollisimman alhainen. Tiedonantajat toimittavat tietonsa pääsääntöisesti sähköisen tiedonannon kautta. Otoksen muodostamisessa on pyritty siihen, että mahdollisimman pienellä otoskoolla saavutettaisiin riittävä toimialoittainen kattavuus liikevaihdon suhteen. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yrityksien lukumäärästä on 0,1-6,4 prosenttia.

Otoksen kattavuus liikevaihdolla mitattuna

 

Toimiala TOL Yrityksien lkm1 Kokonaisliikevaihto
(1 000 e)
1
Otoksen
peittävyys
2
Teollisuus B 865 1 500 666 70 %
C 20 768 124 332 625 76 %
D 907 12 422 194 65 %
E 1 466 2 491 448 63 %
Rakentaminen F 41 616 30 269 970 40 %
Kauppa G45 9 434 15 177 641 72 %
G46 14 226 61 468 052 68 %
G47 20 035 37 470 982 62 %
Muut palvelut H 21 102 22 530 873 56 %
I 11 781 6 138 771 35 %
J 10 084 19 193 433 66 %
L 25 444 8 140 792 38 %
M 35 682 13 810 413 30 %
N 14 063 10 483 130 45 %
R 6 972 4 460 835 67 %
S 19 364 1 767 305 21 %

1 Lähde: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2015. Tilastokeskus.
2 keskiarvo vuoden 2015 kertymästä

2.2 Laskentamenetelmä

2.2.1 Laskenta-aineiston korjaaminen ja rajaaminen

Verohallinnon aineistoon ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan jo ennen laskentaa. Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla, käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset.

2.2.2 Laskenta

Perusvuosi

Liikevaihtokuvaajien perusvuosi on 2010. Toisin sanoen alkuperäisen sarjan vuoden 2010 kuukausi-indeksien keskiarvo on 100. Kuukausittaiset liikevaihtomäärät on laskettu toimialoittain yhteen yrityskohtaisista tiedoista.

Indeksien laskenta

Laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen: koossa on vain osa yrityksistä. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen kunnes aineisto on lopullinen.

2.3 Työpäiväkorjaus, kausitasoitus ja trendi

2.3.1 Kausitasoituksen käsitteitä

Työpäiväkorjauksella tai kauppapäiväkorjauksella eliminoidaan kalenterista johtuvat vaihtelut. Työpäiväkorjaus huomioi arkipäivien lukumäärien eroista aiheutuvan vaihtelun. Kauppapäiväkorjauksella tarkoitetaan menetelmää, joka poistaa eri viikonpäivien vaihtelun vaikutuksen indeksin kehitykseen. Joissain indekseissä korjataan myös yleisistä pyhäpäivistä aiheutuvat muutokset.

Perinteisesti ajatellaan, että aikasarja koostuu erillisistä komponenteista, joita ei voida erikseen havaita. Taloudellisen ilmiön kehittymistä kuvaavista aikasarjoista erotetaan tavallisesti seuraavat neljä komponenttia: trendi-, suhdanne-, kausivaihtelu- sekä jäännös- eli residuaalikomponentti.

Kausivaihtelulla tarkoitetaan vuoden sisällä tapahtuvia systemaattisia heilahteluja taloudellisissa aikasarjoissa, jotka aiheutuvat muun muassa vuodenaikojen vaihtelusta, sesongeista, lomista ja muista yleensä yrityksistä itsestään riippumattomiksi mielletyistä ilmiöistä.

Trendillä tarkoitetaan aikasarjassa ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Suhdannekomponentti on taas seurausta taloudellisten suureiden syklisestä kehityksestä. Suhdannekomponentti kuvaa aikasarjan pitkän ajan vaihtelua trendin ympärillä. Usein trendi- ja suhdannekomponentti yhdistetään ja puhutaan vain trendistä. Ennen kaikkea lyhyille aikasarjoille trendin loppupää on epävarma. Siksi trendikäyrän rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen sarjan käyttäytymistä.

Kausitasoituksessa on kyse kausivaihtelukomponentin eliminoimisesta aikasarjasta. Kausipuhdistetusta sarjasta on usein helpompi havaita pitkän ja lyhyen aikavälin kehityssuunta sekä viimeaikaiset merkittävät poikkeamat sarjan kehityksessä.

Trendi saadaan poistamalla kausitasoitetusta sarjasta vielä jäännössarjan vaihtelu. Jäännöskomponenttiin sisältyy kaikki se vaihtelu, joka ei sisälly mihinkään muuhun komponenttiin.

2.3.2 Käytetyt työpäiväkorjaus- ja kausitasoitusmenetelmät

Kaikkien liikevaihtokuvaajien kausitasoituksessa käytetään TRAMO/SEATS –menetelmää, joka on Eurostatin suositusten mukainen. Muiden palveluiden julkistus perustuu työpäiväkorjattuun liikevaihtokuvaajaan.

alkuun

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Liiketoiminnan kuukausikuvaajissa keskeistä on nopeus ja luotettavuus. Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto on laajuudessaan erinomainen pohja luotettavuudelle, sillä se sisältää lähes koko Suomen yritystoiminnan.

Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua aineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi. Oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy kuukausi-ilmoittajien osalta kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Sen vuoksi indeksiluvut lasketaan uudestaan, kunnes aineisto on kokonaan täydentynyt. Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen optisesta luvusta tai tiedonantajien virheellisistä ilmoituksista johtuen.

Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa eli myyntitiedustelussa liikevaihdon käsite on hyvin pitkälti Eurostatin määritelmän ja kirjanpitolain mukainen. Oma-aloitteisten verojen ilmoituksesta laskettava liikevaihto ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa, koska se voi sisältää mm. käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja ja satunnaisia eriä. Näitä eriä pyritään poistamaan aineiston korjauksilla ennen laskentaa ja sen aikana.

Yrityksille on annettu toimialakoodi päätoimintansa mukaan. Kuitenkin yrityksellä voi olla muutakin kuin päätoimialan mukaista toimintaa. Tästä syystä merkittävimmät sivutoiminnot on jaettu omiksi toimialayksiköikseen suorassa tiedonkeruussa.

alkuun

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kaupan myynnistä julkaistaan ennakko vain kuukauden viiveellä. Laajemmat kaupan myynnin kuukausittaiset ennakkotiedot julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä. Teollisuuden, rakentamisen ja muiden palveluiden liikevaihtokuvaajat julkaistaan noin kahden ja puolen kuukauden viiveellä, kuten kaupan myynnin tarkentuneet tiedot. Julkaisupäivät on koottu Tilastokeskuksen julkistamiskalenteriin.

Tiedote Julkaisuviive keskimäärin
Vähittäiskaupan myynnin ennakko 28 päivää
Suurten yritysten liikevaihtoennakko 30 päivää
Kaupan myynnin ennakkotiedot 44 päivää
Rakentamisen liikevaihto 74 päivää
Palveluiden liikevaihto 74 päivää
Teollisuuden liikevaihto 74 päivää

Laskennan tuloksena syntyvät toimialoittaiset kuukausitason liikevaihtokuvaajat. Muutosprosentit lasketaan vertaamalla kutakin kuukautta edellisen vuoden vastinkuukauteen.

alkuun

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Julkistus

Liikevaihtokuvaajista tuotetaan kuukausittain kuusi erillistä julkistusta: teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palvelujen liikevaihtokuvaajat sekä ennakkotiedot vähittäiskaupasta ja suurten yritysten liikevaihdosta. Uusimmat tiedot viedään julkaisupäivänä Tilastokeskuksen kotisivulle. Tuoreimmat julkistetut tiedot toimitetaan tilaajille sähköpostitse.

5.2 Internetjulkaisut

Liikevaihtokuvaajien uusimpien julkistusten lisäksi Internetissä julkaistaan kuvaukset, aikasarjat ja kuviot kullekin tilastolle. Tiedot päivitetään aina uusimman tiedon ilmestyessä. Liikevaihtokuvaajat julkaistaan Internetissä myös Tilastokeskuksen maksuttomassa tilastotietokannassa (StatFin). Osa toimialoittaisista sarjoista julkaistaan myös Tilastokeskuksen maksullisessa aikasarjatietokannassa (Astika), joka sisältää suhdanne- ja taloustilastoja kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosisarjoina. Maksuttomissa tietokannoissa julkaistaan perustietoa ja maksullisissa pidemmälle jalostettua.

5.3 Erityisselvitykset asiakkaille: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto antaa mahdollisuuden monipuolisten selvitysten tekemiseen. Suhdannetietoa tuotetaan toimialoittain ja alueittain sekä nimetyistä yritysryhmistä.

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun avulla voi saada tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, vientiliikevaihdosta, palkoista tai henkilöstömäärästä haluamaltaan alueelta. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

alkuun

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot lasketaan jokaisen julkistuksen yhteydessä uudelleen noin vuoden ajalta. Julkistuksen tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia, joskin tuoreimmat tiedot voivat tarkentua aineiston täydentymisen vuoksi.

alkuun

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

7.1 Tilastojen eri käyttötarkoitukset

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhyempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia ko. vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esim. yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan suhdannekehitystä ajassa.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

7.2 Kalenterivuosi vs. tilikausi

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston liikevaihtotiedot ovat tilinpäätöksen mukaisia, joskin ammatinharjoittajilla liikevaihto muodostuu ammatin tuotosta. Liikevaihtotiedot ovat näissä tilastoissa yritysten tilikausilta, jotka eivät aina vastaa kalenterivuotta. Sen sijaan liikevaihtokuvaajissa kullekin kalenterivuodelle kohdistuu sille kuuluva myynti yrityksen tilikaudesta riippumatta. Vuositilastoissa kullekin vuodelle kohdistuvat kyseisen vuoden aikana päättyvät tilikaudet.

7.3 Käsitteiden vertailtavuus

Suhdannetietojen liikevaihto ei täysin vastaa vuositilastojen tuloslaskelman mukaista liikevaihtoa, koska oma-aloitteisten verojen aineiston liikevaihto voi sisältää tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä kuten käyttöomaisuuserien myynnit, muut tuotot, satunnaiset erät, käänteisesti verovelvolliset ostot, tuotteiden oman käytön sekä agentuurien myynnit, joita kaikkia ei pystytä poistamaan aineistosta.

7.4 Kuvausjoukon vertailtavuus

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon tulevat mukaan yritykset, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto tai tase on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan. Liikevaihtokuvaajissa pätee 10 000 euron liikevaihtoraja, sillä silloin yritys on arvonlisäverovelvollinen ja kuuluu oma-aloitteisten verojen aineistoon. Lisäksi palkkaa maksavat yritykset ovat mukana oma-aloitteisten verojen aineistossa riippumatta siitä, ovatko ne arvonlisäverovelvollisia. Liikevaihtotietojen laskennassa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset ovat mukana heti, kun tieto aloittamisesta tai lopettamisesta on varmistunut ja yritys on tullut arvonlisäverovelvolliseksi tai jäänyt arvonlisäverovelvollisuuden rajan alapuolelle. Aloittamis- ja lopettamisvaiheessa yritysten liikevaihto ja palkat ovat harvoin euromääräisesti suuria, mutta ne vaikuttavat toimialojen kehitykseen eri tavoin erilaisissa suhdannetilanteissa.

 


Päivitetty 13.4.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kaupan liikevaihtokuvaaja [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0912. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klv/klv_2017-04-13_men_001.html