4 Keski-ikäisillä lapsettomilla pariskunnilla korkeimmat tulot

Kotitalouden elinvaihe on taustamuuttuja, jolla kuvataan sitä, millaisessa elämänvaiheessa kotitalous on tilastovuoden aikana elänyt. Elinvaiheluokituksen muodostamisessa tärkeässä asemassa ovat muun muassa lasten lukumäärät ja iät, sekä huoltajien lukumäärät kotitaloudessa. Yksin asuvilla ja lapsettomilla pariskunnilla elinvaiheluokituksen muodostamisessa käytetään myös viitehenkilön ikätietoa.

Kuviosta 6 voi hyvin havaita, että elinvaiheen mukaan tarkasteltuna selvästi suurituloisimpia ovat vertailukelpoisilla ekvivalenteilla tuloilla mitattuna kotitaloudet, jotka muodostuvat keski-ikäisistä ja hieman sitä vanhemmista lapsettomista pariskunnista. Lapsettomien pariskuntien, joissa viitehenkilön ikä on 35–64 vuotta, ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli runsaat 32 300 euroa vuonna 2014. Tämä elinvaiheryhmä on ollut selvästi suurituloisin 1990-luvun alusta lähtien. Seuraavaksi suurituloisin elinvaiheryhmä on pariskunnat, joiden nuorin lapsi on iältään 7-12 vuotta. Heidän ekvivalentit vuosimediaanitulonsa olivat kuitenkin selvästi pienemmät kuin edellä kuvatussa suurituloisimmassa elinvaiheryhmässä.

Pienituloisimpia ovat alle 35-vuotiaat yhden henkilön kotitaloudet, joiden tulokehitys on viime vuosina ollut erityisen heikkoa. Tässä ryhmässä reaalitulot ovat alentuneet reaalisesti jo vuodesta 2009 lähtien selvästi voimakkaammin kuin missään muussa elinvaiheryhmässä. Seuraavaksi pienituloisimpia olivat vuonna 2014 ekvivalenteilla mediaanituloilla mitattuna yhden hengen taloudessa elävät 65 vuotta täyttäneet henkilöt.

Kuvio 6. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1989–2014, mediaani. Euroa vuodessa (2014 hinnoin)

Kuvio 6. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1989–2014, mediaani. Euroa vuodessa (2014 hinnoin)

Meneillään olevan taantuman aikana paras tulokehitys on ollut 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa, joiden käytettävissä olevat reaalitulot olivat vuonna 2014 runsaat 5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2010. Runsaan kolmen prosentin kasvuun pääsivät myös lapsettomien yli 64-vuotiaiden pariskuntien kotitaloudet, sekä kahden huoltajan lapsiperheet, joissa kaikki lapset olivat alle 7 vuotiaita.

Tämän elinvaiheittaisen samoin kuin tämän julkaisun muidenkin tarkastelujen yhteydessä on hyvä muistaa, että kuvatut tulomuutokset eivät välttämättä aina kuvaa kyseisissä ryhmissä olleiden yksittäisten henkilöiden tai kotitalouksien todellista tulokehitystä, koska ryhmistä lähteneet ja ryhmiin tulleet vaikuttavat ryhmien tulotasoihin ja niiden muutoksiin. Esimerkiksi eläkeikäisten tulomuutoksiin on tarkasteluperiodin aikana vaikuttanut se, että toisaalta iäkkäämmästä päästä pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä pienituloisia eläkeläisiä on poistunut ryhmästä luonnollisen poistuman kautta, ja toisaalta ryhmään tulleet uudet eläkeläiset ovat poistuneisiin nähden suurituloisempia ansioeläkeläisiä. Tässä tapauksessa tulomuutoksia selittävät todellisten tulomuutosten lisäksi myös rakenteelliset tekijät.


Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 01.04.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset tuloerot 2014, 4 Keski-ikäisillä lapsettomilla pariskunnilla korkeimmat tulot . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2014/02/tjt_2014_02_2016-04-01_kat_004_fi.html