4 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus

Pienituloisuus on yleisintä ei-työllisissä väestöryhmissä. Vähintään puolet vuodesta työttömänä olleilla pienituloisuus on kaikkein tavallisinta, sillä 38,1 prosenttia työttömistä oli pienituloisia vuonna 2015. Opiskelijoista vajaa kolmannes (29,7 %) oli pienituloisia. Eläkeläisten pienituloisuusaste on 13 prosenttia, mutta eläkeläisten kesken on eroja: useimmiten pienituloisia ovat entiset maatalousyrittäjät (31,1 %). Työssäkäyvistä ryhmistä pienituloisuutta kokevat erityisesti maatalousyrittäjät, kun palkansaajilla ja erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä pienituloisuus on harvinaista.

4.1 Pienituloisuuden yleisyys sosioekonomisissa ryhmissä

Henkilön sosioekonominen asema 1) voidaan muodostaa kahdella eri perusteella. Ensinnäkin voidaan kuvata, mihin asemaan hän asettuu oman toimintansa perusteella. Toisaalta henkilön sosioekonomista asemaa luonnehditaan usein hänen kotitaloutensa suurituloisimman tulonsaajan eli viitehenkilön sosioekonomisella asemalla. Taulukossa 5 esitetään pienituloisuusaste henkilöiden oman sosioekonomisen aseman mukaan. Pienituloisuuden laskemisessa käytetty tulokäsite kuitenkin sisältää tavalliseen tapaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlasketut tulot.

Pienituloisuus on keskimääräistä vähäisempää silloin, kun henkilö osallistuu työelämään yrittäjänä tai palkansaajana. Työllisinä toimii noin puolet väestöstä, ja kaikki perheenjäsenet huomioiden työllisten kotitalouksissa elää 70 prosenttia väestöstä. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön, erityisesti opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien pienituloisuus on keskimääräistä korkeampaa. (Taulukko 5, ks. myös tietokantataulukko 5c .)

Taulukko 5. Pienituloisuusasteet henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995–2015, prosenttia, sekä pienituloisten lukumäärä vuonna 2015

  1995 2000 2007 2010 2014 2015 Pienituloisia vuonna 2015
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät 15,0 16,1 14,2 15,2 13,0 14,4 44 000
Palkansaajat 1,2 1,6 2,5 2,5 2,2 1,4 26 000
Opiskelijat 19,1 21,6 27,8 27,7 30,7 29,7 127 000
Eläkeläiset 10,1 14,7 22,3 19,3 15,0 13,0 174 000
Työttömät 17,4 31,8 42,9 42,3 40,0 38,1 135 000
Muut 5,0 9,8 13,9 14,1 12,0 11,4 128 000

Vuonna 2015 pienituloisuusasteet laskivat kaikilla muilla paitsi yrittäjillä , joilla pienituloisuusaste kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä ja pienituloisten määrä 4 000:lla. Työttömien pienituloisuusaste laski 1,9 prosenttiyksikköä, mutta pienituloisten lukumäärä kuitenkin kasvoi hieman. Tämä johtuu siitä, että työttömien määrä kasvoi vuonna 2015, mutta pienituloisten työttömien määrä ei kasvanut samassa suhteessa. Uudet työttömät ovat tavallisesti ansiosidonnaista turvaa saavia, jotka eivät tipu välttämättä heti pienituloisuusrajan alle. Työttömänä oli suurimman osan vuodesta 2015 tulonjakotilaston mukaan 353 000 henkilöä, ja heistä 38,1 prosenttia (135 000) pienituloisten kotitalouksien jäseniä.

Eläkeläisiä on 1,3 miljoonaa. Heistä 13 prosenttia (174 000 henkilöä) kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2015. Kaikista eläkeläisryhmistä eläkkeellä olevien alempien ja ylempien toimihenkilöiden pienituloisuusaste on koko väestön keskiarvoa alempi. Korkea pienituloisuusaste on entisillä maatalousyrittäjillä 2) . Eläkeläisten pienituloisuus väheni 15 000 henkilöllä ja pienituloisuusaste aleni 2 prosenttiyksikköä vuonna 2015.

4.2 Pienituloisuuden rakenne sosioekonomisen aseman mukaan

Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenteelliset erot sekä aiemmin ikätarkastelussa havaitut pienituloisen väestön keskinäiset erot sijoittumisessa tulojakaumalle tulevat selvästi esiin myös kun asiaa tarkastellaan henkilön sosioekonomisen aseman kautta. Työssä olevien eli yrittäjien ja palkansaajien osuus koko väestöstä on noin 40 prosenttia, mutta pienituloisissa heitä on vain noin 11 prosenttia. Yrittäjien osuus pienituloisista on hieman suurempi kuin koko väestöstä, mutta palkansaajien osuus on selvästi väestöosuutta pienempi. Yrittäjien pienituloisuus on kuitenkin syvää: vajaa puolet pienituloisista yrittäjistä on pienituloisia myös kaikkein tiukimmalla pienituloisuusrajalla (40 % mediaanista), mikä näkyy myös pienituloisten yrittäjien matalana mediaanitulona ja keskitulon etäisyytenä pienituloisuusrajasta (taulukko 6).

Enemmistö pienituloisista on kuitenkin työelämän ulkopuolella olevia. Suurin ryhmä ovat eläkeläiset, joita on pienituloisista noin 28 prosenttia. Pienituloiset eläkeläiset sijoittuvat usein aivan 60 prosentin pienituloisuusrajan tuntumaan. Pienituloisia työttömiä ja opiskelijoita on paljon suhteessa heidän osuuteensa koko väestöstä. Kaikkein pienituloisimmista eli alle 40 prosentilla mediaanitulosta elävistä 80 prosenttia on opiskelijoita, työttömiä tai ryhmään muut ammatissa toimimattomat kuuluvia. (Kuvio 16.)

Kuvio 16. Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenne henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2015

Kuvio 16. Koko väestön ja pienituloisen väestön rakenne henkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2015

Taulukko 6. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyyskuilu) sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2015

  Pienituloisten mediaanitulo, € Köyhyyskuilu, %
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät 10 340 27,3
Palkansaajat 13 070 78,1
Opiskelijat 10 620 25,4
Eläkeläiset 12 920 9,2
Työttömät 11 940 16,1
Muut 12 210 14,2

1) Kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön eli suurituloisimman jäsenen mukaan.
2) Kaikkein pienituloisin eläkeläisryhmä ovat perinteisesti olleet työeläkettä vailla olevat muut eläkeläiset. Ryhmään kuuluvien henkilöiden määrä on koko väestössä pieni, minkä takia myös otostilasto tavoittaa vain pienen osan tätä joukkoa. Tästä syystä ryhmän pienituloisuusasteessa on välillä voimakastakin vuosivaihtelua. Vuoden 2015 otoksessa ei ole riittävästi havaintoja, joiden perusteella pienituloisuusastetta voisi kuvata luotettavasti tässä ryhmässä. Pienituloisuusasteet aiemmille vuosille ovat saatavilla tietokantataulukoista.

Lähde: Tulonjakotilasto 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 03.03.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2015, 4 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2015/01/tjt_2015_01_2017-03-03_kat_004_fi.html