Julkaistu: 4.12.2018

Syntyvyys pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä

Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt kaikissa naisten koulutusryhmissä vuoden 2010 jälkeen, jolloin nykyinen syntyvyyden väheneminen alkoi. Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 25 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 24 prosenttia vuodesta 2010. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt hieman vähemmän, 20 prosenttia.

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2017

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2017
* Sis. erikoisammattitutkinnot

Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Tiedot koskevat tässä vain Suomessa syntyneitä äitejä ja isiä. Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä puuttuu osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista, minkä takia monien ulkomailla syntyneiden tutkintotiedot ovat puutteelliset.

Miehillä kokonaishedelmällisyysluvun lasku on ollut samansuuntaista kuin naisilla. Muutos vuodesta 2010 on kuitenkin ollut jyrkempää kaikissa miesten koulutusryhmissä.

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä miehillä koulutusasteen mukaan 2006–2017 ¹)

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä miehillä koulutusasteen mukaan 2006–2017 ¹)
1) Avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten isistä tieto saadaan vasta kun isyys vahvistetaan, ja siksi tieto saadaan viiveellä. Tämän vuoksi vuoden 2017 tiedoissa saattaa olla vielä vähäisiä puutteita isien tietojen osalta. Lopullisesti noin prosentille lapsista jää puuttumaan tieto isästä.
2) Sis. erikoisammattitutkinnot

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla miehillä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 28 prosenttia ja perusasteen suorittaneilla 27 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt hieman vähemmän, 22 prosenttia.

Miehillä koulutusryhmien keskinäiset erot hedelmällisyyden tasossa ovat suurempia kuin naisilla: miehillä perusasteen koulutuksen suorittaneiden hedelmällisyysluku on selvästi pienempi kuin muissa ryhmissä. Korkea-asteen suorittaneiden miesten kokonaishedelmällisyysluku on ollut hieman korkeampi kuin saman koulutusryhmän naisilla, mutta nyt ne ovat samalla tasolla.

Lapsettomien osuus kasvanut 35–39-vuotiailla perusasteen suorittaneilla naisilla

Seuraavassa on tarkasteltu lapsettomien osuutta 25–29- sekä 35–39-vuotiailla Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan. 25–29-vuotiaista kaikki eivät ole suorittaneet välttämättä vielä korkeinta tutkintoaan eikä lapsilukukaan ole lopullinen, mutta muutokset syntyvyydessä tämän ikäisillä heijastavat osaa yleisestä syntyvyyden laskusta.

35–39-vuotiaillakaan lapsiluku ei ole välttämättä lopullinen, mutta lapsettomien osuuden kasvu tässä ikäryhmässä on myös yhteydessä syntyvyyden pienenemiseen.

25–29 vuoden iässä lapsettomien osuus on korkein korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla ja matalin perusasteen suorittaneilla, kun tarkastellaan Suomessa syntyneitä naisia. Lapsettomien osuus on noussut kaikissa 25–29-vuotiaiden koulutusryhmissä vuosien 2010 ja 2017 välillä.

Perusasteen suorittaneiden joukossa lapsettomien osuus on noussut eniten, 8,2 prosenttiyksikköä vuosien 2010 ja 2017 välillä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden joukossa lapsettomien osuus on noussut 6,8 prosenttiyksikköä ja toisen asteen suorittaneiden joukossa 5 prosenttiyksikköä.

Lapsettomien 25–29-vuotiaiden naisten osuus koulutusasteen mukaan 2006–2017, Suomessa syntyneet, prosenttia

Lapsettomien 25–29-vuotiaiden naisten osuus koulutusasteen mukaan 2006–2017, Suomessa syntyneet, prosenttia
* Sis. erikoisammattitutkinnot

Kymmenen vuotta vanhemmassa ikäryhmässä 35–39-vuotiaissa koulutusryhmien mukaiset lapsettomien osuudet ovat viime vuosina kääntyneet toisinpäin – suurin lapsettomien osuus ei olekaan enää korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Suurin lapsettomien osuus on ollut vuodesta 2012 asti perusasteen suorittaneilla naisilla, ja osuus on kasvanut siitä lähtien.

Lapsettomien osuus korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla ei ole kovin suuresti muuttunut ajanjaksolla 2006–2017. Toisen asteen suorittaneilla se on hieman noussut.

Lapsettomien 35–39-vuotiaiden naisten osuus koulutusasteen mukaan 2006–2017, Suomessa syntyneet, prosenttia

Lapsettomien 35–39-vuotiaiden naisten osuus koulutusasteen mukaan 2006–2017, Suomessa syntyneet, prosenttia
* Sis. erikoisammattitutkinnot

Syntyvyys pienentynyt viidenneksen

Syntyvyys ylipäänsä on alentunut huomattavasti vuodesta 2010 vuoteen 2017. Kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten se pienentyi seitsemässä vuodessa 20 prosenttia, 1,87:stä lapsesta naista kohden 1,49:ään lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluvun voi hajottaa osiin syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan.

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan 1990–2017

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan 1990–2017

Kokonaishedelmällisyyden pienentyminen jakautui lapsiluvun mukaan siten, että muutos suureni, mitä pienemmästä lapsen järjestysluvusta oli kyse. Ensimmäisen lapsen kohdalla, muutos 0,78:sta lapsesta 0,61:een lapseen naista kohden vuodesta 2010 vuoteen 2017 merkitsi 22 prosentin pienenemistä. Vastaavasti hedelmällisyyden muutosprosentti neljännen ja sitä suuremman järjestysluvun lapsen kohdalla oli 16.

Esikoisia syntyi vähän

Kokonaishedelmällisyyden hajotuksesta syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan näkyy selvästi, että suurin muutos on tapahtunut ensimmäisen lapsen kohdalla verrattaessa vuosia 2010 ja 2017. Kokonaishedelmällisyys pieneni 1,87:stä 1,49:een vuosien 2010 ja 2017 välillä, eli muutos oli 0,38 lasta. Tästä muutoksesta esikoisten osuus oli 45 prosenttia. Toisenkin lapsen osuus muutoksesta oli suuri, 33 prosenttia.

Kokonaishedelmällisyysluvun muutos 2010–2017 hajotettuna syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan, prosenttia

Kokonaishedelmällisyysluvun muutos 2010–2017 hajotettuna syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan, prosenttia

Maakuntien välillä suuria eroja syntyvyydessä ja sen alenemisessa

Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli pienin Uudellamaalla 1,70 lasta naista kohden ja suurin Pohjois-Pohjanmaalla 2,40 lasta naista kohden. Suurimman ja pienimmän luvun ero oli 0,70.

Vuonna 2017 pienin kokonaishedelmällisyysluku oli edelleen Uudellamaalla, 1,38 lasta naista kohden, mutta suurin Keski-Pohjanmaalla, 1,96 lasta naista kohden. Vuonna 2017 maakuntien väliset erot syntyvyydessä olivat hieman kaventuneet verrattuna vuoteen 2010, sillä suurimman ja pienimmän luvun ero oli vähän pienempi, 0,57 lasta naista kohden.

Syntyvyyden muutoksen suuruus vaihtelee huomattavasti maakunnittain

Syntyvyyden muutos on ollut suhteellisesti suurin Keski-Suomessa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 25 prosenttia pienempi vuonna 2017 vuoteen 2010 verrattuna. Vastaavasti pienin muutos Manner-Suomen maakunnissa oli Kanta-Hämeessä, jossa kokonaishedelmällisyysluku pienentyi 13 prosenttia. Pienin suhteellinen muutos oli kuitenkin Ahvenanmaalla, jossa syntyvyys pienentyi vain 8 prosenttia seitsemässä vuodessa.

Kokonaishedelmällisyysluvun muutos maakunnittain vuodesta 2010 vuoteen 2017, prosenttia

Kokonaishedelmällisyysluvun muutos maakunnittain vuodesta 2010 vuoteen 2017, prosenttia

Kun hajotetaan maakunnan kokonaishedelmällisyysluvun muutos lapsen järjestysluvun mukaan, nähdään, että lähes kaikissa maakunnissa suurin muutos on tapahtunut ensimmäisen lapsen kohdalla verrattaessa vuotta 2017 vuoteen 2010. Kuitenkin vain viidessä maakunnassa ensimmäisten lasten osuus syntyvyyden alenemisesta on yli 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa muissa maakunnissa toisen, kolmannen jne. lasten osuus syntyvyyden alenemisesta on yli puolet.

Kokonaishedelmällisyyden muutos 2010–2017 hajotettuna lapsen järjestysluvun mukaan maakunnittain, prosenttia

Kokonaishedelmällisyyden muutos 2010–2017 hajotettuna lapsen järjestysluvun mukaan maakunnittain, prosenttia

Äidiksi tulemisen iässä isoja eroja Euroopassa

Suomessakin ensimmäisen kerran äidiksi tuleminen on siirtynyt yhä myöhäisemmäksi. Suomessa äideiksi ei kuitenkaan tulla läheskään yhtä vanhana kuin monessa muussa Euroopan maassa. EU-maiden ensisynnyttäjien keski-iän vertailussa Suomi sijoittuu keskivälille. Pohjoismaisessa vertailussa vain Islannissa tullaan äidiksi ensimmäisen kerran nuorempana kuin Suomessa.

Keski-iältään vanhimpana tullaan ensimmäisen kerran äidiksi Italiassa, 31-vuotiaana. Nuorimpana ensimmäinen lapsi synnytetään Bulgariassa, keskimäärin 26-vuotiaana. Italiassa syntyvyys oli alhaisinta yhdessä Espanjan kanssa vuonna 2016. Ensisynnyttäjän keski-iän korkeus ja mataluus ei kuitenkaan kulje aivan käsi kädessä syntyvyyden kanssa, sillä esimerkiksi Euroopan unionin maista Ruotsissa syntyvyys oli toiseksi korkeinta vertailuvuonna.

Ensimmäisen kerran äidiksi tulleiden keski-ikä eräissä Euroopan maissa 2016

Ensimmäisen kerran äidiksi tulleiden keski-ikä eräissä Euroopan maissa 2016
Lähde: Eurostat

Suomalaistaustaisten äitien osuus syntyvyydestä pienenee edelleen

Syntyvyyttä voidaan tarkastella myös äidin syntyperän mukaan. Suomalaistaustaisten synnyttäneiden osuus kokonaishedelmällisyydestä on vähitellen pienentynyt ja ulkomaalaistaustaisten vastaavasti suurentunut.

Ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on suurentunut hitaasti 90-luvulta ja vastaa nykyisin noin 13 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavana aikana ulkomaalaistaustaisten naisten osuus kaikista väestön 15–49-vuotiaista naisista on kuitenkin kasvanut hieman hitaammin, 9,8 prosenttiin.

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna äidin syntyperän mukaan 1990–2017

Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna äidin syntyperän mukaan 1990–2017

Vuoden 2017 koko maan syntyvyyden mukaan naisten keskimääräinen lapsiluku tulisi olemaan 1,49 lasta naista kohden. Kun tämä hajotetaan osiin syntyperän mukaan, tästä suomalaistaustaisten osuus on 1,29 lasta naista kohden ja ulkomaalaistaustaisten osuus 0,20 lasta naista kohden.

Kun tarkastellaan vuodesta 2010 alkanutta syntyvyyden laskua, huomataan, että vain suomalaistaustaisten naisten osuus syntyvyydestä on laskenut. Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on viimeisen seitsemän vuoden aikana pienentynyt 25 prosenttia. Sen sijaan ulkomaalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on tällä aikavälillä kasvanut 36 prosenttia.

Lisää tietoa syntyvyydestä syntyperän mukaan on Tilastokeskuksen Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivujen osiossa Syntyvyys .


Lähde: Syntyneet 2017. Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen 029 551 3273, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (311,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 04.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. 02 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/2017/02/synt_2017_02_2018-12-04_tie_001_fi.html