Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2013 neljännen vuosineljänneksen tietoihin

1.1. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo pieneni hieman

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä noin 0,4 miljardia euroa, eli 1,4 prosenttia, edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Kuvio 1. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit

Kuvio 1. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä palkkojen kasvu reilulla 0,2 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu reilulla 0,5 miljardilla eurolla. Myös yrittäjätulot kasvoivat hieman edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, kun taas omaisuustuloista osinkotulot pienenivät hieman. Menopuolella maksetut tuloverot kasvoivat 0,3 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla sosiaalisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Oikaistu käytettävissä oleva tulo ei ole reaalisesti juuri muuttunut kahteen vuoteen. Vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä tulo pieneni 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kuvio 2. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Kuvio 2. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä 1,9 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä se oli 1,4 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste on kasvanut hitaasti koko vuoden 2013 ajan. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä oli 11,6 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli hieman alhaisempi kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto, joka oli 12,0 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kuvio 3. Kotitalouksien säästämisaste

Kuvio 3. Kotitalouksien säästämisaste

Kuvio 4. Kotitalouksien investointiaste

Kuvio 4. Kotitalouksien investointiaste

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat kasvoivat 2,1 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2. Yrityssektorin investointiaste supistui edelleen

Vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste laski puoli prosenttiyksikköä edelliseen neljännekseen verrattuna päätyen 22,6 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Laskun taustalla oli arvonlisäyksen lasku palkkamenojen pysyessä lähes ennallaan.

Kuvio 5. Yrityssektorin voittoaste

Kuvio 5. Yrityssektorin voittoaste

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, supistui koko vuoden 2013 ajan. Investoinnit supistuivat erityisesti viimeisellä vuosineljänneksellä. Vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä investointiaste oli 19,5 prosenttia, kun vastaava luku edellisellä vuosineljänneksellä oli 20,9 prosenttia.

Kuvio 6. Yrityssektorin investointiaste

Kuvio 6. Yrityssektorin investointiaste

Yleinen korkotaso on pysynyt matalana ja näkyy edelleen vahvasti rahoitus- ja vakuutussektorin luvuissa. Sektorin bruttoarvonlisäys laski vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä seitsemän prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Arvonlisäyksen laskuun vaikuttivat välituotekäytön kasvu ja tuotoksen lievä väheneminen. Palkansaajakorvauksia maksettiin noin viisi prosenttia vuodentakaista vähemmän. Voittoja kuvaava toimintaylijäämä näytti 14 prosentin laskua. Arvonlisäyksessä ja toimintaylijäämässä eivät näy varoihin liittyvät hallussapitovoitot ja -tappiot, vaan käsitteet kuvaavat tuloja, jotka muodostuvat rahoitus- ja vakuutuspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Sektorin omaisuustulot neljännellä vuosineljänneksellä olivat neljä prosenttia ja omaisuusmenot seitsemän prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna.

1.3. Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaa

Julkisyhteisöjen sulauttamattomat kokonaistulot kasvoivat 1,6 miljardia euroa viime vuoden vastaavalta neljännekseltä. Kokonaismenot taas kasvoivat 0,9 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulauttamattomilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista ei ole eliminoitu alasektoreiden keskinäisiä eriä.

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen nettoluotonannon komponentit

Kuvio 7. Julkisyhteisöjen nettoluotonannon komponentit

Kokonaistulojen ja -menojen erotuksena muodostuva julkisyhteisöjen rahoitusasema (nettoluotonanto) parantui 0,6 miljardilla eurolla vuoden takaa. Rahoitusasemaa kohensi erityisesti verotulojen kasvu. Menoista erityisesti maksetut sosiaalietuudet ja tulonsiirrot muille sektoreille kuin julkisyhteisöille kasvoivat.

Alasektoreista valtion ja paikallishallinnon rahoitusasema parani, kun taas sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty.

1.4. Ulkomaankauppa viimeisellä vuosineljänneksellä tasapainossa

Ulkomaat-sektorin eristä olennaisimpia ovat tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti. Käypähintainen vienti Suomesta ulkomaille oli 20,1 miljardia vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. Tavaroiden vienti lisääntyi 1,8 prosenttia ja palveluiden väheni 4,6 prosenttia verrattaessa edellisvuoden vastaavan neljännekseen. Vienti väheni perusmetallien osalta ja lisääntyi jalostettujen öljytuotteiden osalta.

Kuvio 8. Ulkomaankaupan tavaroiden ja palveluiden taseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)

Kuvio 8. Ulkomaankaupan tavaroiden ja palveluiden taseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)
Huom: Ulkomaat-sektorin luvut voivat poiketa Suomen Pankin julkaisemista maksutaseluvuista johtuen erilaisista laskenta-aikatauluista. Tämä pätee erityisesti tuoreimpiin vuosineljänneksiin.

Käypähintainen tuonti Suomeen oli 20,1 miljardia vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden takaisesta tavaroiden tuonti väheni 1,2 prosenttia ja palveluiden tuonti lisääntyi 1,1 prosenttia. Tuonti väheni eniten raakaöljyn ja maakaasun osalta ja lisääntyi kulkuneuvojen osalta.

Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä tavaroiden ja palveluiden tase ja vaihtotase eivät juurikaan eronneet vuoden takaisesta. Tavaroiden ja palveluiden tase oli tasapainossa, kun se vuosi sitten oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotase oli vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä 0,1 miljardia euroa alijäämäinen ulkomaille maksettujen tulonsiirtojen vuoksi. Vuotta aiemmin vaihtotase oli vastaavasti 0,1 miljardia alijäämäinen.

Kuvio 9. Vaihtotaseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)

Kuvio 9. Vaihtotaseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)
Huom: Ulkomaat-sektorin luvut voivat poiketa Suomen Pankin julkaisemista maksutaseluvuista johtuen erilaisista laskenta-aikatauluista. Tämä pätee erityisesti tuoreimpiin vuosineljänneksiin.

1.5. Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 19.3.2014 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2013 tiedot vastaavat kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin vuoden 2013 osalta lähdeaineistojen päivittyminen aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jesse Vuorinen 09 1734 3363, Katri Soinne 09 1734 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 31.3.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 4. vuosineljännes 2013, 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2013 neljännen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2013/04/sekn_2013_04_2014-03-31_kat_001_fi.html