Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoihin

1.1 Kotitalouksien kulutusmenot olivat hieman tuloja suuremmat

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä palkkojen kasvu reilulla 0,2 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu noin 0,4 miljardilla eurolla. Omaisuustulot pysyivät käytännössä ennallaan ja yrittäjätulot kasvoivat noin 0,1 miljardia euroa. Menopuolella sekä maksetut tuloverot että maksetut sosiaaliturvamaksut kasvoivat reilun 0,1 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen hieman.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 2,2 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä -0,3 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä se oli 0,2 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli 10,6 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli käytännössä sama kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto, joka oli 10,7 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 0,9 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2 Yrityssektorin voittoaste heikkeni

Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste heikkeni reilulla kahdella prosenttiyksiköllä päätyen 21,2 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste heikkeni, koska yrityssektorin arvonlisäys supistui ja palkkamenot kasvoivat.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, on enimmäkseen laskenut kolmena viimeisenä vuonna. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä investointiaste oli vain aavistuksen edellistä vuosineljännestä korkeammalla 23,5 prosentissa.

1.3 Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat hieman

Sektorin arvonlisäys nousi 4,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen noustessa hieman välituotekäyttöä enemmän. Sektorin palkansaajakorvaukset laskivat 0,8 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 0,4 miljardista eurosta 0,5 miljardiin euroon. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Sektorin rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto heikkeni hieman ja oli 1,3 miljardia euroa, kun nettoluotonanto viime vuonna vastaavaan aikaan oli 1,5 miljardia euroa. Rahoitusaseman heikkeneminen johtui pääasiassa sektorin maksamien osinkojen kasvusta tai osingonmaksujen viimevuodesta poikkeavasta ajoituksesta.

1.4 Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 208 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kokonaismenot pienenivät 54 miljoonalla eurolla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä.

Kokonaistulojen ja -menojen erotuksena muodostuva, julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto parani 262 miljoonalla eurolla vuoden takaa. Tulopuolella rahoitusasemaa paransivat edellisvuotta suuremmat sosiaaliturvamaksut ja verokertymä. Menoeristä maksetut sosiaalietuudet kasvoivat, mutta tulonsiirrot ja investoinnit vähenivät.

Alasektoreista valtion rahoitusasema parani, kun taas paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty.

1.5 Tuonnin supistuminen ja omaisuustulot paransivat vaihtotasetta

Ulkomaat-sektorin eristä olennaisimpia ovat tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti. Käypähintainen vienti Suomesta ulkomaille oli 17,9 miljardia vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vienti väheni 0,2 miljardilla eurolla (1,2 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Käypähintainen tuonti Suomeen oli 18,3 miljardia euroa. Vuoden takaisesta tuonti väheni 0,8 miljardilla eurolla (4 prosenttia).

Tuonnin supistumisen takia tavaroiden ja palveluiden tase parani vuoden takaa. Vaihtotasetta kohensi lisäksi ulkomailta Suomeen maksettujen omaisuusmenojen kasvu ja pienemmät tulonsiirrot Suomesta ulkomaille. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen ja vaihtotase 0,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Tämän tilaston luvut voivat erota maksutasetilastoinnin vastaavista luvuista näiden tilastojen erilaisten revisiokäytäntöjen vuoksi.

1.6 Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 18.6.2015 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2014 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jesse Vuorinen 029 551 3363, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 24.6.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 1. vuosineljännes 2015, 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2015/01/sekn_2015_01_2015-06-24_kat_001_fi.html