Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

5. Lapsista 82 prosenttia kahden vanhemman perheessä

Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 60 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 65 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän lapsia kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 82 prosenttia alaikäisistä lapsista.

Taulukko 8. Alle 18-vuotiaat lapset perhetyypeittäin 1985–2014

Vuosi   Yhteensä      Aviopari      Rekisteröity
parisuhde
Avopari      Äiti              Isä           
1985 1 136 027 959 580 .. 61 386 102 413 12 648
1990 1 135 686 916 855 .. 91 164 113 184 14 483
1995 1 150 562 858 255 .. 125 222 148 706 18 379
2000 1 116 687 777 447 .. 156 411 162 544 20 285
2005 1 084 865 727 638 131 172 898 162 875 21 323
2006 1 080 728 721 911 183 175 516 161 834 21 284
2007 1 076 522 716 804 216 176 801 161 184 21 517
2008 1 071 800 713 202 277 175 986 160 730 21 605
2009 1 068 554 708 684 331 175 951 161 755 21 833
2010 1 064 470 704 953 397 175 563 161 427 22 130
2011 1 061 710 701 396 500 175 981 161 575 22 258
2012 1 058 664 697 517 597 176 104 162 035 22 411
2013 1 056 606 691 581 672 178 899 162 836 22 618
2014 1 055 763 685 150 797 181 515 165 203 23 098
Prosenttia
1985 100,0 84,5 .. 5,4 9,0 1,1
1990 100,0 80,7 .. 8,0 10,0 1,3
1995 100,0 74,6 .. 10,9 12,9 1,6
2000 100,0 69,6 .. 14,0 14,6 1,8
2005 100,0 67,1 0,0 15,9 15,0 2,0
2006 100,0 66,8 0,0 16,2 15,0 2,0
2007 100,0 66,6 0,0 16,4 15,0 2,0
2008 100,0 66,5 0,0 16,4 15,0 2,0
2009 100,0 66,3 0,0 16,5 15,1 2,0
2010 100,0 66,2 0,0 16,5 15,2 2,1
2011 100,0 66,1 0,1 16,6 15,2 2,1
2012 100,0 65,9 0,1 16,6 15,3 2,1
2013 100,0 65,5 0,1 16,9 15,4 2,1
2014 100,0 64,9 0,1 17,2 15,6 2,2

Alle vuoden ikäisistä vauvoista 91 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, yhdeksän prosenttia vain äitinsä kanssa (kuvio 9).

Isän tai äidin kanssa asuvien lasten osuus suurenee iän myötä. Vuonna 2014 viidennes 17-vuotiaista lapsista asui vain äidin kanssa, vuosikymmen sitten 18 prosenttia. Vastaavasti neljä prosenttia asui vain isän kanssa, mikä on sama prosenttiosuus kuin vuosikymmen aiemmin.

Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 2014

Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 2014

5.1 Runsaalla kolmasosalla lapsista ainakin kaksi sisarusta

Vaikka 43 prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 2014 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita lapsia vain 24 prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 18 vuotta tai muuttanut pois kotoa.

Vuoden 2014 lopussa 42 prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja 35 prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 1985 vain 27 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.

Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 1985–2014

Vuosi    Yhteensä       Perheen alaikäisten lasten määrä    
        1                   2                   3                     4 -        
1985 1 136 027 306 784 518 206 221 211 89 826
1990 1 135 751 286 529 500 680 243 504 105 038
1995 1 150 562 284 915 484 092 257 283 124 272
2000 1 116 687 268 369 461 516 255 075 131 727
2005 1 084 865 255 549 451 758 245 325 132 233
2006 1 080 728 254 705 451 428 242 382 132 213
2007 1 076 522 254 832 450 088 238 782 132 820
2008 1 071 800 253 841 449 016 235 650 133 293
2009 1 068 554 254 457 447 554 232 584 133 959
2010 1 064 470 254 551 445 192 230 580 134 147
2011 1 061 710 253 995 443 286 229 101 135 328
2012 1 058 664 252 986 441 612 227 907 136 159
2013 1 056 606 250 318 441 312 227 175 137 801
2014 1 055 763 247 882 440 974 228 099 138 808
Prosenttia
1985 100,0 27,0 45,6 19,5 7,9
1990 100,0 25,2 44,1 21,4 9,2
1995 100,0 24,8 42,1 22,4 10,8
2000 100,0 24,0 41,3 22,8 11,8
2005 100,0 23,6 41,6 22,6 12,2
2006 100,0 23,6 41,8 22,4 12,2
2007 100,0 23,7 41,8 22,2 12,3
2008 100,0 23,7 41,9 22,0 12,4
2009 100,0 23,8 41,9 21,8 12,5
2010 100,0 23,9 41,8 21,7 12,6
2011 100,0 23,9 41,8 21,6 12,7
2012 100,0 23,9 41,7 21,5 12,9
2013 100,0 23,7 41,8 21,5 13,0
2014 100,0 23,5 41,8 21,6 13,1

Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 10, jossa on kuvattu perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita lapsia määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita lapsia on 41 prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7–8-vuotiailla: heistä 13 prosenttia on ainoita lapsia.

Esikoisen ollessa noin 7-vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 18 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7-vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 10 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan.

Kuviosta 10 näkyy, että 8–9-vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä noin 44 prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta. Osuus on yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna.

Kuvio 10. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2014

Kuvio 10. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2014

5.2 Sisarusten määrä vaihtelevat maakuntien välillä

Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain. Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla yli viidenneksellä lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 18-vuotiasta sisarusta. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla noin joka kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa. Ahvenanmaalla vain kuusi prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa.

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla on toisaalta myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet − alle 20 prosenttia molemmissa. Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia.

Kuvio 11. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2014, %

Kuvio 11. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2014, %

Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä lapsia on Tyrnävässä, Lumijoella, Sievissä ja Luodossa (alle 10 %). Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on Pelkosenniemellä (38 %), Sundissa (35 %), Föglössä (31 %), sekä Maarianhaminassa, Helsingissä ja Turussa (31 %).

Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden lapsia on suhteellisesti eniten Sievissä, Perhossa ja Pyhännällä (54 %). Lisäksi myös Lumijoella, Ranualla ja Merijärvellä yli puolet lapsista asuu vähintään nelilapsisessa perheessä. Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku 4.2). Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä lapsia on Ahvenanmaan Brändössä ja Sottungassa, joissa vähintään nelilapsisia perheitä ei ole lainkaan. Seuraavaksi tulevat Hammarland, Kustavi, Korsnäs ja Lumparland, joissa vähintään nelilapsisten suhteellinen osuus on alle 5 prosenttia. Manner-Suomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on suhteellisesti vähiten edellä mainitun Kustavin lisäksi Lapinjärvellä, Naantalissa ja Närpiössä (alle 6 %).

5.3 Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä

Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 109 200 alle 18-vuotiasta lasta, kymmenen prosenttia kaikista lapsista, kuten edellisenäkin vuonna. Näistä puolisoiden yhteisiä lapsia on 33 600, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uusperheistä 45 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 75 600 eli seitsemän prosenttia kaikista lapsista. Näistä lapsista 64 900 on äidin perheeseen tuomia lapsia ja 10 700 isän.

5.4 Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa

Tilastokeskus otti vuoden 2012 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt. Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset.

Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista 69 000 eli 6 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2014 lopussa. Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut yli viidellä tuhannella. Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä lapsia oli 3 500.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli vuoteen 2003 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli hieman enemmän eli 51 prosenttia. Vuoden 2014 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli 60 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Viime vuosina suhdeluku on pysynyt samalla tasolla.

Kuvio 12. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista lapsista sekä toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista 1992−2014

Kuvio 12. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista lapsista sekä toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista 1992−2014

Ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista alle kouluikäisiä oli 45 prosenttia. Kaikista ulkomaalaistaustaisista alle kouluikäisistä lapsista toiseen polveen kuuluvia oli lähes neljä viidestä vuonna 2014. Osuus on pysynyt samalla tasolla 15 vuoden ajan, vaikka ulkomaalaistaustaisten määrä on kolminkertaistunut.


Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 27.11.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2014, 5. Lapsista 82 prosenttia kahden vanhemman perheessä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2014/02/perh_2014_02_2015-11-27_kat_005_fi.html