Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Kolmessa prosentissa perheistä toinen vanhempi suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen

Kaikista perheistä 85 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on noin neljässä prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 63 200 eli neljä prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 3 700 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 31 000 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 24 600. Liitot vieraskielisten kanssa lisääntyivät 1 860:lla vuonna 2016.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2016

Mies/vaimo
suomen-,
ruotsin- tai
muunkielinen
Vuosi
1990    1995    2000    2005    2010    2015    2016   
Suomenkielinen
mies ja
suomenkielinen
vaimo 
1 088 742 1 081 473 1 089 232 1 105 316 1 114 828 1 106 115 1 100 370
Suomenkielinen
mies ja
ruotsinkielinen
vaimo
16 544 16 876 17 394 17 904 18 337 18 527 18 455
Suomenkielinen
vaimo ja
ruotsinkielinen
mies
22 734 22 822 23 445 24 218 24 552 24 693 24 544
Suomenkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
4 020 7 636 11 094 16 062 21 772 28 101 29 069
Suomenkielinen
vaimo ja
muunkielinen
mies
5 951 8 679 10 236 13 181 17 441 22 211 22 957
Suomenkielinen
äiti/isä
162 209 174 554 174 861 166 741 161 302 158 233 158 771
Ruotsinkielinen
mies ja
ruotsinkielinen
vaimo
53 348 50 845 49 198 48 190 47 881 46 982 46 722
Ruotsinkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
300 483 655 982 1 434 1 882 1 969
Ruotsinkielinen
vaimo ja
muunkielinen
mies
410 597 678 943 1 261 1 595 1 654
Ruotsinkielinen
äiti/isä
8 489 8 871 8 609 8 147 7 953 7 856 7 860
Muunkielinen
mies ja
muunkielinen
vaimo
1 832 7 425 11 668 16 944 27 638 43 527 46 433
Muunkielinen
äiti/isä
792 2 709 4 893 7 374 10 674 15 638 16 779

2.1 Venäjänkielisten perheiden määrä kasvanut noin tuhannella

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli yhteensä 15 400 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (13 300) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on 972 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 4 300, mikä on 14 prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (12,5 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 95 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista yhden vanhemman perheistä näitä on 83 prosenttia.

Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2016 aikana tällaisten parien määrä on kasvanut lähes 500:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo 11 200.

Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 600. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Näiden määrä oli 1 700 vuoden 2016 lopussa.

2.2 Kuudessa prosentissa perheistä vanhempana ulkomaan kansalainen

Vain kuusi prosenttia, 88 900 perhettä, Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on kasvanut 3 300 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa suomalaisella naisella on ulkomaalainen mies.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 2013 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Vuonna 2014 kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 26 800 (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 15 100. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 12 200.

Sellaisia perheitä, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 37 100. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2016 lopussa 5 300. Kokonaan virolaisia perheitä oli 9 300, joista 31 prosenttia on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 179 perheellä. Kahden Kiinan kansalaisen tai yhden vanhemman kiinalaisia perheitä oli 1 300. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 24 perheellä. Kiinan kansalaisten perheistä 12 prosenttia on äidin ja lasten perheitä.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2006 ja 2016

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2006 ja 2016

2.3 Naisten ulkomailla syntyneet puolisot useammista eri maista kuin miesten puolisot

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomailla syntyneistä puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että kahden Suomen kansalaisen lapsiakin on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Lapsi voi olla esimerkiksi adoptoitu tai vanhemmat ovat lapsen syntyessä asuneet vakinaisesti ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 40 600 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 975 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 34 700 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 900 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa ja Itä-Aasiassa syntyneitä. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 12 500, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 500. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 4 800. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Filippiinit, Saksa, Yhdysvallat ja Puola.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 800. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 3 200 eli 153 enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2016

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2016

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2016

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2016

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, Joonas Toivola 029 551 3355, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 24.11.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2016, 2. Kolmessa prosentissa perheistä toinen vanhempi suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2016/02/perh_2016_02_2017-11-24_kat_002_fi.html