1. Katsaus rangaistuksiin 2015

1.1 Alioikeustuomioiden määrä väheni

Alioikeudessa tuomittuja oli 55 300 vuonna 2015, kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014 ja lähes 20 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Hovioikeuksissa ensimmäisenä oikeusasteena tuomittiin kolme henkilöä, kaksi vapauteen kohdistuvista rikoksista ja yksi sotilasrikoksesta.

Kuvio 1. Alioikeuksissa tuomitut 2005–2015, lkm

Kuvio 1. Alioikeuksissa tuomitut 2005–2015, lkm

1.2 Vankeus, valvontarangaistus ja yhdyskuntapalvelu

Ehdottomaan vankeuteen tuomittiin 5 069 kertaa vuonna 2015. Kestoltaan ehdoton vankeus oli keskimäärin 12,4 kuukautta. Murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittiin 13 henkilöä. Yhteensä murhasta tuomittuja oli 17 vuonna 2015. Tuomitsematta jätettiin kaksi murhasta syytettyä, joiden oikeus katsoi olleen ymmärrystä vailla. Määräaikaiseen ehdottomaan vankeuteen murhasta tuomittiin kaksi nuorena henkilönä.

Kuvio 2. Eräistä rikoksista tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten mediaanipituus alioikeuksissa 2015

Kuvio 2. Eräistä rikoksista tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten mediaanipituus alioikeuksissa 2015

Enintään kahdeksan kuukauden pituinen ehdoton vankeusrangaistus voidaan tuomita yhdyskuntapalveluna, jos se ei ole seurausta asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita 14–240 tuntia. Yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoisia ehdottomia vankeusrangaistuksia oli 5 332 kappaletta vuonna 2015. Näistä 1 820 muunnettiin yhdyskuntapalveluksi, joiden kesto oli keskimäärin 94 tuntia. Yhdyskuntapalvelun käyttöaste oli 34 prosenttia (yhdyskuntapalveluiden osuus sellaisista ehdottomista vankeusrangaistuksista, jotka rangaistuksen pituuden ja rikoksen puolesta oli muunnettavissa yhdyskuntapalveluksi). Selvästi eniten yhdyskuntapalvelua käytettiin törkeästä rattijuopumuksesta tuomittaessa, jolloin käyttöaste oli 56 prosenttia. Pahoinpitelystä tuomittaessa käyttöaste oli 39 prosenttia ja varkaustuomioissa 19 prosenttia. Yhdyskuntapalveluun tuomituista 53 prosenttia oli rattijuoppoja, kun heidän osuutensa muuntokelpoisista tuomioista oli vain 37 prosenttia.

Hovioikeuspiireittäin tarkasteltuna yhdyskuntapalvelun käyttöaste oli suurin Itä-Suomen hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa vuonna 2015. Vähiten yhdyskuntapalvelua käytettiin Helsingin hovioikeuspiirissä.

Taulukko 1. Yhdyskuntapalveluun tuomitut alioikeuksissa hovioikeuspiireittäin 2015, lkm ja %

Hovioikeuspiiri Muunto-
kelpoisia
Muunnettu Käyttöaste,
%
Käyttöaste
törkeissä
ratti-
juopumuksissa,
%
Itä-Suomen
hovioikeuspiiri
1 205 472 39,2 58,2
Vaasan
hovioikeuspiiri
944 364 38,6 54,5
Koko maa 5 332 1 820 34,1 55,6
Rovaniemen
hovioikeuspiiri
627 214 34,1 54,2
Turun
hovioikeuspiiri
1 379 446 32,3 55,8
Helsingin
hovioikeuspiiri
1 177 324 27,5 53,2

Naisilla yhdyskuntapalvelun käyttöaste oli 45 ja miehillä 33 prosenttia vuonna 2015. Ikäryhmittäin tarkasteltuna käyttöaste oli korkein 50 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhempien kohdalla.

Kuvio 3. Yhdyskuntapalvelun käyttö tuomitun sukupuolen ja iän mukaan 2015, %

Kuvio 3. Yhdyskuntapalvelun käyttö tuomitun sukupuolen ja iän mukaan 2015, %

Enintään kuuden kuukauden mittainen ehdoton vankeusrangaistus voidaan tuomita valvontarangaistuksena, jos rikoksentekijää ei voida tuomita yhdyskuntapalveluun. Vuonna 2015 valvontarangaistuksia tuomittiin 236 kertaa. Kaikista enintään kuuden kuukauden ehdottomista vankeusrangaistuksista viisi prosenttia tuomittiin valvontarangaistuksena. Valvontarangaistuksista 45 prosenttia oli seurausta törkeästä rattijuopumuksesta ja 16 prosenttia siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Valvontarangaistuksen kesto oli keskimäärin 3,1 kuukautta.

Vuonna 2015 ehdollisia vankeustuomioita annettiin 13 230, mikä on 352 tuomiota vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ehdollisen vankeusrangaistuksen kesto oli keskimäärin 4,1 kuukautta. Enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksista määrättiin ehdolliseksi 68 prosenttia. Oheissakon sai maksettavakseen 42 prosenttia ehdolliseen vankeuteen tuomituista. Keskimääräinen oheissakko oli 35 päiväsakkoa ja kokonaisrahamäärältään 515 euroa. Yhdeksän kymmenestä oheissakosta määrättiin törkeästä rattijuopumuksesta tuomitulle. Yli kahdeksan kuukauden mittaisen ehdollisen vankeuden ohella voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua enintään 90 tuntia. Vuonna 2015 ehdollisen vankeuden ohessa tuomittiin yhdyskuntapalvelua 281 kertaa, keskimäärin 57 tuntia.

Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ajaksi, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. Vuonna 2015 alle 21 vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomittiin ehdolliseen vankeuteen 1 977 henkilöä, heistä 39 prosenttia määrättiin koeajaksi valvontaan.

Rikoksittain tarkasteltuna vuonna 2015 kaikista vankeustuomioista 36 prosenttia oli seurausta rattijuopumuksesta (RL 23:3-4§), 13 prosenttia pahoinpitelyistä (RL 28:5-6§) ja lähes 9 prosenttia huumausainerikoksista (RL 50 Luku).

Kuvio 4. Vankeusrangaistusten osuudet eräissä henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksissa 2015, %

Kuvio 4. Vankeusrangaistusten osuudet eräissä henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksissa 2015, %

1.3 Ehdottomaan vankeuteen tuomittiin 32 alle 18-vuotiasta

Alle 18-vuotias voidaan tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen vain painavista syistä. Vuonna 2015 alle 18-vuotiaista 32 henkilöä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen, mikä on 7 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa, 44 prosenttia, näistä tuomioista oli seurausta ryöstöistä ja 22 prosenttia henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Tuomioistuimessa sakkoon tuomittuja alaikäisiä oli 1 780 ja rangaistusmääräyksen saaneita lähes 9 000. Rangaistukseen tuomittujen nuorten määrä on laskussa, vuonna 2015 oikeudessa tuomittiin 1 884 alaikäistä vähemmän kuin vuonna 2005.

Kuvio 5. Alle 18–vuotiaat, oikeudessa tuomitut, rangaistusmääräykset ja rikesakot 2005–2015, lkm

Kuvio 5. Alle 18–vuotiaat, oikeudessa tuomitut, rangaistusmääräykset ja rikesakot 2005–2015, lkm

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomitaan nuorisorangaistukseen, jos sakko on rikoksen vakavuus, eivätkä muut painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista ja ehdollinen vankeus valvontoineen katsotaan riittämättömäksi seuraamukseksi. Nuorisorangaistus on ollut käytettävissä koko maassa vuodesta 2005 lähtien. Sitä käytetään kuitenkin yhä vähemmän nuorten rangaistuksena. Vuonna 2015 nuorisorangaistukseen tuomittiin vain 5 kertaa (2010:21 ja 2005:42).

1.4 Sakkorangaistuksista

Rikesakko oli eniten käytetty rangaistus vuonna 2015. Yhteensä rikesakkoja määrättiin 240 700 kertaa. Kameravalvonnalla määrättyjä rikesakkoja oli 146 400 kappaletta, joka oli yli 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Kameravalvonnalla määrättyjä rikesakkoja kertyi 15,8 miljoonaa euroa, lähes 2,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Rikesakkojen korotukset astuivat voimaan 1.9.2015, mistä alkaen rikesakko on voinut olla suuruudeltaan 20, 40, 70, 100, 120, 140, 170 tai 200 euroa. Suurinta 200 euron rikesakkoa määrättiin 13 300 kertaa vuonna 2015.

Suurin osa rikesakoista oli seurausta nopeusrajoitus -liikennemerkin noudattamatta jättämisestä (204 600), mikä on lähes 85 prosenttia kaikista rikesakoista. Seuraavaksi yleisimmät rikkomukset olivat turvavyön käyttämättä jättäminen (14 070) ja matkapuhelimen käyttäminen ajon aikana (6 724).

Kuvio 6. Rikesakot ajoneuvoa pysäyttämättä ja muut 2007–2015, lkm

Kuvio 6. Rikesakot ajoneuvoa pysäyttämättä ja muut 2007–2015, lkm

Vuonna 2015 rangaistusmääräyksellä tuomittujen päiväsakkojen keskilukumäärä oli 14, päiväsakon rahamäärä oli 18 euroa ja sakon kokonaisrahamäärä 240 euroa. Suurin rangaistusmääräyksellä tuomittu sakko oli 36 450 euroa, joka oli seurausta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Oikeudenkäynnin sakkotuomioiden päiväsakkojen keskilukumäärä oli 39 kappaletta, päiväsakon rahamäärä keskimäärin 13 euroa ja sakon kokonaisrahamäärä keskimäärin 490 euroa. Oheissakkotuomioiden vastaavat keskiarvot olivat 35 kappaletta, 15 euroa ja 515 euroa. Oheissakkoja tuomittiin ehdollisen vankeuden yhteydessä 5 584 kertaa vuonna 2015. Sakoista 46 prosenttia oli kuuden euron minimihintaisia sakkoja.

Liikennerikokset käsittävät rikoslain luvun 23 rikokset sekä liikennerikkomuksen (Tieliikennelaiki 103§), tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisen (Tieliikennelaki 105a§1) ja ajoneuvorikkomuksen (Ajoneuvolaki 96§1–3). Vuonna 2015 liikennerikoksesta annettu rangaistusmääräys oli keskimäärin 14 päiväsakkoa ja käräjäoikeuden määräämänä keskimäärin 42 päiväsakkoa. Käräjäoikeuden määräämän päiväsakon rahamäärä oli keskimäärin 17 euroa ja enimmillään 890 euroa. Vastaavasti rangaistusmääräyksellä annetun päiväsakon rahamäärä oli keskimäärin 21 euroa ja enimmillään 2 492 euroa. Liikennerikoksista tuomittujen sakkojen ja rangaistusmääräysten sakkokertymä oli vuonna 2015 yhteensä 46 miljoonaa euroa, tästä 78 prosenttia oli peräisin rangaistusmääräyksistä. Rikesakkojen sakkokertymässä liikennerikkomuksien osuus oli 24,2 miljoonaa euroa.

Taulukko 2. Päiväsakkojen luku- ja rahamäärät 2015

Lukumäärä
tai
rahamäärä 
Alioikeuden sakkorangaistukset ja
rangaistusmääräykset yhteensä   1)
Alioikeuden
sakkorangaistukset 1)
Rangaistus-
määräykset 
Liikenne-
rikokset  
Muut   Päärikos
Liikenne-
rikokset  
Muut   Liikenne-
rikokset 
Muut  
Päiväsakkojen
lukumäärä
– keskimäärin 18 20 42 36 14 14
Päiväsakkojen
rahamäärä
– keskimäärin,
euroa
20,3 10,4 16,7 10,8 20,8 10,3
– enimmillään,
euroa
2 492 858 890 858 2 492 774
Sakon
kokonais-
rahamäärä

– keskimäärin,
euroa
327,6 205,4 639,6 384,1 286,9 134,0
– enimmillään,
euroa
54 795 42 900 54 795 42 900 36 450 12 384
– sakkokertymä,
milj. euroa
46,0 15,6 10,4 8,3 35,7 7,3
1) Alioikeuden sakkotuomiot eivät sisällä uhkasakkoja, rikesakkoja eikä yhteisösakkoja.

1.5 Suurin osa yhteisösakoista tuomittiin työturvallisuusrikoksista

Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakko tuomitaan määräeuroin. Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa.

Oikeushenkilö on voitu tuomita yhteisösakkoon vuodesta 1995 lähtien. Ensimmäinen yhteisösakko on tuomittu vuonna 1998 yritysvakoilusta. Vuoteen 2015 loppuun mennessä yhteisösakkoon on tuomittu yhteensä 323 kertaa, näistä 95 prosenttia vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2015 määrättiin 45 yhteisösakkoa, joiden mediaani oli 5 000 euroa. Suurin tuomittu yhteisösakko oli lähes 300 000 euroa, joka oli seurausta törkeästä lahjuksen antamisesta. Suurin osa yhteisösakon saaneista yrityksistä oli syyllistynyt työturvallisuusrikokseen. Hylättyjä oikeushenkilöön kohdistuvia syytteitä oli 17 kappaletta.

Yhteisösakko tuomioista 36 oli lainvoimaisia. Tuomioista kahdeksassa tapauksessa syytetty oli valittanut tuomiosta ja yhdessä tapauksessa sekä syyttäjä että syytetty. Hylätyistä syytteistä lainvoimaisia oli 13.

Kuvio 7. Yhteisösakot 1998–2015, lkm

Kuvio 7. Yhteisösakot 1998–2015, lkm

1.6 Ajokieltoja määrättiin lähes 17 200

Käräjäoikeuden on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon, jos hänen todetaan syyllistyneen seuraaviin rikoksiin; törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (Rikoslaki 23:2§), rattijuopumus (Rikoslaki 23:3§), törkeä rattijuopumus (Rikoslaki 23:4§) tai vaarallisten aineiden kuljetusrikos (Rikoslaki 44:13§). Käräjäoikeus voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan ajokieltoon enintään viideksi vuodeksi. Vuonna 2015 ajokieltoja tuomittiin käräjäoikeuksissa yhteensä 17 200 kertaa. Keskimääräinen ajokiellon pituus oli 11 kuukautta. Valtaosa ajokielloista tuomittiin ehdottomana, 82 prosenttia kaikista ajokielloista. Ehdollisia ajokieltoja määrättiin 639 kappaletta ja alkolukolla valvottuja ajo-oikeuksia 468. Ajokielto katsottiin poliisin määräämän väliaikaisen ajokiellon takia kokonaan kärsityksi 1 959 tapauksessa.

Taulukko 3. Ajokiellot 2015, lkm ja kk

  Ajokiellot,
lkm
Kesto
keskimäärin,
kk
Ajokiellot
yhteensä
17 192 11,1
Ehdoton ajokielto 14 084 10,8
Ajokielto ja täytäntöön-
pantavaksi määrätty
ehdollinen ajokielto
42 13,8
Ehdollinen ajokielto 639 20,6
Valvottu ajo-oikeus 468 20,7
Ajokielto katsotaan
väliaikaisen ajokiellon
pituuden takia kokonaan
kärsityksi
1 959 7,5

Ajokielto oli tyypillisesti 6–12 kuukautta pitkä. Alle kolmen kuukauden mittaisia ajokieltojen osuus oli noin 3 prosenttia ja kahden vuoden tai sitä pidempien ajokieltojen osuus 8 prosenttia kaikista ajokielloista.

Kuvio 8. Ajokieltojen kesto 2015, %

Kuvio 8. Ajokieltojen kesto 2015, %

Henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon, jos hän on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia tai hän on liiketoiminnassaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä myös seuraavista rikoksista; sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18§), törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen (Rikoslaki 17:18a§), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (Rikoslaki 17:19§), ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3§) ja törkeä ihmiskauppa (Rikoslaki 25:3a§). Liiketoimintakielto voidaan määrätä myös rikoksista paritus (Rikoslaki 20:9§) ja törkeä paritus (Rikoslaki 20:9a§), jos ne ovat kohdistuneet alle 18 vuotiaaseen henkilöön. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. (Laki liiketoimintakiellosta 1059/1985).

Vuonna 2015 liiketoimintakieltoja määrättiin 374 kertaa, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen liiketoimintakiellon kesto oli 3,7 vuotta. Liiketoimintakiellon saaneista lähes 87 prosenttia oli miehiä.

Metsästyskieltoon voidaan määrätä törkeästä metsästysrikoksesta (Rikoslaki 48a:1a§) vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi ja metsästysrikoksesta (Rikoslaki 48a:1§) vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Metsästyskieltoja tuomittiin 14 kertaa, vuonna 2015. Keskimäärin metsästyskiellon kesto oli 1,6 vuotta.

Kuvio 9. Eläintenpito-, liiketoiminta- ja metsästyskiellot 1995–2015, lkm

Kuvio 9. Eläintenpito-, liiketoiminta- ja metsästyskiellot 1995–2015, lkm

Eläintenpitokieltoon voidaan tuomita törkeästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14a§), eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14§) ja lievästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:15§). Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös eläinsuojelurikkomuksesta (Eläinsuojelulaki 247/1996) tai eläinkuljetusrikkomuksesta (Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006) tai, jos henkilö on kykenemätön huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voidaan määrätä vähintään yhden vuoden määräajaksi tai pysyväksi (Rikoslaki 17:23§).

Vuonna 2015 eläintenpitokieltoja määrättiin 95 henkilölle, keskimäärin kiellon pituus oli 3 vuotta. Pysyviä eläintenpitokieltoja ei tuomittu ainuttakaan. Kielto voi koskea määrättyjä eläinlajeja tai eläimiä yleensä. Yksi kielto voi sisältää useamman eläinlajin. Eläinlajeista, joita eläintenpitokielto koski, 15 prosenttia oli tuotantoeläimiä, 11 prosenttia koiria ja 6 prosenttia hevosia. Noin 25 prosenttia kielloista koski kaikkia eläimiä. Tieto eläinlajista puuttui 28 prosentissa kielloista. Ryhmä muut sisältää kissan, lampaan ja lemmikkieläimen.

Kuvio 10. Eläintenpitokieltoon määrätyt eläinlajit vuonna 2015, %

Kuvio 10. Eläintenpitokieltoon määrätyt eläinlajit vuonna 2015, %

1.7 Valitusprosentti

Vastaaja valitti 9 prosentissa, syyttäjä 2 prosentissa ja muu asianosainen lähes prosentissa käräjäoikeuden päätöksistä. Selvästi eniten muutosta haettiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Myös syytteen hylkäävissä päätöksissä valittaminen oli keskimääräistä yleisempää. Suhteellisesti vähiten muutosta haettiin silloin, kun rangaistuksena oli sakko.

Kuvio 11. Valittaminen alioikeuksien rikostuomioissa 2014 ja 2015, %

Kuvio 11. Valittaminen alioikeuksien rikostuomioissa 2014 ja 2015, %

1.8 Vapauttavia tuomioita lähes 3 000

Varsinaisessa oikeudenkäynnissä jätettiin tuomitsematta rangaistukseen 470 syylliseksi todettua. Vastaajan nuoruutta käytettiin tuomitsematta jättämisperusteena 99 tapauksessa, syyntakeettomuutta 25 tapauksessa ja alentunutta syyntakeisuutta 1 tapauksessa. Vapauttavan tuomion sai 2 948 vastaajaa ja lisäksi 735 henkilön osalta syyte jätettiin sillensä.

1.9 Ulkomaalaisten tuomiot

Vuonna 2015 kaikista 474 500 rangaistukseen tuomituista 8 prosenttia (38 500) oli ulkomaan kansalaisia. Ulkomaan kansalaisten osuus oli selvästi suurempi rangaistusmääräyssakkoihin määrätyistä (13 %) ja alioikeuksissa tuomituista (10 %) kuin rikesakkoihin määrätyistä (4 %). Suurin osa, 61 prosenttia, ulkomaalaisten saamista rangaistuksista oli seurausta liikennerikkomuksista ja liikennerikoksista sekä noin 15 prosenttia omaisuusrikoksista.

Vuonna 2015 alioikeuksissa tuomittujen ulkomaalaisten lukumäärä oli edellisvuotta pienempi. Käräjäoikeuksissa tuomittiin 5 613 ulkomaan kansalaista, 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rangaistusmääräyssakkoja määrättiin 23 500 ulkomaalaiselle, mikä oli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Rikesakkoja sai puolestaan 9 465 ulkomaalaista, mikä oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Rangaistukseen tuomituista ulkomaan kansalaisista 47 prosenttia ei asunut vakinaisesti Suomessa. Suomessa ei-vakinaisesti asuvia rangaistuja ulkomaalaisia oli 18 200, noin 9 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Rangaistuja Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia oli puolestaan hieman yli 20 300, noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Eniten rangaistuksia määrättiin Viron (10 200) ja Venäjän (8 069) kansalaisille.

Kuvio 12. Ulkomaalaisten osuus kaikista rangaistukseen tuomituista asuinpaikan mukaan 2006–2015, %

Kuvio 12. Ulkomaalaisten osuus kaikista rangaistukseen tuomituista asuinpaikan mukaan 2006–2015, %

1.10 Naisten osuus rangaistuista

Vuonna 2015 rangaistukseen tuomituista yli 25 prosenttia (119 200) oli naisia. Naisten osuus rikoksista rangaistuista on kasvanut tasaisesti jo useamman vuosikymmenen ajan: Naisten osuus oli yhdeksän prosenttia vuonna 1980, 13 prosenttia vuonna 1990 ja 16 prosenttia vuonna 2000.

Kuvio 13. Rangaistukseen tuomitut sukupuolen mukaan 1980–2015, %

Kuvio 13. Rangaistukseen tuomitut sukupuolen mukaan 1980–2015, %

Vuonna 2015 rikesakoista 30 prosenttia (71 600) ja rangaistusmääräyksistä 21 prosenttia (38 200) määrättiin naisille. Oikeudessa tuomituista naisia oli puolestaan 17 prosenttia (9 400). Alioikeuksissa naisia tuomittiin huomattavasti useammin sakkoihin ja ehdolliseen vankeuteen kuin yhdyskuntapalveluun tai ehdottomaan vankeuteen.


Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Salla Tuominiemi 029 551 3242, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. 2015, 1. Katsaus rangaistuksiin 2015 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syyttr/2015/syyttr_2015_2016-09-30_kat_001_fi.html