Sektorikohtainen katsaus vuoden 2017 toisen vuosineljänneksen tietoihin

Kotitaloussektorin säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä 0,9 prosenttia (noin 300 miljoonaa euroa) edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä palkkojen kasvu 0,4 miljardilla eurolla, saatujen sosiaalietuuksien kasvu 0,1 miljardilla eurolla ja yrittäjätulojen kasvu arviolta noin 0,1 miljardilla euroa, sen sijaan osinkotulot pienenivät noin 0,2 miljardia euroa vuodentakaiseen verrattuna. Varsinaisista menoista maksetut tuloverot kasvoivat vajaan 0,2 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Korkotulot pienenivät edelleen, mutta korkomenot kasvoivat hieman. Kulutusmenot kasvoivat lähes 700 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 1,1 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä -2,2 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli -1,3 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 12,5 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli lähes sama kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto (12,2 %). Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pienenivät vajaan 2 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

Yrityssektorin voitot ja investoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste pysyi ennallaan 28,9 prosentissa. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste pysyi ennallaan, kun sekä yrityssektorin arvonlisäys, että maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat hieman. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä edellistä vuosineljännestä korkeammalle tasolle 28,8 prosenttiin

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat vuoden takaisesta

Sektorin arvonlisäys kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 6 prosenttia viimevuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen kasvaessa noin kolme prosenttia ja välituotekäytön kasvaessa alle prosentin. Sektorilla tapahtuneiden kansainvälisten konsernimuutosten johdosta sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi merkittävästi ja oli 570 miljoonaa euroa. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2017 huhti-kesäkuussa 1060 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot laskivat 260 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) kohentui 1320 miljoonalla eurolla. Alasektoreista erityisesti valtion rahoitusasema parani selvästi, kun taas kuntien rahoitusasema lievästi heikkeni. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema kohentui hieman. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset sektoritilit.

Tavaroiden vienti ja tuonti lisääntyivät vuoden 2017 toisella neljänneksellä

Käypähintainen tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 15,5 miljardia vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Tavaroiden vienti lisääntyi 1,7 miljardilla eurolla (12,6 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Palveluiden vienti oli 6,2 miljardia, mikä oli 0,5 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Käypähintainen tavaroiden tuonti Suomeen oli 14,7 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo lisääntyi 1,4 miljardilla eurolla (10,6 prosenttia). Palveluiden tuonti oli 6,7 miljardia, mikä oli 1,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,3 miljardia ylijäämäinen vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Ulkomaille maksetut omaisuusmenot olivat noin 0,9 miljardia suuremmat kuin ulkomailta saadut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot ja korot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot lisääntyivät verrattaessa vuoden takaiseen neljännekseen. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu, mikä voi vaihdella neljänneksittäin kirjausteknisistä syistä.

Vaihtotase oli 1,1 miljardia alijäämäinen vuoden 2017 toisella neljänneksellä, kun vuosi sitten alijäämä oli 1,8 miljardia.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 18.9.2017 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2016 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Tamminen 029 551 2460, Juha Martikainen 029 551 3225, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 22.9.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 2. vuosineljännes 2017, Sektorikohtainen katsaus vuoden 2017 toisen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2017/02/sekn_2017_02_2017-09-22_kat_001_fi.html

Jaa