Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 26.5.2014

Ruokakauppa on lähellä kotia

Noin joka kolmannella suomalaisella kotitaloudella on alle puolen kilometrin matka lähimpään ruokakauppaan katuja ja teitä pitkin mitattuna. Kolmella neljästä kotitaloudesta matkaa kauppaan on enintään puolitoista kilometriä. Keskimäärin matkaa lähikauppaan on kaksi kilometriä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aineistoon vuodelta 2012.

Kotitalouden etäisyys lähikaupasta asuinalueen kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan vuonna 2012

Kotitalouden etäisyys lähikaupasta asuinalueen kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan vuonna 2012

Lisätietoa kaupunki–maaseutu-luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus

Matka lähimpään ruokakauppaan on vain 0,7 kilometriä, jos matkaa kuvataan mediaanilla (Taulukko 1). Sen arvo saadaan, kun kaikki kotitaloudet asetetaan etäisyyden mukaan kasvavaan järjestykseen. Mediaani on tämän jakauman keskimmäinen arvo. Toisin sanoen puolet suomalaisista kotitalouksista asuu enintään 700 metrin päässä ruokakaupasta. Lähikaupaksi on tässä luokiteltu kotitaloutta lähimpänä sijaitseva valintamyymälä, supermarket tai tavaratalo.

Lähiruokakaupat ovat valtaosalle kotitalouksia kävelymatkan päässä. Palveluiden etäisyystarkastelu antaa viitteitä siitä, että elintarvikkeiden nettiostamisen potentiaalinen kohderyhmä ei ole suuri.

Kotoa kirjaston kulttuuripalveluihin on pidempi matka kuin lähikauppaan. Kotitalouden asunto sijaitsee keskimäärin 5,6 kilometrin päässä lähimmästä kirjastosta. Mediaanilla mitaten puolet kotitalouksista asuu alle 2,1 kilometrin päässä kirjastosta. Terveysasemalle on keskimäärin vain hieman pidempi matka kotoa kuin kirjastoon eli noin kuusi kilometriä ja mediaanilla mitaten 2,3 kilometriä. Lähimpään postiin matkaa kertyy keskimäärin 3,2 kilometriä.

Valtaosa kotitalouksista asuu kaupungeissa

Suomalaisista 3,4 miljoonaa asuu sisemmällä tai ulommalla kaupunkialueella tai maaseudun paikalliskeskuksessa, missä palvelut ovat lähellä (Taulukko 2).

Palveluiden etäisyyksiä tarkastellaan kaupunki–maaseutu-luokituksen pohjalta, joka on kuntarajoista riippumaton ja perustuu paikkatietoaineistoihin. Kaupunkialueita on kolme: sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue. Maaseutualueita on neljä: maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu.

Sisemmällä kaupunkialueella matkaa lähikauppaan tulee keskimäärin noin puoli kilometriä, postiin kilometri, kirjastoon ja terveysasemalle hieman yli pari kilometriä (Taulukko 1). Lähes neljä kymmenestä (37 %) kaikkiaan noin 2,6 miljoonasta suomalaisesta kotitaloudesta asuu sisemmällä kaupunkialueella, joksi luetaan kaupunkien tiivis, yhtenäinen ja tehokkaasti rakennettu alue. Sisemmän kaupunkialueen kotitalouksissa asuu 1,7 miljoona ihmistä.

Etäisyys palveluista kasvaa mitä kauempana sisemmästä kaupunkialueesta kotitalouden asunto sijaitsee. Esimerkiksi kaupungin kehysalueeksi luokitellulla alueella matka lähikauppaan on jo pidempi (2,7 km) kuin koko maan keskiarvo (2 km). Noin joka viidennellä (18 %) kehysalueella asuvalla kotitaloudella matkaa lähikauppaan tulee yli viisi kilometriä. Kaupungin kehysalueeksi määritellään kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa, joka on kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeellä.

Taulukko 1. Matka kotoa keskeisiin lähipalveluihin kaupunki-–maaseutu -luokituksen mukaan vuonna 2012

Alue Palvelu
Lähikauppa Kirjasto Terveyskeskus Posti
Keskiarvo (km) Mediaani (km) Keskiarvo (km) Mediaani (km) Keskiarvo (km) Mediaani (km) Keskiarvo (km) Mediaani (km)
Sisempi kaupunkialue 0.5 0.4 2.3 1.1 2.2 1.4 1.1 1.0
Ulompi kaupunkialue 0.9 0.8 3.8 2.5 3.7 2.7 2.0 1.8
Kaupungin kehysalue 2.7 1.8 6.7 5.7 5.8 5.0 3.4 2.7
Maaseudun paikalliskeskus 1.0 0.8 6.3 1.9 8.9 2.4 6.7 1.3
Kaupungin läheinen maaseutu 5.1 4.2 10.7 10.9 10.5 10.6 5.7 4.6
Ydinmaaseutu 3.8 1.9 9.9 6.1 12.6 8.8 5.9 2.1
Harvaan asuttu maaseutu 8.4 6.9 15.6 13.0 22.6 15.2 9.5 7.4
Koko maa 2.0 0.7 5.6 2.1 6.0 2.3 3.2 1.4

Taulukko 2. Kotitalouksien ja henkilöiden lukumäärä kotitalouksissa kaupunki-maaseutu -luokituksen mukaan 2012

Alue Kotitalouksia yhteensä Henkilöitä kotitalouksissa
% N % N
Sisempi kaupunkialue 37.0 959 100 31.5 1 678 400
Ulompi kaupunkialue 24.4 630 900 27.1 1 444 000
Kaupungin kehysalue 8.7 225 300 10.3 550 200
Maaseudun paikalliskeskus 5.8 149 900 5.2 278 000
Kaupungin läheinen maaseutu 6.0 156 600 6.6 350 100
Ydinmaaseutu 11.6 300 100 11.8 628 100
Harvaan asuttu maaseutu 6.5 169 100 7.4 395 000
Koko maa 100 259 1000 100 5 323 800

Maaseudun kirkonkylässä kauppa lähes yhtä lähellä kuin kaupungissa

Maaseudun paikalliskeskuksissa lähikauppa on lähellä, sillä kolme neljästä (76 %) kotitalouden asunnosta sijaitsee alle 1,5 kilometrin päässä lähikaupasta. Keskimäärin matkaa lähimpään ruokakauppaan on kilometri. Myös monet muut peruspalvelut ovat lähellä. Kirjastoon tulee matkaa yli kuusi kilometriä ja terveysasemalle vajaat yhdeksän kilometriä. Maaseudun paikalliskeskuksia ovat suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat taajamakeskukset, pikkukaupungit ja isot kirkonkylät.

”Kaupungin läheinen maaseutu” ja ”ydinmaanseutu” eivät poikkea palveluiden saatavuuden osalta paljon toisistaan, mutta mediaanilla mitaten ydinmaaseudulla palvelut ovat vähän lähempänä kuin kaupungin läheisellä maaseudulla. Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Ydinmaaseuduksi määritellään alue, jossa maa on intensiivisessä käytössä eli viljeltyä tai seudun tulee olla elinkeinorakenteeltaan monipuolista ja maaseuduksi suhteellisen tiiviisti asuttua.

Sen sijaan harvaan asutulla maaseudulla matkat palveluihin ovat selvästi pidempiä. Harvaan asutun maaseudun kotitalouksien keskimääräinen kauppamatka on pisin, maanteitse yli kahdeksan kilometriä. Mediaanista ilmenee, että puolella kotitalouksista matka lähikauppaan on pidempi kuin 6,9 kilometriä. Postin palvelut ovat keskimäärin hieman kauempana (9,5 km) kuin lähikauppa. Kirjastoon matkaa kertyy keskimäärin jo noin 16 kilometriä ja terveysasemalle runsaat 22 kilometriä.

Harvaan asuttu maaseutu on aluetta, jossa ei ole toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Alueen maa-alueesta suurin osa on metsää. Harvaan asutulla maaseudulla asuu 170 000 kotitaloutta, joka on vajaat seitsemän prosenttia kaikista kotitalouksista. Näissä asuu yhteensä 395 000 henkilöä.

Aineiston muodostaminen

Edellä on kuvattu kotitalouksien etäisyyksiä asunnostaan katuja ja teitä pitkin lähimpään kauppaan, kirjastoon, postiin ja lähimmälle terveysasemalle erilaisilla kaupunki- ja maaseutualueilla. Liitetaulukossa on lisää tietoa kotitalouksien ja eri palveluiden välisistä etäisyyksistä. Muita palveluita, joille etäisyydet on laskettu, ovat päiväkoti, peruskoulun ala-aste ja yläaste, lukio, kirjelaatikko, Otto-automaatti, elintarvikekioski ja ruokaravintola. Kaupan osalta on laskettu erikseen etäisyydet valintamyymälään, supermarketiin ja tavarataloon. Lähikauppa on lähin edellä mainituista kaupoista.

Kotitalouksien ja palveluiden väliset etäisyydet maantietä pitkin on laskettu kulutustutkimuksen 2012 otokselle paikkatietojen (karttakoordinaattien) avulla. Taustamuuttujana on käytetty kaupunki–maaseutu-luokitusta, joka on muodostettu paikkatietomenetelmin käyttäen tarkkoja sijaintitietoihin perustuvia koko maan kattavia aineistoja. Laskenta on tehty pääosin 250 x 250 metrin ruudukossa. Palvelujen etäisyyksiä koskeva maksullinen aineisto on saatavissa tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksesta.


Lähde: Kotitalouksien kulutus 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Marko Ylitalo 09 1734 3560, Juha Nurmela 09 1734 2548, kulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (297,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 26.5.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktutk/2012/ktutk_2012_2014-05-26_tie_001_fi.html