6 Pienituloisuus sosioekonomisen aseman mukaan

Henkilön sosioekonominen asema 1) voidaan muodostaa kahdella eri perusteella. Ensinnäkin voidaan kuvata, mihin asemaan hän asettuu oman toimintansa perusteella. Toisaalta henkilön sosioekonomista asemaa luonnehditaan usein hänen kotitaloutensa suurituloisimman tulonsaajan eli viitehenkilön sosioekonomisella asemalla. Taulukossa 3 esitetään pienituloisuusaste henkilöiden oman sosioekonomisen aseman mukaan.

Pienituloisuus on keskimääräistä vähäisempää silloin, kun henkilö osallistuu työelämään yrittäjänä tai palkansaajana. Työllisinä toimii noin puolet väestöstä, ja kaikki perheenjäsenet huomioiden työllisten kotitalouksissa elää 70 prosenttia väestöstä. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön, erityisesti opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien pienituloisuus on keskimääräistä korkeampaa. (Taulukko 3, ks. myös tietokantataulukko 5c .)

Taulukko 3. Pienituloisuusaste henkilön oman sosioekonomisen aseman mukaan 1995–2012, prosenttia

  1995 2000 2005 2008 2009 2010 2011 2012 Pienituloisia
henkilöitä
vuonna 2012
Yrittäjät 15,0 16,1 15,7 14,8 14,9 15,2 13,9 15,0 46 000
Maatalousyrittäjät 16,4 19,1 16,6 13,8 18,4 22,3 15,9 17,6 10 000
Työnantajayrittäjät 10,7 9,3 7,4 9,5 6,8 6,1 5,8 8,4 9 000
Yksinäisyrittäjät 16,7 19,4 21,5 19,0 19,5 18,9 18,5 18,5 27 000
Palkansaajat 1,2 1,6 1,7 2,3 2,2 2,5 2,3 2,2 42 000
Ylemmät toimihenkilöt 0,3 0,3 0,6 0,8 0,9 0,7 0,5 0,8 5 000
Alemmat toimihenkilöt 1,2 1,5 1,4 2,3 2,3 2,7 2,3 2,2 17 000
Työntekijät 1,7 2,5 2,9 3,6 3,1 3,9 4,1 3,4 20 000
Opiskelijat 19,1 21,6 27,5 29,1 30,0 27,7 27,0 26,0 111 000
Eläkeläiset 10,1 14,7 20,1 21,9 18,3 19,3 19,3 16,9 219 000
Eläkkeellä olevat maatalousyrittäjät 20,8 28,1 41,6 38,9 36,3 39,4 40,7 34,3 37 000
Eläkkeellä olevat muut yrittäjät 10,4 17,2 22,0 21,8 24,4 23,4 23,1 21,3 21 000
Eläkkeellä olevat toimihenkilöt 2,7 4,6 9,1 10,8 7,6 7,4 7,6 7,7 43 000
Eläkkeellä olevat työntekijät 8,0 14,3 21,5 26,9 20,8 23,5 23,2 20,8 99 000
Muut eläkeläiset 20,1 30,1 35,7 39,5 44,7 40,6 47,1 39,3 18 000
Työttömät 17,4 31,8 40,5 50,8 45,9 42,3 44,6 37,7 95 000
Muut ammatissa toimimattomat 10,6 17,9 22,4 23,9 22,9 24,8 19,0 20,5 36 000
Alle 16-vuotiaat 4,1 8,6 9,0 11,9 11,4 12,0 11,2 9,1 86 000
Kaikki 7,6 10,5 12,7 13,9 13,2 13,7 13,2 11,9 635 000

Vuonna 2012 pienituloisuusaste laski erityisesti eläkkeellä olevien entisten maatalousyrittäjien ja ”muiden eläkeläisten” keskuudessa. Suhteellisesti voimakkaimmin väheni työttömien pienituloisuus. Myös pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 16-vuotiaiden määrä aleni selvästi.

Kun kotitalouden koko tulokertymää ajatellaan kotitalouksien jäsenille jakautuvana tulona, viitehenkilön sosioekonominen asema säätelee pienituloisen tai tulottoman henkilön toimeentuloa enemmän kuin henkilön oma asema. Erityisesti lasten pienituloisuutta eri väestöryhmissä on kuvattava kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan, mutta sama koskee monia muitakin väestöryhmiä, joiden toimeentulo riippuu kotitalouden muiden jäsenten tuloista.

Kotitalouksiin kuului vuonna 2012 lähes miljoona (945 000) alle 16-vuotiasta . Vähemmän kuin yksi kymmenestä (85 000 lasta) kuului pienituloisuusrajan alittavaan kotitalouteen. Lapsiköyhyys liittyy kiinteästi työssäkäyvien pienituloisuuteen. Kolme neljästä pienituloisten lapsikotitalouksien päätulonsaajista oli työmarkkinoilla aktiivinen: 54 prosentilla näistä lapsista oli työllinen, 22 prosentilla työtön huoltaja. Lasten pienituloisuutta kuvataan tarkemmin katsauksessa 4 (Pienituloisuus ikäryhmittäin), jossa lapsiksi rajataan alle 18-vuotiaat.

Eläkeläisiä on lähes 1,3 miljoonaa. Heistä joka viides (17 %, 220 000 henkilöä) kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2012. Valtaosa pienituloisista eläkeläisistä elää yksin (82 %).

Pienituloisuusaste on koko väestön keskiarvoa alempi eläkeläistalouksista vain eläkkeellä olevien toimihenkilöiden talouksissa. Koko eläkeläisryhmästä keskimäärin viidesosa on pienituloisia, mutta erityisen korkea pienituloisuusaste on niiden eläkeläisten talouksissa, joilla ei ole aikaisempaa ammatissa toimintaa.

Opiskelijoita on kaiken kaikkiaan lähes puoli miljoonaa (425 000), joista joka neljäs (110 000) on pienituloisen kotitalouden jäsen. Kolme neljäsosaa (82 000) pienituloisista opiskelijoista kuuluu opiskelijatalouksiin: 50 000 asuu yksin.

Työttömänä oli suurimman osan vuodesta 2012 tulonjakotilaston mukaan neljännesmiljoona henkilöä, ja heistä 38 prosenttia (95 000) pienituloisten kotitalouksien jäseniä. Pienituloisten työttömien talouksiin kasautuu paljon työttömyyttä: 62 prosenttia heistä asui yksin, 20 prosenttia oli itse monijäsenisen talouden viitehenkilö ja kuudella prosentilla talouteen kuului suurituloisempi henkilö, joka myös oli työtön.


1) Kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön eli suurituloisimman jäsenen mukaan.

Lähde: Tulonjakotilasto 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 20.3.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2012, 6 Pienituloisuus sosioekonomisen aseman mukaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2012/01/tjt_2012_01_2014-03-20_kat_006_fi.html