Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Tulonjakotilasto -tilaston sivuilla.

Julkaistu: 18.12.2013

Tulokehitys heikkoa rakennemuutosalueilla

Asuntokuntien tulokehitys on ollut heikkoa etenkin alueilla, jotka ovat viime vuosina kohdanneet merkittäviä tuotantorakenteiden muutoksia. Koko maassa asuntokuntien mediaanitulot 1) kasvoivat 5,5 prosenttia vuosina 2007–2012. Rakennemuutoksia kokeneen Salon seutukunnassa asuntokuntien tulojen kasvu jäi prosenttiin. Tulokehitys oli vaatimatonta myös rakennemuutoksia kokeneiden Äänekosken, Kotka-Haminan ja Raaseporin seutukunnissa, joissa tulojen kasvu jäi selvästi alle koko maan tulokehityksen. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston aluetiedoista.

Asuntokuntien tulojen reaalimuutos vuosina 2007–2012. Kymmenen pienimmän ja suurimman muutoksen seutukuntaa

Asuntokuntien tulojen reaalimuutos vuosina 2007–2012. Kymmenen pienimmän ja suurimman muutoksen seutukuntaa

Kaskisissa ja Hangossa asuntokuntien tulot alenivat

Tulokehitys oli parasta Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin seutukuntien asuntokunnilla, joiden tulotaso oli vuonna 2012 runsaat kymmenen prosenttia korkeampi kuin vuonna 2007. Hyvää tulokehitystä selittää sekä palkkatulojen että vanhuuseläkkeiden kasvu. Väestöltään suurimman Helsingin seutukunnan asuntokunnilla tulot kasvoivat vuosina 2007–2012 runsaat 4,5 prosenttia, mikä on alle koko maan asuntokuntien mediaanitulon kasvun.

Kunnittain tarkasteltuna Kaskisten ja Hangon asuntokuntien reaalitulot ovat jopa alentuneet meneillään olevan taloustaantuman aikana. Kumpikin kunta kuuluu alueisiin, jotka ovat viime vuosina kohdanneet merkittäviä tuotantorakenteiden muutoksia. Kaskisissa asuntokuntien kokoerot huomioiva ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani aleni 2,6 prosenttia vuosina 2007–2012. Hangon asuntokunnilla vastaava tulojen pudotus oli puolitoista prosenttia. Tulojen vähentymistä kummassakin tapauksessa selittää palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen eli tuotannontekijätulojen merkittävä supistuminen. Suurista kaupungeista Helsingin asuntokunnilla tulojen kasvu oli 5,3 prosenttia vuosina 2007–2012. Turun , Espoon ja Oulun asuntokuntien tulojen kasvu jäi noin neljään prosenttiin. Vantaalla vastaava tulojen kasvu oli 3,8 ja Tampereella 3,3 prosenttia.

Vuonna 2012 asuntokuntien tulokehitys heikkoa

Asuntokuntien reaalitulojen kehitys oli vuonna 2012 vaatimatonta. Keskivertoasuntokuntien tuloja parhaiten kuvaavan käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli vuonna 2012 vain 0,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Keskiarvotulolla mitattuna asuntokuntien tulot jopa alenivat vuonna 2012 edellisvuodesta, vähennystä oli 1,2 prosenttia. Heikko tulokehitys johtuu tuotannontekijätulojen vähentymisestä, mikä johtuu pitkään jatkuneesta heikosta taloustilanteesta, työttömyyden lisääntymisestä sekä yritystoiminnan taantumisesta.


1) Tulokäsite: asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksiköllä, mediaani. Kulutusyksiköt muodostetaan siten, että asuntokunnassa yksi aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt saavat painon 0,5 kukin. Alle 14-vuotiaat lapset saavat kukin painon 0,3.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 09 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta

Julkaisu pdf-muodossa (313,1 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2012/01/tjkt_2012_01_2013-12-18_tie_001_fi.html