3 Sosioekonomisista ryhmistä ylemmät toimihenkilötaloudet suurituloisimpia

Tulonjakotilastossa kotitalouden viitehenkilö on pääsääntöisesti kotitalouden suurituloisin henkilö. Kotitalouden taustamuuttujat, kuten kotitalouden ikä(ryhmä) tai sosioekonominen asema, määritetään kotitalouden viitehenkilön iän ja sosioekonomisen aseman perusteella. Seuraavaksi tarkastellaan kotitalouksien tuloja kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan. Tulovertailut tehdään kotitalouden koko- ja rakenne-erot huomioivilla ekvivalenteilla käytettävissä olevilla rahatuloilla. Käytetty tulokäsite ei siis sisällä asuntotuloa ja veronalaisia myyntivoittoja. Mittarina käytetään edellä kuvattujen tulojen mediaania, sillä sen usein katsotaan kuvaavan keskiarvotuloa luotettavammin nimenomaan keskivertotalouksien tuloja.

Kuvioissa 5 ja 6 on kuvattu kotitalouksien tuloja ja niiden kehitystä sosioekonomisen aseman mukaan viimeisimmän neljännesvuosisadan aikana. Kuviosta 5 ilmenee hyvin 1980-luvun lopun suotuisa tulojen kasvukausi sekä 1990-luvun alun syvän taantuman aiheuttama nopea reaalitulojen romahdus. Kuviosta voidaan lukea myös se, että 1990-luvun laman jälkeen kotitaloudet ovat kokeneet pitkän suotuisan tulokehityksen kauden, mikä taittui vasta 2000-luvun lopulla. Lisäksi ilmenee se, että viime vuodet ovat olleet kotitalouksien tulokehityksen kannalta vaatimattomia.

Sosioekonomisista ryhmistä ylemmät toimihenkilökotitaloudet ovat selvästi suurituloisimpia. Kuviosta 5 voi havaita sen, että ylemmät toimihenkilötaloudet ovat olleet suurituloisimpia koko tarkasteluperiodin ajan. Seuraavaksi suurituloisimpia ovat yrittäjien (yrittäjät pl. maatalousyrittäjät) sekä maatalousyrittäjien kotitaloudet, jotka kumpikin ovat viime vuosina ottaneet ylempien toimihenkilöiden tuloetumatkaa jonkin verran kiinni. Kuviosta voi hyvin havaita myös sen, että etenkin yrittäjäkotitalouksien tulot ovat herkkiä vuosittaisille vaihteluille. Etenkin maatalousyrittäjäkotitalouksille vuosittaiset tulovaihtelut ovat tyypillisiä, ne ovat johtuneet muun muassa viljasatojen ja metsänmyyntitulojen vuosittaisista vaihteluista.

Myös alempien toimihenkilökotitalouksien ja työntekijäkotitalouksien tulotasot ovat korkeammat kuin kaikkien kotitalouksien tulot (kuvion 5 harmaat pylväät). Odotetusti kaikista pienituloisimpia ovat ne kotitaloudet, joissa kotitalouden viitehenkilö on opiskelija tai työtön. Myös eläkeläiskotitalouksien tulotaso jää selvästi alle keskimääräisen.

Kuvio 5. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden sosioekonomisen ryhmän mukaan vuosina 1987–2013, mediaani. Euroa vuodessa (vuoden 2013 hinnoin)

Kuvio 5. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden sosioekonomisen ryhmän mukaan vuosina 1987–2013, mediaani. Euroa vuodessa (vuoden 2013 hinnoin)
Kuviosta 6 ilmenee hyvin se, että sosioekonomisten ryhmien tulokehitys on ollut vaihtelua eri suhdannevaiheissa viimeisen runsaan kahden vuosikymmenen aikana. Ryhmien tulomuutoksiin on vaikuttanut tulojen lisäksi myös ryhmissä tapahtuneet rakennemuutokset, jotka joissakin sosioekonomisissa ryhmissä ovat olleet varsin merkittäviä (ks. kuvio 1).

Yksi eniten rakennemuutoksia kokeneista ryhmistä on maatalousyrittäjät, joiden lukumäärä on romahtanut viime vuosikymmenten aikana. Aikaisemmin tässä julkaisussa on jo mainittu, että maatalousyrittäjäkotitalouksia oli Suomessa pari vuotta sitten enää 33 000, kun heitä neljännesvuosisata aikaisemmin oli vielä 120 000. Muutos kuvaa hyvin sitä, miten nopeaa maataloustuotannon tehostuminen on viime vuosina ollut. Keskimääräiset tilakoot ovat nopeasti kasvaneet. Tämä näkyy tulonjakotilastossa siten, että kun 1980-luvun lopulla maanviljelijäkotitalouksien keskimääräinen peltoala oli vain parikymmentä hehtaaria, on se nykyisin noin 60 hehtaaria. Maatiloja hoidetaan nykyisin myös aikaisempaa pienemmällä henkilömäärällä, mikä ilmenee muun muassa maanviljelijäkotitalouksien keskikoon alentumisena.

Edellä kuvatut rakennemuutokset ja tuotannon tehostuminen maatilataloudessa selittää paljon maatalousyrittäjäkotitalouksien hyvää tulokehitystä, heidän suhteellinen taloudellinen asemansa on parantunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana muita ryhmiä enemmän. Voimakkainta maatalousyrittäjäkotitalouksien tulojen kasvu on ollut 2000-luvun alkuvuosina sekä hieman yllättäen 1990-luvun alun laman aikoina.

Kuvio 6. Kotitalouksien reaalitulojen keskimääräiset vuosimuutokset (%) sosioekonomisten ryhmien mukaan vuosina 1987–2013. Tulokäsite ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo, mediaani

Kuvio 6. Kotitalouksien reaalitulojen keskimääräiset vuosimuutokset (%) sosioekonomisten ryhmien mukaan vuosina 1987–2013. Tulokäsite ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo, mediaani
Opiskelijakotitalouksien suhteellinen tulokehitys oli 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa hyvää johtuen muun muassa siitä, että opintotukijärjestelmään tehtiin merkittäviä muutoksia. Opintotukiin tehtiin parannuksia ja opintolainat sidottiin markkinakorkoihin. Korkea korkotaso johti opintolainojen suosion vähenemiseen. Tämä yhdessä suotuisan taloustilanteen kanssa johti siihen, että opiskelijat hakeutuivat entistä aktiivisemmin palkkatöihin.

Eläkeläisille ja työttömille tyypillisiin sosiaaliturvaetuuksiin sekä myös verotukseen on viime vuosina tehty parannuksia, jotka heijastuvat kyseisiä tuloja saaneiden ryhmien tulokehityksessä. Eläkeläisten taloudellisen aseman parantumisen taustalta löytyy myös rakennetekijät, eläkkeelle siirtyneet eläkeläiset ovat edeltäjiään suurituloisempia. Eläkeläisten joukosta poistuneet ovat toisaalta olleet usein pienituloisia paljolti kansaneläkkeen varassa olleita.

Myös vertailtaessa työttömien ja opiskelijoiden kotitalouksien tulomuutoksia on hyvä muistaa, että ryhmien tulomuutoksiin vaikuttavat tulojen lisäksi myös ryhmissä tapahtuneet rakennemuutokset. Esimerkiksi työttömien ryhmässä kotitaloudet ovat työttömyyden rakenteen suhteen noususuhdanteissa erilaisia verrattuna aikoihin, jolloin taantuma on syvimmillään (esim. vuodet 2008 ja 2013). Laman aikoina työttömien ryhmään tulleet uudet työttömät ovat usein parempituloisia ansiopäivärahansaajia, jotka nostavat ryhmän tulotasoa. Noususuhdanteissa työttömien ryhmän muodostavat pääasiassa pitkäaikaistyöttömät, joilla työttömyyden perusturvan antama toimeentulotaso jää varsin vaatimattomaksi.

Meneillään olevan taantuman aikana tulokehitys on ollut heikointa maatalousyrittäjien, ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden kotitalouksilla, joissa vuotuinen reaalitulojen kasvu on aikavälillä 2008–2013 ollut keskimäärin puolisen prosenttia vuodessa.


Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 02.04.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset tuloerot 2013, 3 Sosioekonomisista ryhmistä ylemmät toimihenkilötaloudet suurituloisimpia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2013/03/tjt_2013_03_2015-04-02_kat_003_fi.html