Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2019, syyskuu

Julkaistu: 15.6.2015

Vaihtotase alijäämäinen, pääomaa tuotiin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä

Maksutaseen mukainen kauppatase oli tasapainossa ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaroiden vienti painui laskuun, koska tavaravienti Venäjälle laski voimakkaasti. Palveluiden vienti pysytteli edellisvuoden tasolla. Huhtikuussa kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi viennin kasvaessa hieman ja tuonnin laskiessa edelleen. Rahoitustaseen puolella pääomaa tuotiin ulkomailta, eniten suorina sijoituksina.

Suomen vaihtotase ja kauppatase

Suomen vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Vaihtotaseen alijäämä oli 1,2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Alijäämä syntyi palveluiden, ensitulon ja tulojen uudelleen jaon tileiltä. Kauppatase oli tasapainossa.

Tavaroiden viennin arvo oli yhteensä 12,9 miljardia ensimmäisellä neljänneksellä 2015. Tavaravienti Venäjälle laski 34 prosenttia verrattuna edelliseen vuoden ensimmäiseen neljännekseen mikä painoi kokonaisviennin 2,5 prosentin laskuun. Ilman Venäjää laskettu ensimmäisen neljänneksen tavaravienti pysyi edellisen vuoden tasolla.

Palveluiden vienti oli 4,8 miljardia ensimmäisellä neljänneksellä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut- erän kasvaessa selvästi, 1,9 miljardiin euroon. Useimmissa palveluerissä muutokset vuoden takaiseen olivat pieniä ja palveluiden vienti pysytteli edellisvuoden tasolla. Palveluiden vientiä pienensi venäläisten matkailijoiden laskenut kulutus Suomessa. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa kirjataan palveluiden vientiin ja se oli tasoltaan 0,6 miljardia ensimmäisellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukainen tavaratuonti, 12,9 miljardia, laski 4,7 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaratuonti Venäjältä laski 23 prosenttia. Ilman Venäjää laskettu ensimmäisen neljänneksen tavaratuonti oli noin prosentin laskussa. Palveluiden tuonti, 5,3 miljardia, oli reilun prosentin laskussa. Palveluiden viennin ja palveluiden tuonnin erotuksena saatava palveluiden nettovaikutus oli 0,4 miljardia alijäämäinen.

Ensitulon tili oli 0,2 miljardia alijäämäinen. Alijäämä syntyi sijoitustuloista. Sijoitustuloja maksettiin ulkomaille 3,5 miljardilla ja ulkomailta Suomeen 3,2 miljardilla. Sijoitustuloja ovat muun muassa korot ja osingot. Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia alijäämäinen. Tulojen uudelleenjaon tiliin sisältyy mm. maksut kansainvälisille järjestöille.

Vaihtotase huhtikuussa 2015

Huhtikuussa vaihtotase oli 0,8 miljardia alijäämäinen ylijäämäisestä kauppataseesta huolimatta. Vuotta aiemmin, huhtikuussa 2014, vaihtotase oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 2,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Vaihtotaseen alijäämä syntyi erityisesti ensitulon tililtä, joka oli 1,3 miljardia alijäämäinen. Myös palveluiden ja tulojen uudelleenjaon tilit olivat alijäämäisiä. Kauppataseen ylijäämä, 0,7 miljardia, selittyy tuonnin laskulla. Maksutaseen mukainen tavaratuonti oli 4,1 miljardia huhtikuussa ja se laski 17 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta. Tavaravienti, 4,8 miljardia, nousi prosentin.

Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema

Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Suomeen tuotiin pääomaa nettomääräisesti 5,0 miljardia euroa. Pääomaa tuotiin nettomääräisesti eniten suorina sijoituksina, yhteensä 9,5 miljardia euroa. Vastaavasti pääomaa vietiin nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina) 3,5 miljardia euroa.

Maaliskuun 2015 lopussa Suomella oli saamisia ulkomailta 803,3 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 811,0 miljardia euroa. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema oli negatiivinen 7,7 miljardia euroa. Eniten nettomääräistä velkaa oli muiden sijoitusten erässä, 37,7 miljardia euroa. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä nettovarallisuutta supistivat valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset 2,1 miljardia euroa sekä hintamuutokset 1,4 miljardia euroa.

Taulukko 1. Ulkomaiset saamiset ja velat sijoituslajeittain vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, miljardia euroa

  Sijoituskanta 31.12.2014 Rahoitustaloustoimet v. 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Hinnan muutos v. 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutos v. 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Sijoituskanta 31.3.2015
Rahoitustase 0,8 -5,0 -1,4 -2,1 -7,7
Saamiset 723,6 -2,8 66,7 15,7 803,3
Velat 722,8 2,2 68,2 17,8 811,0
Suorat sijoitukset 25,9 -9,5 1,1 -2,5 15,0
Saamiset 135,5 -0,8 1,7 2,8 139,1
Velat 109,6 8,7 0,6 5,3 124,2
Arvopaperisijoitukset -2,7 3,0 -6,2 2,7 -3,3
Saamiset 284,0 0,9 10,2 9,4 304,5
Velat 286,8 -2,1 16,4 6,7 307,8
Muut sijoitukset -38,6 3,5 0,0 -2,6 -37,7
Saamiset 166,1 25,9 0,0 4,7 196,6
Velat 204,7 22,3 0,0 7,3 234,3
Johdannaiset 7,5 -1,9 3,5 -0,4 8,7
Valuuttavaranto 8,8 -0,1 0,2 0,7 9,6

Arvopaperit

Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä ulkomaiset sijoittajat purkivat Suomeen tehtyjä arvopaperisijoituksiaan yhteensä 2,1 miljardin euron edestä. Sijoitukset suomalaisiin osake- ja sijoitusrahasto-osuuksiin kasvoivat 1,4 miljardia euroa, mutta sijoitukset velkapapereihin supistuivat 3,5 miljardia euroa. Maaliskuun 2015 lopussa Suomen arvopaperivelat ulkomaille olivat 307,8 miljardia euroa, josta 105,0 miljardia euroa oli sijoituksia osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin ja 202,8 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin. Suomen ulkomainen arvopaperivelka kasvoi myös suomalaisten osakkeiden hintojen noustua vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Suomen arvopaperisaamiset ulkomailta kasvoivat 0,9 miljardia euroa. Pääomaa ulkomaisiin velkapapereihin virtasi 5,5 miljardia euroa kun taas osake- ja sijoitusrahastosijoituksia purettiin 4,6 miljardin euron edestä. Velkapapereissa sijoitukset rahamarkkinapapereihin lisääntyivät yhteensä 1,9 miljardia euroa, josta suurimman osan sijoittivat muut rahalaitokset. Joukkovelkakirjoihin sijoitettiin yhteensä 3,6 miljardia euroa. Suurimmat sijoittajat olivat vakuutuslaitokset ja yrityssektori.

Arvopaperisaamisia ulkomailta oli maaliskuun lopussa yhteensä 304,5 miljardia euroa, josta 151,5 miljardia euroa oli sijoituksia osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin ja 153,0 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin.

Suorat sijoitukset

Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Suomeen virtasi pääomaa suorina sijoituksina 8,7 miljardia euroa ja kun taas Suomesta ulkomaille tehdyt suorat sijoitukset supistuivat 0,8 miljardia euroa. Suorat sijoitukset sisältävät sekä oman että vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset yritysryhmän sisällä. Vuoden 2015 alussa ulkomailta Suomeen tehdyt sijoitukset koostuivat lähinnä vieraan pääoman eristä.

Suomella oli maaliskuun 2015 lopussa suorissa sijoituksissa saamisia ulkomailta 139,1 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 124,2 miljardia euroa. Suorien sijoitusten velkojen kasvusta huolimatta nettokanta pysyi positiivisena vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen lopussa.

Muut sijoitukset

Muina sijoituksina Suomeen tuotiin pääomaa 22,3 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Suomella oli maaliskuun 2015 lopussa muina sijoituksina ulkomaisia velkoja 234,3 miljardia euroa. Suomesta virtasi ulkomaille pääomaa muina sijoituksina 25,9 miljardia euroa. Muina sijoituksina oli Suomella maaliskuun 2015 lopussa ulkomaisia saatavia 196,6 miljardia euroa.

Johdannaiset

Suomella oli maaliskuun 2015 lopussa johdannaisiin liittyviä nettosaamisia 8,7 miljardia euroa. Johdannaisiin liittyvät saamiset ja velat ovat olleet kasvussa vuoden 2014 alusta alkaen, mutta saamisten nopeammasta kasvusta johtuen nettoasema on hieman parantunut. Vuoden 2014 maaliskuun lopussa johdannaisten nettosaaminen olivat 6,3 miljardia euroa.

Huhtikuu 2015

Huhtikuussa Suomeen tuotiin pääomaa nettomääräisesti 2,5 miljardia euroa. Pääomaa tuotiin nettomääräisesti eniten muina sijoituksina, yhteensä 1,1 miljardia euroa. Suorina sijoituksina pääomaa tuotiin nettomääräisesti 0,3 miljardia euroa ja myös arvopaperisijoituksina 0,3 miljardia. Suomen nettovarallisuusasema oli huhtikuun 2015 lopussa niukasti positiivinen, kun ulkomaisia velkoja oli hieman alle 771,6 miljardia euroa ja saamisia oli hieman yli 771,6 miljardia euroa. Suomen nettovarallisuusasema koheni maaliskuun 2015 loppuun verrattuna, kun arvopapereihin liittyvä nettovarallisuusasema kääntyi positiiviseksi.

Toukokuun 2015 tiedot julkistetaan 10.7.2015.

Ulkomainen nettovarallisuus kuukausittain

Ulkomainen nettovarallisuus kuukausittain

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Malhotra 029 551 3411, Tapio Kuusisto 029 551 3318, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (330,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.6.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. huhtikuu 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2015/04/mata_2015_04_2015-06-15_tie_001_fi.html