Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Julkaistu: 1.6.2015

Kunnat sopeuttivat talouttaan vuonna 2014

Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettujen toimintakulujen kasvu jatkoi hidastumistaan. Kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia. Loiventuneen toimintakulukehityksen ansiosta kuntien yhteenlasketut vuosikatteet paranivat 7,2 prosenttia, vaikka valtionosuudet pienenivät ja verotulojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuonna. Myös kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edellisvuotta vähemmän.

Kuntien verotulot, valtionosuudet, vuosikate ja lainakanta 2004–2014*

Kuntien verotulot, valtionosuudet, vuosikate ja lainakanta 2004–2014*
*) Ennakko

Vuonna 2014 kuntien toimintakulut kasvoivat 272 miljoonaa euroa, mikä vastasi 0,7 prosentin kasvua. Toimintakuluista palkkausmenot laskivat 104 miljoonaa euroa, mutta palvelujen ostojen 347 miljoonan euron lisäys käänsi toimintakulut kasvuun. Toimintatuotot nousivat 13 miljoonaa euroa eli 0,1 prosenttia.

Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 441 miljoonalla eurolla, mikä merkitsi 1,5 prosentin kasvua. Näistä valtionosuudet laskivat 91 miljoonaa euroa, mutta verotulojen 533 miljoonan euron kasvu nosti verorahoituksen kehityksen lievästi positiiviseksi. Suurimman osan verotulojen kasvusta muodostivat tuloverot, joiden tuoton lisäys oli 226 miljoonaa euroa. Tuloverojen kasvu oli kuitenkin 905 miljoonaa euroa pienempää kuin edellisenä vuonna. Toisaalta verorahoituksen kasvu riitti yhdessä loiventuneen toimintakulukehityksen kanssa parantamaan kuntien vuosikatteita 148 miljoonalla eurolla. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 30 kunnalla, nyt vastaavassa tilanteessa olevia kuntia oli noin puolet vähemmän.

Yhteenlaskettujen tilinpäätösten mukaan vuosikate kattoi poistoista kunnissa 107 prosenttia ja kuntayhtymissä 116 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisvuodesta, jolloin vuosikate kattoi poistoista kunnissa 100 prosenttia ja kuntayhtymissä 112 prosenttia.

Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,7 miljardia euroa, jossa kasvua oli edellisvuodesta 0,9 miljardia euroa eli 6,4 prosenttia. Asukasta kohden lainaa oli 2 694 euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli 2 540 euroa. Omavaraisuusaste eli oman pääoman suhde koko pääomaan oli kunnilla 61 prosenttia. Suhdeluku pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi puolestaan 85 miljoonalla eurolla eli 2,9 prosenttia. Kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 3,0 miljardia euroa.

Vuonna 2014 kuntien tilinpäätöksiin poikkeuksellisia vuosimuutoksia aiheuttivat ammattikorkeakoulujen sekä markkinoilla toimivien liikelaitoksen ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset. Esimerkiksi kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos moninkertaistui edellisvuoteen verrattuna satunnaisiin eriin kirjattujen myyntivoittojen vuoksi, jotka aiheutuivat tytäryhtiöille siirtyneiden omaisuuserien käypien arvojen ja tasearvojen erotuksesta. Kunnat toteuttivat siirrot pääosin apporttiluovutuksina tai liiketoimintakauppoina. Apporttiluovutuksissa kunnat siirsivät omaisuutta tytäryhtiöille niiden osakkeita vastaan, kun taas liiketoimintakaupoissa kunnat myivät omaisuutta tytäryhtiöille. Vuonna 2014 useissa liiketoimintakaupoissa tytäryhtiöt rahoittivat omaisuuserien ostot lainoilla, jotka ne ottivat emokunniltaan. Näin ollen yhtiöittämisistä ei kertynyt merkittävää nettorahavirtaa. Omaisuuden siirrot näkyivät koko maan tasolla isona kasvuna investointimenoissa ja käyttöomaisuuden myyntituloissa. Taseessa yhtiöittämiset näkyivät erityisesti pysyvien vastaavien hyödykkeiden vähennyksinä ja vastaavasti pysyvien vastaavien osakkeiden ja osuuksien sekä lainasaamisten lisäyksinä.

Yhtiöittämisistä johtuen tietyt kunnan taloutta kuvaavat vuoden 2014 tunnusluvut eivät olleet vertailukelpoisia edellisvuoteen. Tällainen tunnusluku oli esimerkiksi investointien tulorahoitusprosentti, joka kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on voitu kattaa vuosikatteella. Tunnusluku oli kuntien yhteenlaskettujen tietojen perusteella vuonna 2014 huomattavasti heikompi kuin edellisvuonna, koska investointien omahankintamenot sisälsivät osassa kunnista apporttiomaisuutta vastaan saatujen tytäryhtiöosakkeiden arvon. Vuonna 2014 tunnusluku oli 34 prosenttia, kun edellisvuonna se oli 57 prosenttia. Lisäksi yhtiöittämisiin liittyvät kirjaukset eivät olleet vuoden 2014 tiedoissa välttämättä yhteneväisiä kuntien kesken yhtiöittämisten toteutustavoista ja ajankohdista riippuen.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Tilasto sisältää 320 kunnan 1) ja 151 kuntayhtymän tiedot.


1) Eckerön, Getan, Jomalan, Sottungan ja Kinnulan tiedot puuttuvat vuodelta 2014. Kyseisten kuntien tiedot on korvattu vuoden 2013 tiedoilla koko maan ja maakuntien yhteenlasketuissa tiedoissa.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston ennakkotiedot 2014. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Jari Kosonen 029 551 3789, Karen Asplund 029 551 3611, kuntien.talous@tilastokeskus.fi

Vastaavan tilastojohtajan sijainen: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (10 sivua 248,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 01.06.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1692. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktt/2014/ktt_2014_2015-06-01_tie_001_fi.html