2. Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä

Kaikista perheistä 86 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on noin neljässä prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 59 200 eli neljä prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 3 800 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 29 700 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 23 400. Liitot vieraskielisten kanssa lisääntyivät 2 100:lla vuonna 2015.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2015

Mies/vaimo
suomen tai
muunkielinen
Vuosi
1990    1995    2000    2005    2010    2015   
Suomenkielinen
mies ja
suomenkielinen
vaimo 
1 088 742 1 081 473 1 089 232 1 105 316 1 114 828 1 106 115
Suomenkielinen
mies ja
ruotsinkielinen
vaimo
16 544 16 876 17 394 17 904 18 337 18 527
Suomenkielinen
vaimo ja
ruotsinkielinen
mies
22 734 22 822 23 445 24 218 24 552 24 693
Suomenkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
4 020 7 636 11 094 16 062 21 772 28 101
Suomenkielinen
vaimo ja
muunkielinen
mies
5 951 8 679 10 236 13 181 17 441 22 211
Suomenkielinen
äiti/isä
162 209 174 554 174 861 166 741 161 302 158 233
Ruotsinkielinen
mies ja
ruotsinkielinen
vaimo
53 348 50 845 49 198 48 190 47 881 46 982
Ruotsinkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
300 483 655 982 1 434 1 882
Ruotsinkielinen
vaimo ja
muunkielinen
mies
410 597 678 943 1 261 1 595
Ruotsinkielinen
äiti/isä
8 489 8 871 8 609 8 147 7 953 7 856
Muunkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
1 832 7 425 11 668 16 944 27 638 43 527
Muunkielinen
äiti/isä
762 2 709 4 893 7 374 10 674 15 638

2.1 Vieraskielisistä perheistä suurin osa venäjänkielisiä

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli yhteensä 14 800 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (13 000) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on 900 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 4 100, mikä on 15 prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat selvästi yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (12 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 95 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista yhden vanhemman perheistä näitä on 83 prosenttia.

Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2015 aikana tällaisten parien määrä on kasvanut 400:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo 10 600.

Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 500. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Näiden määrä oli 1 600 vuoden 2015 lopussa.

2.2 Viron ja Venäjän kansalaisten perheet yleisimpiä ulkomaan kansalaisten perheitä

Vain kuusi prosenttia, 94 800 perhettä, Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on kasvanut 1 300 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 2013 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Vuonna 2014 kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi, mutta ero on kuitenkin hyvin pieni. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 25 900 (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 14 700. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 12 100.

Sellaisia perheitä, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 35 600. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2015 lopussa 5 400. Kokonaan virolaisia perheitä oli 9 100, joista 30 prosenttia on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 300 perheellä. Kahden Kiinan kansalaisen tai yhden vanhemman kiinalaisia perheitä oli 1 300. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 70 perheellä. Kiinan kansalaisten perheistä 11 prosenttia on äidin ja lasten perheitä.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2005 ja 2015

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2005 ja 2015

2.3 Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että kahden Suomen kansalaisen lapsiakin on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 39 600 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 800 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 33 800 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 900 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa ja Itä-Aasiassa syntyneitä. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 12 400, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 500. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 4 600. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Filippiinit, Saksa, Yhdysvallat ja Puola.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 700. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 3 000 eli noin sata enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2015

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2015

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2015

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2015

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Eevi Lappalainen 029 551 3367, Timo Nikander 029 551 3250 , Marjut Pietiläinen 029 551 2798, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 25.11.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2015, 2. Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2015/02/perh_2015_02_2016-11-25_kat_002_fi.html